Poliisin tekemä perätön

ilminanto. On ollut keskustelua useilla palstoilla. Poliisilaki 44& suojaa perättömän ilminantajan henkilöllisyyttä, mikäli kysymys ei ole vakavasta asiasta. Laittomasta uhkauksesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta perätön ilminanto on aina vakava rikos oli ilminantajan kuka hyvänsä.

Kun perättömän ilminantaja on poliisiviranomainen ja perätön ilminanto koskee laitonta uhkauksta ja törkeää kunnianloukkausta on asia jo kokonaan toinen. Mikäli perättömään laittomaan uhkaukseen ja törkeään kunnianloukkaukseen on liitetty laiton etsintäkuulutus ja kiinniotto on se aina rikosnikkeellä käynnistettävä törkeä asianomistajarikos sitä poliisiviranomaista vastaan joka on siihen syylistynyt.
Näissä tapauksissa on yleensä aina näyttö allekirjoitanutta poliisiviranomaista vastaan ja poliisiviranomaista kuulustellaan aina rikoksesta epäiltynä, ei enää asian todistajana.
Monien talousrkostutkintojen yhteydessä on näin käynnyt joko kansalaista kohtaan tahallisena haitantekona tai poliisin inhimillinenä virheenä. Wincapita vyyhdissä näitä tapahtunut paljonkin vuosien varrella.
Toivottavasti nämä ei yleisty. Kyseinen esimerkki tulee Varsinais-Suomesta
6322
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat
  • Asian vakavuusaste vaikuttaa paljon. Mikäli poliisi on syylistynyt perättömään ja laittoman uhkauksen ja törkeän kunnianloukauksen ilminantoon, jossa mukana vielä laiton etsintäkuulutus juttu kokonaan toinen. Siitä ei enää edes poliisiviranomainen sakoilla ja huomautuksella selviä. Näissä tapauksissa aiheutuu kansalaiselle huomattavia kärsimyksiä. Asianajan vahvistama tieto. Onneksi nämä harvinaisempia.

    "Mikäli perättömään laittomaan uhkaukseen ja törkeään kunnianloukkaukseen on liitetty laiton etsintäkuulutus ja kiinniotto on se aina rikosnikkeellä käynnistettävä törkeä asianomistajarikos sitä poliisiviranomaista vastaan joka on siihen syylistynyt.
    Näissä tapauksissa on yleensä aina näyttö allekirjoitanutta poliisiviranomaista vastaan ja poliisiviranomaista kuulustellaan aina rikoksesta epäiltynä, ei enää asian todistajana."

    Äänestä

  • Poliisit valvontaan kirjoitti:

    Asian vakavuusaste vaikuttaa paljon. Mikäli poliisi on syylistynyt perättömään ja laittoman uhkauksen ja törkeän kunnianloukauksen ilminantoon, jossa mukana vielä laiton etsintäkuulutus juttu kokonaan toinen. Siitä ei enää edes poliisiviranomainen sakoilla ja huomautuksella selviä. Näissä tapauksissa aiheutuu kansalaiselle huomattavia kärsimyksiä. Asianajan vahvistama tieto. Onneksi nämä harvinaisempia.

    "Mikäli perättömään laittomaan uhkaukseen ja törkeään kunnianloukkaukseen on liitetty laiton etsintäkuulutus ja kiinniotto on se aina rikosnikkeellä käynnistettävä törkeä asianomistajarikos sitä poliisiviranomaista vastaan joka on siihen syylistynyt.
    Näissä tapauksissa on yleensä aina näyttö allekirjoitanutta poliisiviranomaista vastaan ja poliisiviranomaista kuulustellaan aina rikoksesta epäiltynä, ei enää asian todistajana."

    Aivan puutaheinää.
    Perätöntä ilmiantoa ei Suomen rikoslaissa edes ole.
    Poliisi voi ilmiantaa kenet hyvänsä, kunhan syytä epäillä kynnys ylittyy.
    Laitonta etsintäkuulutusta ei Suomen rikoslaissa myöskään ole.
    Törkeä asianomistajarikos, minkähan maan laista sellainen löytyy?
    Suomessa rikokset on jaettu asianomistajarikoksiin ja virallisen syytteen alaisiin rikoksiin. Mikä on törkeä asianomistajarikos `??
    Nyt on kotijuristi aivan sekaisin.

    Äänestä

Voitanee käyttää perättömän ilminanon sijaan vääräilminanto. Asiaahan se ei muuta. Vääräilminanto on aina rikos, mikäli ilminanto on tehty vakavimmista asioista.

Väärien ilminantojen määrä on jatkuvasti kasvussa. Niitä tuntuvat tehtailevan niin kansalaiset kuin viranomaisetkin.

Äänestä

On olemassa perätön lausuma, törkeä perätön lausuma, tuottamuksellinen perätön lausuma, väärä ilminanto, yritetty yllytys perättömään ilminantoon, todistuanaineiston väärentäminen.
Mikäli poliisiviranomainen on näihin syylistynyt on ne aina rikoksia.


15 luku: Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan
Luku on uudistettu lailla (24.7.1998/563).

1 § (24.7.1998/563) Perätön lausuma tuomioistuimessa. Jos

todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa,
asianosainen tuomioistuimessa totuusvakuutuksen nojalla kuulusteltaessa tai
muu henkilö tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.

2 § (24.7.1998/563) Perätön lausuma viranomaismenettelyssä. Jos

joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,
muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai
muu kuin poliisilain (493/1995) 38 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Oikeushenkilön lakimääräinen edustaja, jota esitutkinnassa kuulustellaan tämän oikeushenkilön rangaistusvastuuta selvitettäessä, rinnastetaan rikoksesta epäiltyyn.

3 § (24.7.1998/563) Törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa. Jos 1 §:ssä tarkoitetussa perättömässä lausumassa

aiheutetaan vakava vaara, että tuomioistuin tuomitsee syyttömän vankeuteen tai muuhun ankaraan seuraamukseen tai jonkun huomattavasti ankarampaan seuraamukseen kuin mihin hänet muutoin tuomittaisiin tai että tuomioistuin varsin todennäköisesti tekee asianosaiselle muuten erityisen tuntuvaa vahinkoa aiheuttavan väärän päätöksen,
totuudenvastaisuus tai salaaminen koskee erityisen merkityksellistä seikkaa tai
rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

4 § (24.7.1998/563) Tuottamuksellinen perätön lausuma. Joka

todistajana tai asiantuntijana tuomioistuimessa tai
totuusvakuutuksen, valan tai vakuutuksen nojalla tuomioistuimessa tai oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä
huolimattomuudesta antaa väärän tiedon asiassa tai salaa siihen kuuluvan seikan, on tuomittava tuottamuksellisesta perättömästä lausumasta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

5 § (24.7.1998/563) Yritetty yllytys perättömään lausumaan. Joka yrittää taivuttaa toista 1-3 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, on tuomittava yritetystä yllytyksestä perättömään lausumaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

6 § (24.7.1998/563) Väärä ilmianto. Joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.

7 § (24.7.1998/563) Todistusaineiston vääristeleminen. Joka saadakseen syyttömän tuomituksi rangaistukseen tai muuten toista vahingoittaakseen kätkee, hävittää, turmelee, muuntaa tai muuten vääristää tuomioistuimessa tai rikosasian esitutkinnassa todisteena tarpeellisen esineen, asiakirjan tai muun todisteen, jolla hänen tietensä on merkitystä asiassa, on tuomittava todistusaineiston vääristelemisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Todistusaineiston vääristelemisestä tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa antaa perättömäksi tai vääristellyksi tietämänsä todisteen käytettäväksi tai itse käyttää sitä harhauttavalla tavalla tuomioistuimessa tai rikosasian esitutkinnassa.

8 § (24.7.1998/563) Törkeä todistusaineiston vääristeleminen. Jos todistusaineiston vääristelemisessä

aiheutetaan vakava vaara, että syytön tuomitaan vankeuteen tai muuhun ankaraan seuraamukseen,
rikoksen kohteena on erityisen merkityksellinen todiste tai
rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä todistusaineiston vääristelemisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
http://www.heikniemi.net/rikoslaki/rl15.html

Oikeudenkäyttö rikoksena kansalaista kohtaan.

Äänestä
  • Kaikki on vastuussa jotka syylistyvät kyeisiin rikoksiin.
    Mikäli viranomaisen tekemä on sanktio vieläkin rangaista.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Etelä-Savo kunniaan kirjoitti:

ilminanto. On ollut keskustelua useilla palstoilla. Poliisilaki 44& suojaa perättömän ilminantajan henkilöllisyyttä, mikäli kysymys ei ole vakavasta asiasta. Laittomasta uhkauksesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta perätön ilminanto on aina vakava rikos oli ilminantajan kuka hyvänsä.

Kun perättömän ilminantaja on poliisiviranomainen ja perätön ilminanto koskee laitonta uhkauksta ja törkeää kunnianloukkausta on asia jo kokonaan toinen. Mikäli perättömään laittomaan uhkaukseen ja törkeään kunnianloukkaukseen on liitetty laiton etsintäkuulutus ja kiinniotto on se aina rikosnikkeellä käynnistettävä törkeä asianomistajarikos sitä poliisiviranomaista vastaan joka on siihen syylistynyt.
Näissä tapauksissa on yleensä aina näyttö allekirjoitanutta poliisiviranomaista vastaan ja poliisiviranomaista kuulustellaan aina rikoksesta epäiltynä, ei enää asian todistajana.
Monien talousrkostutkintojen yhteydessä on näin käynnyt joko kansalaista kohtaan tahallisena haitantekona tai poliisin inhimillinenä virheenä. Wincapita vyyhdissä näitä tapahtunut paljonkin vuosien varrella.
Toivottavasti nämä ei yleisty. Kyseinen esimerkki tulee Varsinais-Suomesta

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu