Vauvan normaali pulauttelu

Sillä ei ole kuulemma mitään merkitystä onko esim. löysä vatsanportti. Vain jos tulee kovia kipuja (yleensä öisin kun vaakatasossa) niin annetaan lääkkeitä. Mutta ilman lääkkeitäkin pärjää kovalla sinnikkyydellä eli pitämällä vauvaa ylhäällä syömisten jälkeen ja nukuttamalla pääpuoli koholla (pinniksen etuosan alle kirjat vaikka).

Tietysti jos vauvan paino ei nouse niin sitten lääkäriin.

Meillä oli tosi runsasta pulauttelua. saatoin vaihtaa öisin vaatekerran 5 krt. Kiinteisiin siirtyminen auttoi ja ongelma on hävinnyt. Vain pelkän maitoaterian jälkeen saattaa pulauttaa. Mutta osa maidostakin korvattu vellein. Luulenpa että kiinteiden myötä teilläkin muuttuu asiat.

Meidän neiti oli myöskin kova pulauttelija.Ja tekstisi kuulosti ihan meidän silloiselta arjelta :)
Pulautteluun auttoi jonkun verran se että ei annettu enää ollenkaan pelkkää maitoateriaa eli ensin oli velli maito ja myöhemmin sitten sose maito.Näistä pulauttelu väheni ja tuo vellinkin aloitus oli jo 3kk juuri sen takia kun pulautteli niin paljon ja yhden kerran tuli jo painon notkahdus,joka tosin heti korjaantui.Pulauttelu alkoi loppumaan vasta joskus puolen vuoden iän jälkeen...
Tosin satunnaisesti tulee vieläkin ja tytöllä on kohta 11 kk ikää.Ja aina on meille sanottu neuvolasta että normaalia on,ainoastaan silloin kun paino notkahti niin jollei olisi painokontrollissa tilanne korjaantunut niin olisi alettu tutkimaan...

meillä pulauttelu oli ihan arkipäivää joka käänteessä tonne reiluun 7kk ikään asti. Poika oli rintamaidolla ensimmäiset 4kk ainoastaan sitten kuvioon tuli sosemaistiaiset. Puolivuotiaana söi jo aika paljon kiinteitä muttei siitä apua ollut. Poika kasvoi huiman hyvin kokoajan pituutta ja painoa, yläkäyrillä, joten huolta pulauttelun takia ei ollut. Vähän tietysti risoi kun aina sai haista puklulta sekä vauva että äiti ja vaatetta ja harsoliinaa kului ja pyykkipulveria aikas paljon..

Sitten se loppui kun seinään. Ihan parissa päivässä. Ei muksu koskaan ollut kiukkuinen tai ärtyisä tms. joten en pitänyt ongelmana. Tiesin että kyllä vauvat puklaa, toiset paljon toiset ei ollenkaan. Röyhtäytystä vaan myös kesken imetyksen ja kannattaa omasta ruokavaliosta karsia kaalit herneet ruisleipä kaikki mistä nyt voi ilmavaivoja tulla. Meillä oli oikeen ilmapitoinen lapsi kokoajan eikä siihen oikeen syytä ollut kun pojan tapa syödä hirmuisella vauhdilla. Sitä ilmaa vaan meni tissistäkin lupsutellessa. Pullosta sama homma oli tissimaito tai satunnaisesti korvike. Ja kyllä nieleskeli esim. nukkuessaan aivan kuin tulisi ylös päin jotain aika usein.

Jos vauva kasvaa ja voi hyvin eikä tunnu itse kärsivän pukluttelusta niin en usko että tarvitsee olla huolissaan. Menee ohi aikanaan.

Meillä pulauttelua hillitsi vähän kun annoin olla hetken sylissä jonka jälkeen laitoin vatsalleen vähäksi aikaa syötön jälkeen. Röyhtäytin vasta kun "vauva sitä pyysi".

Meillä esikoinen oli ihan samanlainen vauvana. Se oli juuri tuollaista, että pulaus saattoi tulla milloin vaan, viisi minuuttia tai kaksi tuntia edellisen syömisen jälkeen, ajalla ei ollut mitään väliä. Koostumus oli kaikkea mahdollista taivaan ja maan väliltä, tuollaisia variaatioita mitä itsekin kuvailit. Röyhtäyttää piti joka kerta, yölläkin, mikä oli raskasta, vaikka usein sanotaankin, ettei rintamaidolla olevia tarvitse röyhtäyttää. Huolellisella ilmojen poistolla ykääminen kuitenkin väheni hiukan.

Esikoinen oli vauvana pienikokoinen ja kasvaa edelleen siellä normaalin alarajoilla. Kasvua tuli neuvolan mukaan "naftisti", juuri ja juuri sen mitä piti kuukaudessa, joten meitä ei laitettu refluksi-tutkimuksiin. Vauvalla oli myös muutaman kerran ns. kaarioksennuksia, eli pulaus tuli paineella ja levisi ympäriinsä. Muutama kerta ei riittänyt tutkimuksiin, vaan olisi pitänyt pulauttaa useammin kaaressa ja kasvun olla huonoa. Neuvolalääkäri sanoi, että mahaportin läppä ei ole vielä kehittynyt vaan on löysä, jolloin tavaraa pääsee virtaamaan takaisin. Hän kuvaili vauvaa ikään kuin korkittomana lasipullona, joka täytetään nesteellä. Kun sitä kallistaa, niin nestettä valuu melkolailla vapaasti pullon suusta. Eli pystyasennossa oli hyvä pitää.

Pulauttelu väheni radikaalisti noin viiden kuukauden iässä. Senkin jälkeen, melkein vuoden ikäiseksi vauva puklasi silloin tällöin.

Täysimetin 6 kk ja osittaisesti yli vuoden, lopetin kun uusi raskaus oli puolivälissä ja lapsi alkoi purra. Kiinteitä ehdotettiin jo 3 kk ikäisenä, mutta sanottiin, ettei se välttämättä auta kun kyseessä on vaiva, joka korjaantuu iän myötä. Silloin ajattelin, että äidinmaidon edut menevät tuollaisen "kokeilun" edelle, ja silloin kun ykäily väheni 5 kk iässä, vauva oli edelleen täysimetyksellä. Eli väheni se pulauttelu ilman kiinteitäkin kunhan ikää alkoi tulla lisää.

Tsemppiä ja jaksamista. Minua jo hymyilytti koko asia kun viime viikolla tein muuttosiivousta ja löysin yhdestä nurkasta listan päältä ikivanhaa pulausta. "Vauva" on jo puolitoistavuotias. :) Tuli mieleen ne ajat kun sitä puklua oikeasti oli _jokapaikassa_ eikä naurattanut. Mutta ohi menee.