viranomaisten antamia perättömiä ilminantoja jotka johtaneet laittomiin etsintäkuulutuksiin sekä laittomiin kiinniottoihin talousasioiden yhteydessä. Muissakin tapauksissa näitä esiintynyt.
On ollut keskustelua useilla palstoilla. Poliisilaki 44& suojaa perättömän ilminantajan henkilöllisyyttä, mikäli kysymys ei ole vakavasta asiasta. Laittomasta uhkauksesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta perätön ilminanto on aina vakava rikos oli ilminantajan kuka hyvänsä.
Kun perättömän ilminantaja on poliisiviranomainen ja perätön ilminanto koskee laitonta uhkauksta ja törkeää kunnianloukkausta on asia jo kokonaan toinen. Mikäli perättömään laittomaan uhkaukseen ja törkeään kunnianloukkaukseen on liitetty laiton etsintäkuulutus ja kiinniotto on se aina rikosnikkeellä käynnistettävä törkeä asianomistajarikos sitä poliisiviranomaista vastaan joka on siihen syylistynyt.
Näissä tapauksissa on yleensä aina näyttö allekirjoitanutta poliisiviranomaista vastaan ja poliisiviranomaista kuulustellaan aina rikoksesta epäiltynä, ei enää asian todistajana.
Monien talousrkostutkintojen yhteydessä on näin käynnyt joko kansalaista kohtaan tahallisena haitantekona tai poliisin inhimillinenä virheenä. Wincapita vyyhdissä näitä tapahtunut paljonkin vuosien varrella.
Toivottavasti nämä ei yleisty. Kyseinen esimerkki tulee Varsinais-Suomesta
On ollut keskustelua useilla palstoilla. Poliisilaki 44& suojaa perättömän ilminantajan henkilöllisyyttä, mikäli kysymys ei ole vakavasta asiasta. Laittomasta uhkauksesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta perätön ilminanto on aina vakava rikos oli ilminantajan kuka hyvänsä.
Kun perättömän ilminantaja on poliisiviranomainen ja perätön ilminanto koskee laitonta uhkauksta ja törkeää kunnianloukkausta on asia jo kokonaan toinen. Mikäli perättömään laittomaan uhkaukseen ja törkeään kunnianloukkaukseen on liitetty laiton etsintäkuulutus ja kiinniotto on se aina rikosnikkeellä käynnistettävä törkeä asianomistajarikos sitä poliisiviranomaista vastaan joka on siihen syylistynyt.
Näissä tapauksissa on yleensä aina näyttö allekirjoitanutta poliisiviranomaista vastaan ja poliisiviranomaista kuulustellaan aina rikoksesta epäiltynä, ei enää asian todistajana.
Monien talousrkostutkintojen yhteydessä on näin käynnyt joko kansalaista kohtaan tahallisena haitantekona tai poliisin inhimillinenä virheenä. Wincapita vyyhdissä näitä tapahtunut paljonkin vuosien varrella.
Toivottavasti nämä ei yleisty. Kyseinen esimerkki tulee Varsinais-Suomesta
Vastaukset 12
Vanhimmat
Harkintaa vihjetietojen käyttöön
Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio pitää poliisin vaitiolo-oikeutta vihjetietojen antajasta ongelmallisena muun muassa, koska sen käytölle ei ole asetettu edellytyksiä ja se voidaan murtaa vain tuomioistuimessa. Vaikka vihjetietojen hankkiminen on Raution mukaan poliisitoiminnassa sinänsä perusteltua, niiden käyttöön voi liittyä tärkeitä periaatteellisia ongelmia. Näin on esimerkiksi, jos vihjetietoja käytetään pakkokeinon perusteena ja asian myöhemmät vaiheet (käy esimerkiksi ilmi, ettei rikosta ole tehty) antavat perustellun aiheen epäilyyn väärästä ilmiannosta, mutta vihjetietoja ja niiden antajaa ei katsota voitavan epäillylle paljastaa.
Apulaisoikeusasiamiehellä oli tutkittavana tapaus, jossa poliisi oli saamansa vihjetiedon perusteella käynnistänyt esitutkinnan ja mm. tehnyt kotietsinnän kantelijan luona. Sittemmin esitutkinta oli lopetettu, koska ei ollut saatu näyttöä rikoksesta. Epäilty teki rikosilmoituksen väärästä ilmiannosta ja vaati saada tietää vihjetiedon antajan henkilöllisyyden. Tämä tutkinta lopetettiin, kun vihjetiedon saanut poliisimies kieltäytyi paljastamasta tietolähdettään ja kun tutkinnanjohtaja arvioi, ettei ollut syytä epäillä, että kukaan olisi tahallaan väittänyt kantelijan syyllistyneen rikokseen.
Apulaisoikeusasiamies Rautio antoi kotietsinnästä päättäneelle nimismiehelle huomautuksen, koska kotietsinnälle laissa asetetut edellytykset eivät olleet täyttyneet, vaikka vihjetiedotkin otettiin huomioon.
Apulaisoikeusasiamies totesi myös, että kantelija ei ole itse voinut arvioida väärän ilmiannon esitutkinnan lopettamista ja kotietsintää koskevien päätösten oikeellisuutta, kun vaitiolo-oikeuden käyttämisestä johtuen osa keskeisistäkin päätösperusteista jää häneltä piiloon. Yksityisen kansalaisen mahdollisuudet omassa asiassaan itse kontrolloida tällaisen vaitiolo-oikeuden käyttöä tai esimerkiksi itse saattaa asia oikeuskäsittelyyn ovat käytännössä olemattomat, kun vaitiolo-oikeutta ei voida esitutkinnassa murtaa. Vihjetietojen käyttö ei tietenkään ole kiellettyä esimerkiksi pakkokeinojenkaan perusteena, mutta niitä käytettäessä tulee pitää mielessä poliisin toiminnan (ainakin asianosaisille) perusteltavuuden vaatimukset. Jos vihjetietoja käytetään muuhun kuin tutkinnan suuntaamiseen, tulisi poliisin olla lähtökohtaisesti valmis siihen, että vihjetiedon antajan henkilöllisyys voidaan joutua paljastamaan.
Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan oikeusvaltiossa voi olla salaisiin perusteisiin pohjautuvaa toimivallan käyttöä vain hyvin rajoitetusti ja silloinkin vain kun siitä on nimenomaisesti ja muutoinkin asianmukaisesti lailla säädetty. Pakkokeinon kohteen tulisi saada tietää, mitkä ovat ne tosiseikat, joiden perusteella pakkokeinoa on käytetty. On ymmärrettävää, että kaikkea tietoa ei voida aina antaa, mutta esimerkiksi vähintään pakkokeinon käytön kynnyksen ylittymisen tulee olla asianosaisille perusteltavissa.
Apulaisoikeusasiamies Rautio saattoi sisäasiainministeriön harkittavaksi, olisiko poliisilain 44 §:n poliisin vaitiolo-oikeutta koskevaa, hyvin väljää säännöstä aihetta tarkistaa.
Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Juha Haapamäki, puh. (09) 432 3334.
on tietävästi tuhansia joka vuosi.
Kuka korvaa vahingot?
monet ovat pohtineet uskaltaako kukaan enää naapurinsa kanssa olla tekemisissä. Vääriä ilminantoja voi tehdä kukatahansa ihan vaan kateuteenkin perustuen.
Perättömien lausuntojen antajat saatava vastuuseen.
Jos koet että sinua on petetty tms niin voit aivan hyvin tehdä tutkimuspyynnon(=rikosilmoitus on ihan sama asia) poliisille. Kuvailet vain tarkkaan tapahtumat mutta älä itse ota mitään kantaa kuka on mahdollisesti syyllistynyt rikokseen. SItä vartenhan sinä sen tutkimuspyynnön teet poliisille että he ammattilaisina ottavat siitä asiasta selvää onko rikosta tapahtunut.
Joskus poliisi saattaa kuulusteluissa kysyä kuka on mielestäsi syyllstynyt ja mihin rikokseen sinun mielestä mutta sellaisiin ei pidä vastata sitä vartenhan sitä pyydät poliisia tutkimaan asiaa.
KRP:stä tehtävää rikosilmoitusta ei ole syytä tehdä poliisille, koska poliisi tutkii poliisia ja eivät ole ottaneet tiettyjä rikosilmoituksia vastaan.
Saimme juuri selville, että VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ on kiinnostunut KRP:n toimista ja rikosilmoituksia KRP:stä voi tehdä sinne. Tehkää KRP:stä rikosilmoitukset VALTAKUNNANSYYTTÄJÄLLE - pitäisi olla puolueeton elin. Jos sekään ei tuota tulosta niin Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelle = EIT.
on tapahtunut kaikissa asiakokonaisuuksissa.
Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan oikeusvaltiossa voi olla salaisiin perusteisiin pohjautuvaa toimivallan käyttöä vain hyvin rajoitetusti ja silloinkin vain kun siitä on nimenomaisesti ja muutoinkin asianmukaisesti lailla säädetty. Pakkokeinon kohteen tulisi saada tietää, mitkä ovat ne tosiseikat, joiden perusteella pakkokeinoa on käytetty. On ymmärrettävää, että kaikkea tietoa ei voida aina antaa, mutta esimerkiksi vähintään pakkokeinon käytön kynnyksen ylittymisen tulee olla asianosaisille perusteltavissa.
Apulaisoikeusasiamies Rautio saattoi sisäasiainministeriön harkittavaksi, olisiko poliisilain 44 §:n poliisin vaitiolo-oikeutta koskevaa, hyvin väljää säännöstä aihetta tarkistaa.
Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Juha Haapamäki,
pieniä ihmisiä?
Olisi mielenkiintoista tietää pitääkä paikkansa että valtakunnansyyttäjä olisi kiinnostunut krp:n toimista?
ja tämäkö ratkaisee WC -huijauksen? Missä rahat?
Kysyitkö KRP:ltä jo? Neuvo on annettu sulle jo satoja kertoja. Kysypä.
yksi todiste tästä väitteestä:
> viranomaisten antamia perättömiä ilminantoja jotka johtaneet laittomiin etsintäkuulutuksiin sekä laittomiin > kiinniottoihin talousasioiden yhteydessä.
Jos ei ole mitään konkreettista (ja se poliisijohtajasössötys ei ole todiste) niin on käytännössä aivan sama mitä täällä väität.
Kyllä näin suureen tutkimukseen varmasti mahtuu ylilyöntejä ja virheitä.
Se ei kuitenkaan poista sitä tosi asiaa, että KRP on varsin ansiokkaasti selvittänyt klubin toiminnan ja sen tiedotteissaan kaikille kertonut.
Tapahtumien kulku ei pitäisi olla enää kenellekään epäselvä. Tietysti jos väkisin haluaa uskoa valuuttakauppaa käydyn ja pelkää menettävänsä toisilta jäseniltä saamansa tuotot, niin uskokoon minun puolestani.
Moniko sellanen, jolla on hynät hukassa vielä mussuttaa viran omais rikollisuudesta? Tuskin kukaan, jolla on muodikas kampaus.