Olis kiva tietää miten te kasvattiperheet olette toimineet niitten lasten kohdalla jotka ovat olleet teillä ehkä koko elämän sijoitettuna tai jos teillä on juuri nyt pitkäaikais-sijoitus.
Rahasta olis kysymys.
Oletteko säästäneet lapsille rahaa?
entä onko teidän lapsista tullut "omia" näitten vuosien aikana ja olette lisänneet heidät testamenttiinne? he perivät teidät kuten biolapsenne?.
Rahasta olis kysymys.
Oletteko säästäneet lapsille rahaa?
entä onko teidän lapsista tullut "omia" näitten vuosien aikana ja olette lisänneet heidät testamenttiinne? he perivät teidät kuten biolapsenne?.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Meillä on kaksi sijoitettua lasta, tulleet vauvoina ja kasvavat meillä aikuisiksi. Itselläni ei biolapsia, miehellä sen sijaan on. Säästämme lapsille rahaa heitä varten avatuille tileille, mutta tilit ovat vielä minun nimissäni (lapsilla niihin käyttöoikeudet tulevaisuutta varten, pojat nyt 3 ja 5v). Tilejä perustettaessa pankkimme virkalija ja sossu olivat pyynnöstäni yhteydessä toisiinsa, ja niiden keskustelujen perusteella päädyttiin tähän ratkaisuun. Sillä jos jompi kumpi pojista kuolisi alaikäisenä, hänen nimellään olevalle tilille säästämämme rahat menisivät biosuvulle. Eli nyt säästämme (hitaasti ja hiukan...) tileille, jotka sitten täysikäisyyden jälkeen muutetaan poikien omille nimille.
Olen myös tehnyt omalta osaltani testamentin, jossa pojat ovat minun oamisuuten perijät. Mieheni omaisuus menee hänen biolapsilleen. Mahdollisen aikuisadoption suhteen tämä mieheni biolasten aseman 'heikkeneminen' perinnönjaon suhteen onkin ainoa minua huolettava asia. Mutta siihen on vielä pitkä aika, emmekä vielä edes tiedä, mikä tulee olemaan poikien oma tahto adoption suhteen. Minä vaan olen tällainen 'kaiken mahdollisen etukäteen surija'...