Vene 10:n Fist31.7:n esittelijä väitti, että venettä pinnataan tiukassa kryssissä aina ylälaidalta. Itse väitin pinnamiehen ajavan aina venettä alalaidalta, jotta ajolangat näkyvät. Miten on? Ajatko kisassa kryssia mieluummin ala vai ylälaidalta. Olkoon vene tavallinen 24-32 jalkainen lys-vene.
Ymmärrät kysymyksen, kun näet First:n sitloodan roikkumaraudat (?) tai ehkä parempi nimitys olisikin vain "kenkäteline".
Ymmärrät kysymyksen, kun näet First:n sitloodan roikkumaraudat (?) tai ehkä parempi nimitys olisikin vain "kenkäteline".
Vastaukset 33
Vanhimmat
Oikein kevyellä tuulella ajetaan alalaidalta, mutta muuten ylälaidalta. 32- jalkainen voi olla jo niin leveä, että alalaidalta voimakkaammassa kallistuksessa ei näe "ylälaidan" puolen liikennettä ja maisemaa lainkaan.
Ajolangat näkyy purjeen läpi, ois hyvä
on massaa, kannatta se krysillä olla tuulenpuolella oikaisevien voimien lisäämiseksi paitsi aivan kevyissä keleissä jolloin koko miehistö kallistaa venettä suojan puolelle, jotta purjeet pysyisivät muodossaan.
Tarpeeksi edessä jos istuu, niin käkee kyllä virtauslangat tuulenpuolelta.
Esiteessä ei näkynyt hengausrautoja sitloorassa ja saa ne pois jos tökkii. Meitin isommassa avomerikilpurissa on sellaiset hengausraudat sitloorassa, laitamme niihin säilytyspussit, niin eipähän pääse eväät ja juotskipullo avoimesta perästä pomppimaan pois.
Enemmän mua harmittaisi first 31.7 puinen varvaslista, ei siihen saa mitä blokeja kiinni helposti barberhaulervirityksiä varten. Typerässä paikassa säästetty, kuten niin monessa nykymatkapurressa.
"Enemmän mua harmittaisi first 31.7 puinen varvaslista, ei siihen saa mitä blokeja kiinni helposti barberhaulervirityksiä varten. Typerässä paikassa säästetty, kuten niin monessa nykymatkapurressa."
Totta. Kunnollinen metallinen varvaslista on kaikki kaikessa. Mietin ihan samaa veneessä käydessäni.
Alumiinisen varvaslistan päällä on ikävä istua, kun ollaan jalat yli laidan. Tiikkilista on mukavampi. Plokeille, ohjureille ja lukoille on valmiit alumiinilevyllä vahvistetut paikat, johon ne kiinnitetään. Ei siihen reikäalumiinilistaa nykyään tarvita.
Ne paikat on kiinteät, kiinnityspisteiden tarve ei. Esim mulla kulkee kisko laitaa pitkin, siis samanlainen kuin skuuttikisko. Sitä tuskin edes huomaa reiden alla laidalla istuessa. Siinä ki9skossa on pari plokia kiinni. Paikkoja myös muutetaan jatkuvasti, tilanteen ja kelin mukaan. Se on mukavan helppoa, kun ne plokit liukuu kiskoja pitkin...
Joku barberi nyt on tyypillisesti aina samassa kohtaa, mutta ulkoskuutauksen pistettä joutuu säätämään useinkin, jo pelkästää purjeen vaihtumisen vuoksi. Preventterikään ei aina ole samassa kohtaa kiinni.
skuuttikiskoa laidoilla kajuutan seinän kohdalle, siitä keulaan on alumiinista reikälistaa. Jalkoja voi siis roikottaa mukavasti ilman pehmusteitakin.
Muutenkin puiset listat ulkona veneessä ovat arveluttavia, tiikki lahoaa ajan mittaan ruuvien kohdalta ja ikävä yllätys on jos yli 10 vuotiaasta veneestä jokin tukilista lähtee käytettäessä irti.
"Plokeille, ohjureille ja lukoille on valmiit alumiinilevyllä vahvistetut paikat, johon ne kiinnitetään"
Vaan kun plokien yms. paikat ei ole aina samat ja niitä paikkoja tarvitaan milloin mistäkin syystä. Toisekseen alalaidalla pitää joskus käydä, ja silloin kunnollinen varvaslista tuo turvallisuuden tunnetta. Edellisessä paatissa oli mahonkinen varvaslista ja kyllä kirosin sen alimpaan - sinne -.
alkaa vasta kajuutan takaseinän kohdalata, on se myös turvallinen ratkaisu, koska siitä luonnollisesti usein siirrytään keulakannelle.
Onko veneen valinta tosiaankin kiinni siitä, löytyykö alumiinilista vai ei? Olen naureskellut TM:n testejä, kun kiitosta jaellaan tavaratilan kuormalenkeistä ja nuhteita niiden puuttumisesta! Asia, jonka voi jokainen porakoneen omistaja korjata muutamalla eurolla. Jos ei itse osaa porata tarvittavia reikiä, joutuu maksamaan kokonaisen satasen. Olematon summa on sekin autonostossa. Vastaavasti homma hoidetaan venepuolella. Jos teak-lista ei kelpaa, voi tilalle panna sen alumiinilistan. Pikkurahoista puhutaan edelleen, kun verrataan kokonaishintaa. Itselleni täydellistä venettä en ole vielä koskaan onnistunut ostamaan. Pienillä muutoksilla olen saanut niistä hyvin omat tarpeeni tyydyttäviä.
toistakymmentä metriä alumiinista varvaslistaa suomeen kuskattuna ei ole ihan halpaa. Veistämöillä on heloja suuria eriä, joten paljon halvempaa olisi asentaa kunnon helat veistämöllä eikä jälkeenpäin.
Lisäksi monissa veneissä varvaslistan pulteilla vahvistetaan rungon ja kannen kiinnitystä ja jos näin on firstissä, niitä on todella monta.
Se miksen huoli first 31.7, vaikka ilmaiseksi saisi, on liian pieni purjeala painoon nähden. Uusi masto tuollaiseen olisi jotain 10 keur ja uudet purjeet 10 ker, joten eihän se 20 keur tunnu missään, jos heti uudesta veneestä pitäisi takila vaihtaa...
Esittelijä oli oikeassa, sinä väärässä. Ne raudat ei muuten ole tarkoitettu roikkumiseen vaan jalkatueksi, että pinnamies pysyy siellä tuulen puolen penkillä eikä mene liukumäkeä alas sitlooran pohjalle.
pohjan muotissa valmiiksi jalkatuet, minusta parempi ratkaisu sitlooran pohjaan muotoiltu lasikuituinen jalkatuki kuin irrallinen metallinen. Turhia sitlooran penkkejä ei meitin avomeripurressa ole, joten sitoorassa istuvat saavat tukea sen pohjasta.
Ihan toimivat raudat ovat pikku Firstin jalkatuet. Se, että veneessä on pienehkö purjeala on suurin epäkohta. Joakim tai joku muu voisi kommentoida, mutta sen, mitä mulla on kokemusta niin, menee suhteessa LYSsiin kovemmalla tuulella paremmin, varsinkin alamäkeen, mutta myös luoville. Se on hankalaa, kun pitää yrittää puristaa kaikki tehot auki niin pitkään. Mieluummin olis reippaasti purjeita, joita alettais sitten latisteleen.
enempi matkapursi kuin kilpapursi, avotila kuvissa näyttää pieneltä ja purjealaa on todellakin liian vähän. Asuttavuuden takia se onkin varmaan melko pop, mutta jollain siesta 32:lla ja comfortina 32:lla purjehtii samalla lailla ja asuttavuuskin lienee samaa luokkaa.
Firstissä on 2 suljettavaa kajuuttaa ja yhteensä 6 kpl aikuisen maattavaa punkkaa. Montako näitä löytyy sun mielestä siestasta tai comfortinasta?
Siestan ja Comfortinan lys luvut ovat 1,15 kieppeillä, Firstin 1,18 tai 1,19 rikistä riippuen. Tosiaan, rikistä riippuen, Firstistä on versiot vähän pienemmällä tai isommalla purjealalla, Suomen maahantuoja kauppaa lähinnä sitä lyhyempää mastoa.
First 31.7 on ihan tuiki tavallinen "performance cruiser", eli suorituskykyinen matkapursi jolla voi hyvin kilpailla.
Mutta melkoista huuhaata on väittää että siesta tai comfortina olisi asuttavuudelta samaa luokkaa tai purjehtisi samalla lailla kuin first 31.7.
maattavaa punkkaa löytyy monesta pienemmästä purresta, ei se ole mikään ihme suoritus. Matkapurjehtijan kannalta first 31.7:n ja siesta 32:n 0.1-0.4 solmun vauhtieroissa ei ole varmasti merkitystä.
Kallis uusi huonosti suunniteltu pursi taas. Noita osteleekin lähinnä aloittelijat.
vaan eipä löydy siestasta tai comfortinasta, siitähän tässä oli kysymys
Eihän First 31.7 ole enää uusi konstruktio, Finot suunnitellut jo -97 tai niillä main.
Vanhat infernot, siestat ja comfortinat hävii sisätiloissa mutta purjehdusominaisuuksiltaan ovat yhtähyviä kuin first. Firrstit on nopeempii kovalla tuulella mutta kevyessä tuulessa noi vanhat skandit menee kovempaa.
Olisin mielelläni kuullut mieltymyksenne alkuperäiseen kysymykseen ja jättänyt venevertailut johonkin muuhun ketjuun.
Uusitaan vielä: Ylälaidasta vai alalaidasta?
tulihan se jo sieltä. Kevyellä ilmalla alhaalta, tuulella ylhäältä. Mitä vielä odotat.
Ylälaidalta useimmiten ja pinnaveneessä erityisesti. Alalaidalta aivan kevyessä tuulessa ja jos olosuhteet vaativat erityisen tarkkaa lankojen seurantaa, tai jos pitää nähdä mahdollisimman paljon myös genuan taakse. Lankojen näkyvyys ylälaidalle vähän vaihtelee veneestä toiseen, monessa varsinkin ylemmät langat jäävät maston taakse. Kohtuullisen tasaisissa tuulioloissa alemmatkin langat riittävät, kunhan skuutipiste on laitettu paikoilleen. Pinna sopii luonnikkaammin käteen yläpuolelta, sillä kevytkin jatkuva vetäminen on mukavampaa kuin työntäminen.
Monet huiput ajavat alapuolelta. Sanoisin että enemmistö kisakippareista ajaa alapuolella kaikissa olosuhteissa ja mielestäni se onkin ainoa oikea tapa.
kysyit kisassa ja tiukassa kryssissä ajamisesta. Useimpia palstan lukijoita ja kirjoittajia ei se kiinnosta, koska me olemme oikeita veneilijöitä, emme kilparunkkareita! Luonnollisesti keskustelu silloin ohjautui kiinnostavammille urille.
Kilpaakin aktiivisesti purjehtivana voin kertoa, että kilpailuissa veneitä ajetaan suojanpuolelta heikossa tuulessa, kun on tarve saada painoa suojanpuolelle. Muulloin perämies/pinnamies istuu tuulenpuolella, jo sen vuoksi, että tuulenpuolelta/ylälaidalta näkee enemmän: isonpurjeen, vedenpinnan keulan edessä, aallot, tulevat puuskat, genoan/fokan tuulenpuolen langat ja (ehkä)suojanpuolen langat, mittarit, whindexin jne. Suojanpuolen lankojen näkyminen ei kryssillä ole tarpeen, venettä ajetaan tuulenpuolen langoilla. Mutta on tietenkin eduksi, jos ne näkyvät.
Jos oon kilpapurjehtijana sun mielestäs kilparunkkari, niin sää oot mielestäni matkapurjehtijahinttari. Ja nimenomaan Sinä, ei kilpapurjehtijoilla ole mitään matkapurjehtijoita vastaan. Suurin osa kilpapurjehtijoista, minä mukaan lukien, harrastamme myös matkapurjehdusta
Koitetaan nyt pysyä asiassa. Perusteluja on tullut - itsellä ajopaikka on aivan selvä, mutta minua kiinnostaa muidenkin mielipiteet. Itse ajattelen ja kokemus on kuten KariJ:llä.
Itse näen mielelläni molemmat alalangat - siis suojan ja tuulenpuoleiset. Ylemmät langathan auttaa enemmänkin trimmaajaa.
Kyllä Firstillä vetää ympyrää noiden vanhojen veneiden ympäri kelissä kuin kelissä, että se niistä purjehdusominaisuuksista. Tietäisit kyllä tämänkin jos olisit joskus purjehtinut!
Näin minäkin nämä perustelut näen. Ja näin sen näen paitsi omassa, myös useimmissa muissa veneissä. Ja tässä tarkoitan pääsääntöisesti kilpailutilanteita, muulloinhan voi ajella sieltä, mistä lokoisin asento löytyy. Heikossa tuulessa painon sijainnin lisäksi useammin haluaa nähdä alapuolen langatkin, koska kohtauskulman on pysyttävä ahtaammissa rajoissa ja tuulen suhteelliset vaihtelut ovat usein suurempia, myös korkeussuunnassa. Toisaalta puuskien löytäminen on kevyessä vieläkin oleellisempaa kuin keskituulissa.
Kryssiä ajetaan tuulen puolen langoilla´. Trimmaajalle niillä on kryssillä merkitystä jos ajaa tyylillä, jolla me aikoinaan ajettiin H:ta, eli ajoin venettä pinnatuntumalla: jos painetta oli liikaa nostin kurssia, fokan langat nousivat pystyyn ja keskimies tiesi muuttaa trimmiä niin että paine väheni. Muutoin kryssillä kuski hoitaa tuulen puolen lankojen kulman. Jos kurssia lasketaan kryssiltä, niin jennin/fokan langat ovat trimmaajan "leipää".
Kryssillä suojan puolen langat eivät saa "palaa", eli ne eivät saa lentää, tällöin keulapurje on liian tiukalla, virtaukset irtoavat, purje "sakkaa". Mutta tämänkään johdosta suojanpuolen lankoja ei tarvitse nähdä; tuulen puolen langat kertovat oleellisen infon. Tosin jossain poikkeuskelissä, tuulen ollessa heikko ja aallokon hankala, voi vastaa tulla tilanne, että kumpikaan lanka ei pysy keuöapurjeessä kiinni, tällöin keulapurjeen etureuna on liian litteä - kohtauskulma on liian jyrkkä- , ja näin virtaus ei pysy purjeessa kiinni.
679.6 first 31.7 gph 2010
659.9 inferno 33 gph 2010
Lähde: http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=60&Itemid=82
Tässä ajotekniikka: http://www.fe83.org/docs/purjehtiminen/vauhtiseminaari/VSajo.pdf
Itse ajan ainakin 95% ylälaidalta. Joskus aivan kevyessä alalaidalta.
Mielenkiintoisempi kysymys on se, kummalla kädellä pidät pinnasta kiinni, etu- vai takakädellä?