noniin,ihmettelin outoa hajua ja irrottelin listoja pois ja nostin parkettia 20 cm ylöspäin laattana koko huoneen matkalta yhdeltä sivulta
parketin alla on askeläänieriste ja sen alla muovi joka käskettiin sinne laittaa,siis betonia vasten on muovi
ja betoni on näköjään käsinkosketeltunakin märkä ja haisee
mistähän tällänen johtunee sitten,muitten huoneiden lattiat auoin ja katselin niin muualla on kuivaa eikä haise
parketin alla on askeläänieriste ja sen alla muovi joka käskettiin sinne laittaa,siis betonia vasten on muovi
ja betoni on näköjään käsinkosketeltunakin märkä ja haisee
mistähän tällänen johtunee sitten,muitten huoneiden lattiat auoin ja katselin niin muualla on kuivaa eikä haise
Vastaukset 11
Vanhimmat
kyllä tuntuu, että muovi on syynä. Sehän pitää koteuden ja aiheuttaa sitten homehtumisen.
En ole asiantuntija, mutta kyllä varmaan joudut ottamaan koko lattian auki ja kuivattamaan betonin.
Olisi helpompi arvailla, jos tietäisi edes onko kyseessä maanvarainen betonilaatta, rossipohja, kerrostalon välipohja......jne....
maanavarainen betonilaatta,laatan alla 100 mm styroxia ja vesikiertoinen lattialämmitys laatassa joskin uunilla kun hoidetaan lämmitys pääasiassa niin liekkö tuolla vesi edes koko talvena kiertänyt kertaakaan
sitä kastele, mutta estää kyllä kosteuden haihtumisen. Ehkä kannattais käyttää lattialämmitystä ympäri vuoden
on tarkistettu salaojien toimivuus? Ehkä salaojitus on tukkeutunut juuri sillä kohdalla ja vesi patoutuu sinne. Kannattaa tarkastaa myös toimiiko salaojien purkupaikka.
Mitään parkettia ei kannata uusia ennen kuin tietää, mistä se kosteus on peräisin ja se on ensin korjattu.
pelkästään olisi riittänyt. Siinähän on kaksi ohutta muovikerrosta ja niiden välissä muovipalleroita. Askeläänieristys laskee myös paremmin vesihöyryä läpi kuin paksu muovi. Kyllä tuo ylimääräinen muovi on rakennevirhe, jonka laittaja on itse siitä ja jälkiseuraamuksista vastuussa. Tuskinpa saat neuvon antajaa vastuuseen, vaikka olisi isännöitsijäkin (jos nyt kyseessä oli taloyhtiö). Tästä syystä taloyhtiössä itse tehdyt remontit kannattaa hyväksyttää hallituksella. Eipä taida auttaa muu kuin purkaa parketti, ottaa muovi pois, kuivattaa lattia. Kannattaisi myös kokeilla ennen parketin uudelleenasennusta, tuleeko lattiasta liikaa vesihöyryä. Tämä onnistuu esim. teippaamalla tuota askeläänieristystä vähintään neliön pala lattiaan ja seuraamalla kostuuko lattia muovin alta. Varmempi tapa olisi kyllä mittauttaa laatan rakennekosteus asiantuntijalla ja pyytää lausunto, miten parketti asennetaan. Voisiko askeläänieristyksenä käyttää jotain muuta kuin tuota muovista materiaalia ?
Tuon muovin kanssa testaaminen on melkoisen epävarmaa touhua. Nyt kun on niin, että mikäli muovin alle tiivistyy kosteutta, niin kosteusprosentti on tasan sata. Aivan niin, ihan liian märkää. Mutta mitäs sitten, jos kosteutta ei tiivistykään?? Onko kosteusprosentti silloin muka vaadittava alle 85 tai jopa alle 80, tuotteesta riippuen??
Teepä joskus tuon muovin alta ns. viiltomittaus oikealla rakennekosteusmittarilla ja anturilla. Itse olen mitannut reilusti yli 90 prosentin kosteuksia tuollaisen muovin alta. Ja näkyvää kosteutta ei ole ollut. Nythän on niin, että kosteutta ei oikeastaan juurikaan näe, ennekuin sitä on 100 prosenttia tai hyvin lähellä sitä.
Tekeekös muuten joku mittauspöytäkirjan tuollaisesta muovimittauksesta?? Sellainen kun olisi hyvä olla mahdollisten reklamaatioiden varalta.
Et sinäkään paljoa tiedä, mutta sitä olematonta tietoa kyllä jaat ihan innoissasi. Aluskatteita on monia erilaisia, ja jos kyseessä on esim. solumuovi niin silloin nimenomaan maavaraisella betonille sen pitää olla häyrysulullinen, eli tuon muovin sisältävä. Samoin pitää olla rakennusmuovi alla betonia vasten jos huopaa käyttää aluskaatteenä. Dublexi josta sinä puhut on vihonviimeistä tavaraa, meni hermot asentaessa kun niitä penteleen palleroita oli joka paikka täynnä kun tulivat pois sieltä kahden muovikerroksen välistä.
Eiköhän ongelma ole tuossa aloittajan tapauksessa se että ei ole pitänyt lattialämpöä päällä vaikka on ollut kovia pakkasia. Kylmä on noussut betonia pitkiin ja tiivistynyt muovinalla kosteudeksi kun törmännyt lämpimämpään pintaan. Eli jotain vialla mahdollisesti jo perustuksissa. Tosin syitä voi olla monia muitakin, mutta ei ainakaan se muovi. Tuon vuoksi se muovi on olemassa, jottei parketti mene pilalle kun nousee kosteutta. Mietipä miltä lattia näyttäisi jos se kaikki kosteus olisi päässyt parkettiin asti? Taitais olla aika hirveen näkönen.
Et ilmeisesti tarkoittanut tuota edellistä minulle, mutta vastaan kuitenkin. Tuollaisessa maanvaraisessa betonilaatassa pitää sen rakenne selvittää ennen kuin voi tehdä päätöksen muovin laittamisesta parketin alle. Vanhemmissa maanvaraisissa lattioissa ei todennäköisesti ole kapillaarisen kosteuden nousun katkaisevia rakennekerroksia (siis seulottua mursketta). Muovikalvoa on saatettu käyttää betonin ja lämmöneristeen välissä tai lämmöneristeen alapuolella tai voipa se olla niinkin, että muovia ei rakennusvaiheessa käytetty lainkaan. Mikäli lämmöneristeenä on vielä vain yksi 50 mm:n styrox, kuten joskus oli tapana, niin kosteutahan nousee senkin läpi.
Mikäli kaikkien alapohjan rakennekerrosten läpi nousee niin paljon kosteutta, että se ilman muovikalvoa pilaisi parketin, niin muovikalvon asentamisen jälkeen se kostuttaa aivan taatusti parketin alla olevan betonin. Näitäkin on nähty ja haisteltu. Ja pidemmän ajan kuluessa pahalta haiseekin.
Jos kyseessä on noin kapisesti tehty betonilaatta, niin mitä siihen päälle sitten laittaa pinnoitteeksi? Puu, laminaatti, korkki, kokolattiamatto menee pilalle. Muovimaton alle se kosteustiivistyy myös, kun ei se sitä läpikään päästä. Jos taas betonin maalaa (tosin tuskin kukaan moista tekee) niin maali lähtee irti kun kosteus puskee alta. Pitäiskö lattia piikata pohjaanasti ja tehä uusiks? Itelle ei tulis muuta vaihtoehtoa mieleen näin äkkiseltään?
voisi laittaa ja kuinkas olisi lattian korotus jonkinlaisella sydeemillä ja tuuletus koneellisesti laatan ja korotetun lattian väliin. Muistaakseni oli Platon-nimistä korotuslattiaa ihan kaupallisena. Sitä ei kyllä käytetä kosteuden poistoon vaan laatasta nousevien hajujen poistoon. Voipi käydä niin, että jos tuuletus ei ole riittävän voimakasta, saadaan mikrobiongelma lattioiden väliin.