Mä rakastan naimisissa olevaa naista.... Tää ei oo hyvä homma ollenkaan.
Sydän pakahtuu
HAAVEISTAJOSKUSTOTTA
565448
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
olen naimisissa oleva nainen joka rakastaa toista miestä;(
Sekään ei ole hyvä homma...
Se mies on vaan niin täydellinen minulle;)
mee hoitoon ,sieltä ne ohjaa sut ottamaan avioeron.
Kun et tilannetta tiedä niin ole vaiti!
Ei sitä tarvii edes tietää. Jos on naimisissa ja silti miettii toista miestä niin sillon on täysi kusipää sitä kohtaan jonka kanssa on naimisissa. Joko eroaa tyai sitten unohtaa sen kolmannen pyörän, niin yksinkertasta se on. On täysin väärin sitä omaa miestä kohtaan jos teeskentelee hänestä välittävänsä ja kuitenkin kattelee jotain toista.
tämä kolmas rakastaa naimisissa olevaa miestä. Ei hyvä ei.
Mä rakastan myös naimisissa olevaa naista ja olen itsekin sellainen :( mitäs tässä näin pääsi käymään?
näin monta idiooottia
Kielletyt tunteet jylläävät !!!!!!!!
Miestä.Se on niin väärin..
Liityn synkkään joukkoonne.
Siksihän tää kaikki on niin vaikeaa. jos voitais, kyllä me oltais jo niiden oikeiden kimpussa.
http://www.youtube.com/watch?v=8v9yUVgrmPY
Tunnen tämän jo ihan fyysisenä kipuna. Voin suorastaan pahoin. Sydän pakahtuu.
Aamulla ,kun heräsin ja yksin.. Tuntui oikeasti kuin ois kipeänä sattui niin olla yksin...
kuin ois koko maapalolla. Yksin.
ootte ihan hassuja kaikki tässä ketjussa :)
Rakkaus ei ole naurun asia ! Vaan totisinta totta. Ja parempi tuntea vetoa /rakkautta jhk. kuin olla tuntematta.
Ihanne ois toki saada myös vastaralkkautta.eli kohde ois vapaa.
tarkoittanut millään pahalla. Älä ole niin vakava.
Te olette kaikki ihanan hassuja.
Mä nauran ja luen ja tunnen itsekin ihastuvani teihin kaikkiin ihastujiin.
Suukkoja teille lähetän. Ja ihastukaa lisää.
Rakastan toista (vapaata) miestä, jonka kanssa ollut suhde jo lähemmäs vuoden, mutta äskettäin eronneena vahvat tunteet silti vielä ex-miestäkin kohtaan..
Erosimme yhteisellä päätöksellä ja sovussa pitkästä liitosta, mutta nyt molemmilla epäröintiä ilmassa teimmekö sittenkin liian hätiköidyn päätöksen. Pelottaa hypätä "tuntemattomaan".. Tässä on nyt pahasti tunteet ja järki sekaisin..
että sen edestä löytää mitä taakseen jättää
Mietityttää vaan että mikä ihme tässä vaiheessa pistää epäröimään, kun erokin jo täysin selvä.
Onko se vaan se pelko, kun ei tiedä mitä tulevaisuus uudessa suhteessa tuo tullessaan?
Vai onko se vaan sitä, että olisi "helppo" jäädä siihen "tuttuun ja turvalliseen", vaikka siinä tunteet olleet omalta puoleltani enemmänkin kuin kaveripohjalla ja lasten vanhempina jo vuosia, ja vaikka Se naisen ja miehen välinen läheisyys kadonnut aikoja sitten..? Jotenkin tuntuu että sitä tarvittavaa kipinää itseltäni vaan ei enää löydy, vaikka muuten kyllä hyvin juttuun tullaankin (tavattiin alaikäisinä, ja liittoa kestikin sitten parikymmentä vuotta.)
Ärsyttää tämmöinen jahkailu ja epäröinti.
Täälläkin yks pakahtuu.
Olen niin yltäpäältä ihastunut mahdottomaan.
Väärä ikä, väärä väri, väärä kulttuuri ja väärä sukupuolisuuskin.
Taidanpa vaan kuolla hiljaa pois.
Kun en tuota saa koskaan.
ei sydämeni voi kestää tätä enää kauan... Tulee joku sydäninfarkti tai aivotulppa... Tosin aivoni, en tiedä toimiiko ne enää olleskaan...
Olen täydellinen, mua täydellisempää ei olekkaan. En taritse muilta kehuja eikä mua saa sanoilla rohkaista tai kannustaa koska mä tiedän että olen kuitenkin muita parempi, muuten mä heti luulen että muhun ollaan pihkassa. En halua olla kenenkään kanssa tekemisissä, muut on niin paskoja.
Mottoni on sekaantua muiden asioihin joista en tiedä mistään mitään, mä vaan luulen.
Jos heidän tunteens ovat kuolleet niin..mikä estää teitä elämästä,jos hänelläkin on tunteita sinua kohtaan.Elämää tää vain on ja emme tiedä kuinka kauan saamme täällä olla..
Sepä se. On tämä niin tuskastuttavaa rakastaa toista, joka on rengastatettu sormuksella, ja jonka vastarakkaus on ehkä saavuttamattomissa. Toisen niin ihanan unohtaminen on vaan niin kovin vaikeaa.
toista miestä, olen naimisissa..ja hän tuntee samoin..tämä jos mikä ei ole hyvä homma ollenkaan...eikä tämä ole mikään hetken huuma, se että joku pääsee minua koskettamaan sydämeen kuten hän, on jo saavutus.
Onko sun sydäntä koskettanut mies varattu vai vapaa?
on myös varattu...
ellei täydellinen;)
oon jo pihkas sinuun...vaikken tiä ooks nainen vai miäs....mut oot niin täydellinen.:)
määkin oon...melkein yhtä täydellinen...jollen sit jo täydellisempi...kiva ku meitä on ja riittää...kaik vaan rakastuu ja on kiva olla täydellinen;)
kateellisii riittää..ja miehii ja naisii..ja mää vaan oon...ku mun ei tartte muuta tehdä.:)
Tuo oli oiva pointti, kerran täällä tosiaan itse kukin vaan eletään. Etäisyys asioihin (tässä tapauksessa molempiin miehiin) on yllättäen selkiyttänyt asioita ja olo helpottunut kummasti. Taidanpa pikkuhiljaa uskaltaa päästää vihdoin irti menneestä, lopettaa jahkailun ja epäröinnin ja alkaa odotella mitä tulevaisuus tuo tullessaan..ja nauttia elämästä.
Miten kertoa lapsille avioerosta ??
Lasten kannalta vain kaksi seikkaa ovat elintärkeitä. Ensinnäkin se, että ero ei missään maailman olosuhteissa ole heidän syynsä eivätkä he olisi sitä voineet mitenkään estää. Ja toiseksi se, että kumpikaan vanhemmista ei missään maailman olosuhteissa lakkaa rakastamasta heitä vaikka erotaankin. Ikätason mukaan voi sitten harkita mitä muuta erosta voi kertoa tai miten vastaa kun lapset kysyvät.
Anna lasten puhua erotuntemuksistaan, tai jos et kestä kuunnella niin yritä järjestää paikka/ihminen jolla olisi lasten ajatuksille tilaa. Erityisesti jos eroon liittyy hyvin paljon vihan ja katkeruuden tunteita. Lapsilla on kuitenkin oikeus säilyttää hyvä suhde ja positiivinen tunnelataus molempiin vanhempiinsa.
Useimmat lapset oireilevat eroa jonkin verran, joten kannattaa olla melko herkkänä ja ottaa yhteyttä auttaviin tahoihin pian. Erosta kannattaa kertoa myös lasta hoitaville ihmisille tai esim. kouluun, jotta siellä osattaisiin reagoida oikein mahdolliseen oireiluun.
Tunteet voivat nyt myllertää, mutta erostakin voi selviytyä. Voisit harkita pyytäväsi esimerkiksi paikallisesta perheneuvolasta tietoa lasten tukemisesta erotilanteissa, ja vaikkapa erosatuja luettavaksi.
Paljon voimia ja jaksamista perheellesi!
ja jos yhtään lohduttaa, niin kuin huomaat, meitä on monta. Minä olen rakastunut naimisissa olevaan mieheen ja olen itse myös naimisissa:( Ei toivoakaan rakkautemme toteutua, koska olen tunteideni kanssa yksin. Jokin hänessä vain kosketti niin syvästi. On kuitenkin ihanaa tuntea näin voimakkaasti, vaikka se myös satuttaa.
sitä ,olet kusipää ei voi mitään!
tällainen tilanne? Mitä te, jotka ette ole tukahduttaneet tunnettanne syvälle sydämeenne, niin mitä olette tehneet, ja mitä seuraamuksia sillä on ollut/oli?
Tukahdutetut tunteet voivat sairastuttaa ihmisen sekä fyysisesti että psyykkisesti.
kuulevani jotain kokemukseen perustuvia ratkaisuja. Tukahdetut tunteet ovat saaneet jo minut sairaaksi ikävästä, toimin vain puolella liekillä, hänen lähellään elän ja olen voimissani...
Jossain katolisuudessa varmaan onkin niin ja ehkä jossain muissakin yhteisöissä, ja sen näkee ihmisestä jos se tukahduttaa. Ne vaan suhtautuu sairaasti kaikkeen. Mutta joku jonkun ihastelu nyt tuskin "sairastuttaa ihmisen sekä fyysisesti että psyykkisesti", kuten joku sanoi... Jep jep, no ehkä täällä joillain sitten on jotain vakavampia mielessä kuin keskustelupalstan lukeminen.
nainen ja rakastunut eronneeseen mieheen..auts
ei minun enään pitänyt ihastua/rakastua
olin ne (rakkauden) tunteet haudannut toivottomana jo muutama vuosi sitten
enkä uskonut rakkauteen
nyt tiedän että että rakkautta on vaikka se olisi yksipuolistakin
outoa??!!! ja samalla ihanaa ;-D
hormonit ne vaan jyllää, kyllä se siittä menee ohi ... pysy ukkos kainalossa ja paijaa ne tuntees häneen.
vähän kehittyneempää, kuin tämä. Kiitos!
Mennä, kun toinen on varattu.....
hyvin ihastunut vaikka olenkin "varattu" nainen... Kaikki ei vain aina ole sitä miltä päällepäin näyttäisi, joten turha sen takia pitää etäisyyttä, että ajattelet minun olevan varattu...
Rakastan minäkin sinua, tilanne vain on mahdoton. voitaisiinpa tehdä asialle jotain yhdessä....
Ensin pitäisi varmaankin puhua ja vähän enemmän tutustua. Sen jälkeen sitten miettiä asumisjärjestelyt uudelleen.
Koska jutellaan? Mikä ilta sulle passais parhaimmin? ?
huomenna?
mikä idiootti sä olet, mikä ilta passais parhaiten ,, ihmiselle josta et tiedä mitään etkä tunne kenelle
puhut !! Eiköhän noi oo kuule sellasia juttuja mitkä satavarmasti jutellaan selviksi sen OIKEAN ihmisen
kanssa.
on liian paljon pelissä, että pystyisi sanomaan sanaakaan oikeassa elämässä.
Ei pysty enää edes katsomaan toista silmiin.
Esiinnyn sadoille ja jopa tuhansille ihmisille, eikä mua enää jännitä yhtään, mutta kun pitäisi tavata yksi ihminen, mua todella p e l o t t a a. Pelkään itseäni ja asioita, joita en hallitse.
Tule käymään illalla mun luona? Menee tosin iltaan, mutta myöhemmin sopii. :)
susta haluaa. Ei muuta.
Hommaillaan sit ku oon vapaa,niin kauan kun sitä kestää!!
naimisissa oleva nainen ja menettänyt sydämeni nuorelle sinkkumiehelle, joka ei edes välittänyt lopulta minusta. Vieläkin hän on mielessä ja ajatuksissani joka päivä..miten idiootti sitä voi ollakkaan...
voih sellaista se on,öitä
Sama juttu.....
Tiedätkö tunteeko se nainen samoin? Oletko itse vapaa/varattu?
Jotenkaan ei osaa sanoa kumpi on raastavampaa; se että toinenkin tuntee samoin tilanteen ollessa aloittajan kertoma vai se että rakkaus/rakastuminen on yksipuolista...!?!
Ymmärtääkseni tilanne on vaikea eli ero tms ei tule kyseeseenkään.
Enpä tiedä! Mä olen vapaa.
Kunpa tietäisin, viisas olisin.