Miten maan pyörimisliike

Meikä ei usko että Coriolis-ilmiö riippuisi ilmansuunnasta. Kun kattoon kiinnitetään massiivinen paino ohuella vaijerilla ja se pistetään heilumaan (olikohan sellainen Iisakinkirkossa Pietarissa?), niin yhtä nopeasti sen painon heilahtelusuunta muuttuu suhteessa rakennukseen, ilmansuunnasta riippumatta.

epäilevä Tuomas kirjoitti:

Meikä ei usko että Coriolis-ilmiö riippuisi ilmansuunnasta. Kun kattoon kiinnitetään massiivinen paino ohuella vaijerilla ja se pistetään heilumaan (olikohan sellainen Iisakinkirkossa Pietarissa?), niin yhtä nopeasti sen painon heilahtelusuunta muuttuu suhteessa rakennukseen, ilmansuunnasta riippumatta.

Lue lisää

tietysti vaikuttaa mutta entäs jos sattuu esim pohjoisnavalla akselin laakeri jurnuttamaan se piruvie täristää aika paljon ja silloin ei ammuttaessa auta olipa kuinka hyvä penkki tahansa niin kyllä tärisee.
Kuinkahan lie? onkohan se laakeri kestovoideltu vai onkohan siellä sellainen rasvakuppi tai nippa tai peräti lubrikaattori. sitten jos se laakeri oikeesti menee paskaks että kuulat vaan tippuu sihisten hankeen niin kyllä on iso operaatio se laakerin vaihtaminen, pallo pitäis pysäyttää..niin mutta jos se nykyään onkin tämä kellojen siirtäminen syksyisin ja keväisin..niin tosiaankin sehän on varmaankin näiden laakereiden huolto silloin menossa, yöllähän ne sen tekee ja me ei sitä huomata kuinka pallo ei pyöri sinä yönä vaan olla möllöttää paikallaan sen tunnin mikä menee kun huoltavat ne laakerit, ilmankos se huippaa sen yön jälkeen päästä kun sängystä tolpilleen kapuaa, ei olla mennä viipotettu mihinkään kokonaiseen tuntiin, vaihtasivat ajoissa ne laakerit uusiin ennekuin mitään pahempaa sattuu, siinä on mmailma pitkään seis jos laakeri hajoaa ja matkahuollon kautta tuleva uus laakeri on väärän kokonen tai se laakeri mikä tuli niin olis pitäny mennä etelänavalle ja päinvastoin, ne kun on hieman erilaiset.

murheita on kirjoitti:

tietysti vaikuttaa mutta entäs jos sattuu esim pohjoisnavalla akselin laakeri jurnuttamaan se piruvie täristää aika paljon ja silloin ei ammuttaessa auta olipa kuinka hyvä penkki tahansa niin kyllä tärisee.
Kuinkahan lie? onkohan se laakeri kestovoideltu vai onkohan siellä sellainen rasvakuppi tai nippa tai peräti lubrikaattori. sitten jos se laakeri oikeesti menee paskaks että kuulat vaan tippuu sihisten hankeen niin kyllä on iso operaatio se laakerin vaihtaminen, pallo pitäis pysäyttää..niin mutta jos se nykyään onkin tämä kellojen siirtäminen syksyisin ja keväisin..niin tosiaankin sehän on varmaankin näiden laakereiden huolto silloin menossa, yöllähän ne sen tekee ja me ei sitä huomata kuinka pallo ei pyöri sinä yönä vaan olla möllöttää paikallaan sen tunnin mikä menee kun huoltavat ne laakerit, ilmankos se huippaa sen yön jälkeen päästä kun sängystä tolpilleen kapuaa, ei olla mennä viipotettu mihinkään kokonaiseen tuntiin, vaihtasivat ajoissa ne laakerit uusiin ennekuin mitään pahempaa sattuu, siinä on mmailma pitkään seis jos laakeri hajoaa ja matkahuollon kautta tuleva uus laakeri on väärän kokonen tai se laakeri mikä tuli niin olis pitäny mennä etelänavalle ja päinvastoin, ne kun on hieman erilaiset.

Lue lisää

Eihän maailman napa ole kuulalaakeroitu. Kuulalaakerit keksittiin vasta paljon myöhemmin kun tuo iso laakeri tehtiin.
Maan laakeri on liukulaakeri. Sen voitelu toimii siten että akselin laakerista ulostörröttävä pää sulattaa kitkallaan jäämeressä kelluvaa jäätä vedeksi joka valuu akselia pitkin voidellen sen. Maapallon keskellä oleva kuuma ydin estää laakeria jäätymästä ja jumahtamasta paikoilleen. Lopuksi vesi tippuu akselin alapäästä ulos muodostaen Antarktiksen. Akseli on hyvänlaatuista hapokasta eikä mene ruostu miksikään. Tästähän tulee jo sanonta; vesi vanhin voitehista.

Rantasalmen Sulttaan kirjoitti:

Eihän maailman napa ole kuulalaakeroitu. Kuulalaakerit keksittiin vasta paljon myöhemmin kun tuo iso laakeri tehtiin.
Maan laakeri on liukulaakeri. Sen voitelu toimii siten että akselin laakerista ulostörröttävä pää sulattaa kitkallaan jäämeressä kelluvaa jäätä vedeksi joka valuu akselia pitkin voidellen sen. Maapallon keskellä oleva kuuma ydin estää laakeria jäätymästä ja jumahtamasta paikoilleen. Lopuksi vesi tippuu akselin alapäästä ulos muodostaen Antarktiksen. Akseli on hyvänlaatuista hapokasta eikä mene ruostu miksikään. Tästähän tulee jo sanonta; vesi vanhin voitehista.

Lue lisää

kyllä tässä kynttilän valossa täällä kellarissa väärät piirrustukset! Vähähä tämä aiheen sivusta menee mutta menköön nyt tämän kerran.
Vai että liukulaakerit..perhana sehän tarkottaa sitä että voipi jossain vaiheessa pyörimisvauhti kiihtyä aivan jumalattomaks kouhotukseks, mietinkin tuossa että lieköhän sitte tuolla päiväntasaajan seutuvilla jokin jarrulaite ja erittäin mustanaamane mies jarrumiehenä, muuten musta mutta kämmenet valkoiset ja rakkoja täynnä, kuinkahan lienevät jarrut rakentaneet, lieköhän rumpujarru vai levyjarru, ei ainakaan tojotan jarrut kun nehän voi jumittua kokonaan, huoltoon pyytäsivät lähettämmään ja silloin pyörittäis niin että päiväntasaajan mustalla jarrumiehellä pakenis veri päähän ja koko kylä menis sekasi. Huolletut tojotan jarrut makasivat zebagobulin matkahuollossa ja musta jarrumies möyris päiväntasaajan mettässä hulluna ja kylässä ei oo muita jotka kykenis jarrumiehen hommiin, vanhoja hampaattomia akkoja joilla ei voimat eikä paino riittäis jarrukammessa roikkua ja jos tarttuisivat kampeen niin koivet oikosenaan pyörisivät kammen mukana niin jotta norsunnahkaset sandaalit lähtis jaloista ja akka venyis kaks puol metriseks ennen kuin näpit irtois kammesta ja niin yönmusta vanha rouva sinkoutuis kauas lepikkoon eikä sitä koskaan löyvettäis ja meno eikun kiihtyis..mihinkähän tämä maailma oikeestaan on menossa, Jutta Urpilainenkin on nii kiukkusen näkönen eduskunnassa jotta ei uskalla Kattainen eikä Vanhanen sitä silmiin kattoo. Piru vie jos tuon Urpilaisen sais ens kesänä soutammaan kun lähen verkkoja laskemaan niin vahvemmat airot pitäis kyllä hankkia, perhana kun sille erehtyis sanomaan että souda!..eikun huopaa perkele! niin silloin sen ohimosuonet varmaan pullistuis ja verkot suorana veneen perässä mentäs järven selkää kokka kohisten..on mulla muutaki..ei mutta nyt täytyy lähtee ostamaan perjantaipullo.

murheita on kirjoitti:

kyllä tässä kynttilän valossa täällä kellarissa väärät piirrustukset! Vähähä tämä aiheen sivusta menee mutta menköön nyt tämän kerran.
Vai että liukulaakerit..perhana sehän tarkottaa sitä että voipi jossain vaiheessa pyörimisvauhti kiihtyä aivan jumalattomaks kouhotukseks, mietinkin tuossa että lieköhän sitte tuolla päiväntasaajan seutuvilla jokin jarrulaite ja erittäin mustanaamane mies jarrumiehenä, muuten musta mutta kämmenet valkoiset ja rakkoja täynnä, kuinkahan lienevät jarrut rakentaneet, lieköhän rumpujarru vai levyjarru, ei ainakaan tojotan jarrut kun nehän voi jumittua kokonaan, huoltoon pyytäsivät lähettämmään ja silloin pyörittäis niin että päiväntasaajan mustalla jarrumiehellä pakenis veri päähän ja koko kylä menis sekasi. Huolletut tojotan jarrut makasivat zebagobulin matkahuollossa ja musta jarrumies möyris päiväntasaajan mettässä hulluna ja kylässä ei oo muita jotka kykenis jarrumiehen hommiin, vanhoja hampaattomia akkoja joilla ei voimat eikä paino riittäis jarrukammessa roikkua ja jos tarttuisivat kampeen niin koivet oikosenaan pyörisivät kammen mukana niin jotta norsunnahkaset sandaalit lähtis jaloista ja akka venyis kaks puol metriseks ennen kuin näpit irtois kammesta ja niin yönmusta vanha rouva sinkoutuis kauas lepikkoon eikä sitä koskaan löyvettäis ja meno eikun kiihtyis..mihinkähän tämä maailma oikeestaan on menossa, Jutta Urpilainenkin on nii kiukkusen näkönen eduskunnassa jotta ei uskalla Kattainen eikä Vanhanen sitä silmiin kattoo. Piru vie jos tuon Urpilaisen sais ens kesänä soutammaan kun lähen verkkoja laskemaan niin vahvemmat airot pitäis kyllä hankkia, perhana kun sille erehtyis sanomaan että souda!..eikun huopaa perkele! niin silloin sen ohimosuonet varmaan pullistuis ja verkot suorana veneen perässä mentäs järven selkää kokka kohisten..on mulla muutaki..ei mutta nyt täytyy lähtee ostamaan perjantaipullo.

Lue lisää

että jatka vaen ihan kirjaksi asti.

Rantasalmen Sulttaan kirjoitti:

Eihän maailman napa ole kuulalaakeroitu. Kuulalaakerit keksittiin vasta paljon myöhemmin kun tuo iso laakeri tehtiin.
Maan laakeri on liukulaakeri. Sen voitelu toimii siten että akselin laakerista ulostörröttävä pää sulattaa kitkallaan jäämeressä kelluvaa jäätä vedeksi joka valuu akselia pitkin voidellen sen. Maapallon keskellä oleva kuuma ydin estää laakeria jäätymästä ja jumahtamasta paikoilleen. Lopuksi vesi tippuu akselin alapäästä ulos muodostaen Antarktiksen. Akseli on hyvänlaatuista hapokasta eikä mene ruostu miksikään. Tästähän tulee jo sanonta; vesi vanhin voitehista.

Lue lisää

Höpöhöpö.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö.

Hei juttu on yli kymmenen vuotta vanha. Miksi nostit sen esille kun sinulla ei ole mitään kerrottavaa.

Pelkkä Coriolisilmiö vie luotia sivuun 8 km matkalla, 800m/s luodin nopeudella noin 4 m. Tuollainen karvalakkilaskelma löytyi netistä. Nyt se olisi noin 0,4 m 1 km matkalla. Laskelma näytti noin suurinpiirtein oikealta.

Luodin pyöriminen (spin) vie toiseen suuntaan jos rihlaus on niin päin, että se kumoaa Coriolisvoimaa.

Tästä kaikesta miettimisestä tulee lopulta totuudeksi, että tuuli on aina ja kaikkialla se tekijä, joka vaikuttaa eniten tarkkuuteen pitkillä ampumamatkoilla. On turhuutta miettiä Corilisvoimaa kun tuulen arviointi on se päätekijä siinä osuuko vai ei.

Jos amerikkaa osaat niin katoppa itte netistä. Amerikkalaiset kirjoittelee mukavia aiheesta. Hae vaikka "bullet coriolis"

Coriolisampuja kirjoitti:

Pelkkä Coriolisilmiö vie luotia sivuun 8 km matkalla, 800m/s luodin nopeudella noin 4 m. Tuollainen karvalakkilaskelma löytyi netistä. Nyt se olisi noin 0,4 m 1 km matkalla. Laskelma näytti noin suurinpiirtein oikealta.

Luodin pyöriminen (spin) vie toiseen suuntaan jos rihlaus on niin päin, että se kumoaa Coriolisvoimaa.

Tästä kaikesta miettimisestä tulee lopulta totuudeksi, että tuuli on aina ja kaikkialla se tekijä, joka vaikuttaa eniten tarkkuuteen pitkillä ampumamatkoilla. On turhuutta miettiä Corilisvoimaa kun tuulen arviointi on se päätekijä siinä osuuko vai ei.

Jos amerikkaa osaat niin katoppa itte netistä. Amerikkalaiset kirjoittelee mukavia aiheesta. Hae vaikka "bullet coriolis"

Lue lisää

Noin se on, kaikki vaikuttaa kaikkeen mikä enemmän mikä vähemmän. On myös huomioitava ampumissuunta eli ampuuko maan akselin suuntaisesti vai pyörimisliikkeen suuntaisesti vai johonkin sille välille.
Summa summarum. Kannattaa ampua niin läheltä että varmasti osuu kaikesta huolimatta.

Coriolisampuja kirjoitti:

Pelkkä Coriolisilmiö vie luotia sivuun 8 km matkalla, 800m/s luodin nopeudella noin 4 m. Tuollainen karvalakkilaskelma löytyi netistä. Nyt se olisi noin 0,4 m 1 km matkalla. Laskelma näytti noin suurinpiirtein oikealta.

Luodin pyöriminen (spin) vie toiseen suuntaan jos rihlaus on niin päin, että se kumoaa Coriolisvoimaa.

Tästä kaikesta miettimisestä tulee lopulta totuudeksi, että tuuli on aina ja kaikkialla se tekijä, joka vaikuttaa eniten tarkkuuteen pitkillä ampumamatkoilla. On turhuutta miettiä Corilisvoimaa kun tuulen arviointi on se päätekijä siinä osuuko vai ei.

Jos amerikkaa osaat niin katoppa itte netistä. Amerikkalaiset kirjoittelee mukavia aiheesta. Hae vaikka "bullet coriolis"

Lue lisää

Laskinpa ihan itte ja tässä on viimeinen totuus:
* ampumamatka 1000 m, luodin nopeus 1000 m/s, lentoaika 1s
* ampumasuunta pohjois/etelä
* Coriolisilmiö vie luotia 35 mm oikealle

Luodin pyöriminen voi kompensoida tuota pois, en viitsinyt enää sitä alkaa laskemaan.

Eipä taida kannattaa kovin paljon murehtia tätä Coriolisvoimaa, harvapa sitä ampuu 35 mm kasaa kilometriin.

Coriolisampuja kirjoitti:

Laskinpa ihan itte ja tässä on viimeinen totuus:
* ampumamatka 1000 m, luodin nopeus 1000 m/s, lentoaika 1s
* ampumasuunta pohjois/etelä
* Coriolisilmiö vie luotia 35 mm oikealle

Luodin pyöriminen voi kompensoida tuota pois, en viitsinyt enää sitä alkaa laskemaan.

Eipä taida kannattaa kovin paljon murehtia tätä Coriolisvoimaa, harvapa sitä ampuu 35 mm kasaa kilometriin.

Lue lisää

Eipä tosiaan kannata miettiä ja etenkin kun Coriolisvoima vaikuttaa kaikkiin luoteihin saman verran jolloin ne sutkahtavat samaan reikään 3,5 senttiä napakympistä oikealle.
Eikös ne valkoiset kuolemat tuollaviisiin pystykorvalla ampuneet. Kun silmään tähtäsi vihulaista niin sattui nenään ja nirri pois.

vintovka kirjoitti:

Eipä tosiaan kannata miettiä ja etenkin kun Coriolisvoima vaikuttaa kaikkiin luoteihin saman verran jolloin ne sutkahtavat samaan reikään 3,5 senttiä napakympistä oikealle.
Eikös ne valkoiset kuolemat tuollaviisiin pystykorvalla ampuneet. Kun silmään tähtäsi vihulaista niin sattui nenään ja nirri pois.

Lue lisää

Hidas luoti on alttiimpi Coriolisilmiölle, maapallo ehtii pyöriä enemmän alta pois.

Itä-länsi suuntaan ammuttaessa Coriolisvaikutus on sitten nolla.

Sinun valkoinen kuolema teoria ei päde, ellet sitten tarkoita saksalaisten aseveljien karkoittamista Lapin rintamalta. Tässä ampumasuunta voisi olla pohjois-etelä. Kannaksella ammuttiin ymmärtääkseni pääsääntöisesti itään päin.

Lopetan itse Coriolisilmiön tutkimisen tähän ja alan keskittyä miettimään maan magneettikentän vaikutusta rautametalliluoteihin.

Coriolisampuja kirjoitti:

Hidas luoti on alttiimpi Coriolisilmiölle, maapallo ehtii pyöriä enemmän alta pois.

Itä-länsi suuntaan ammuttaessa Coriolisvaikutus on sitten nolla.

Sinun valkoinen kuolema teoria ei päde, ellet sitten tarkoita saksalaisten aseveljien karkoittamista Lapin rintamalta. Tässä ampumasuunta voisi olla pohjois-etelä. Kannaksella ammuttiin ymmärtääkseni pääsääntöisesti itään päin.

Lopetan itse Coriolisilmiön tutkimisen tähän ja alan keskittyä miettimään maan magneettikentän vaikutusta rautametalliluoteihin.

Lue lisää

Onko niissä rautaluodeissa magneettisia monopooleja vai miksi Maan magneettikenttä niitä poikkeuttaisi :-P

tutki ihmeessä!!! kirjoitti:

Onko niissä rautaluodeissa magneettisia monopooleja vai miksi Maan magneettikenttä niitä poikkeuttaisi :-P

Örveltäjät yrittivät päteä. Kantsii häippästä eralehden foorumille.

Coriolisampuja kirjoitti:

Laskinpa ihan itte ja tässä on viimeinen totuus:
* ampumamatka 1000 m, luodin nopeus 1000 m/s, lentoaika 1s
* ampumasuunta pohjois/etelä
* Coriolisilmiö vie luotia 35 mm oikealle

Luodin pyöriminen voi kompensoida tuota pois, en viitsinyt enää sitä alkaa laskemaan.

Eipä taida kannattaa kovin paljon murehtia tätä Coriolisvoimaa, harvapa sitä ampuu 35 mm kasaa kilometriin.

Lue lisää

Taitaa olla kiertopoikkeama suurempi kiusa normi kuolevaiselle alle 600 metrin matkoilla.

Lahtarin penikka kirjoitti:

Taitaa olla kiertopoikkeama suurempi kiusa normi kuolevaiselle alle 600 metrin matkoilla.

Taidat olla oikeassa siinä, että luodin pyöriminen vie sitä enemmän sivuun kuin coriolisvoima konsanaan.

1 sekunnin lentoajalla luoti putoaa sekunnin alaspäin. Siinä alas putoamisen matkalla pyöriminen vie luotia sivuun kuin pingispallon kierre. Tätä en valitettavasti osaa kansakoulupohjalta heti laskea, mutta selvitellään.

Tuo rautaluoti ja maan magneettikenttä oli vitsi. Magneettiikentässä liikkuvaan johtimeen tosin indusoituu virta, mutta ei se luotia magnetoi. Noidenkin vitsistä pahastuvien olisi kannattanut istua tunnollisesti peruskoulussa, siellä se opetettiin.

Käytännön ammunnan kannalta tietysti spin tai coliolis on yhdentekevää. Kyllä se teeriparka kuolee vaikka coriolisvoimasta ei olisi koskaan kuullutkaan. Tykistöllä kun ammutaan 40 kilometriin asia on jo toinen. Pitkästä lentoajasta ja matkasta johtuen yksi sun toinen ilmiö ehtii vaikuttaa ammukseen.

Kivahan näitä on miettiä - sitten kun mikään ei enää kiinnosta lienee aika ostaa arkku.

Coriolisampuja kirjoitti:

Taidat olla oikeassa siinä, että luodin pyöriminen vie sitä enemmän sivuun kuin coriolisvoima konsanaan.

1 sekunnin lentoajalla luoti putoaa sekunnin alaspäin. Siinä alas putoamisen matkalla pyöriminen vie luotia sivuun kuin pingispallon kierre. Tätä en valitettavasti osaa kansakoulupohjalta heti laskea, mutta selvitellään.

Tuo rautaluoti ja maan magneettikenttä oli vitsi. Magneettiikentässä liikkuvaan johtimeen tosin indusoituu virta, mutta ei se luotia magnetoi. Noidenkin vitsistä pahastuvien olisi kannattanut istua tunnollisesti peruskoulussa, siellä se opetettiin.

Käytännön ammunnan kannalta tietysti spin tai coliolis on yhdentekevää. Kyllä se teeriparka kuolee vaikka coriolisvoimasta ei olisi koskaan kuullutkaan. Tykistöllä kun ammutaan 40 kilometriin asia on jo toinen. Pitkästä lentoajasta ja matkasta johtuen yksi sun toinen ilmiö ehtii vaikuttaa ammukseen.

Kivahan näitä on miettiä - sitten kun mikään ei enää kiinnosta lienee aika ostaa arkku.

Lue lisää

Yhtä tyhjän kanssa tuollainen yksinpäteminen. Minulla ois joutavana pakastearkku.

Kenneth C. kirjoitti:

Yhtä tyhjän kanssa tuollainen yksinpäteminen. Minulla ois joutavana pakastearkku.

Onhan se totta, että yhtä tyhjän kanssa asioiden miettiminen on.
Mutta yhtä tyhjän kanssa on turha vattuilu - eihän se minua koske, mutta sinulla voi olla paha mieli.

Coriolisampuja kirjoitti:

Laskinpa ihan itte ja tässä on viimeinen totuus:
* ampumamatka 1000 m, luodin nopeus 1000 m/s, lentoaika 1s
* ampumasuunta pohjois/etelä
* Coriolisilmiö vie luotia 35 mm oikealle

Luodin pyöriminen voi kompensoida tuota pois, en viitsinyt enää sitä alkaa laskemaan.

Eipä taida kannattaa kovin paljon murehtia tätä Coriolisvoimaa, harvapa sitä ampuu 35 mm kasaa kilometriin.

Lue lisää

Uusi luku, vanhat selitykset
Coriolisampuja21.2.2010 15:23
Laskinpa ihan itte ja tässä on viimeinen totuus:
* ampumamatka 1000 m, luodin nopeus 1000 m/s, lentoaika 1s
* ampumasuunta pohjois/etelä
* Coriolisilmiö vie luotia 35 mm

Haluaisin tietää mikä on realistinen kaliperi tuohon 1000m/s nopeudella lähtevään kuulaan kun se vaatii sitä luodin painoakin vähintään 9-13grammaa ettei ole turhan tuuliherkkä ja korotusvara riittää kiikarin rummussa. Itse laskin 6,5mm Lapua Scenar 9,0 gramman luodille lähtönopeudeksi 850m/s joka alkaa olemaan 6,5x55 kaliperille minun mielestä melkein tappilatinki. lentoaika 1000 metrin matkalle oli ohjelman mukaan 1,67 sekuntia, loppunopeus 434 m/s ja sivupoikkeama 5 m/s suoralle sivutuulelle kilometriin oli jo 239 cm! Tolloa luulla että JOS kuula lähtee piipun suusta 1000 m/s niin lentoaika olisi yhden kilometrin matkalla VAIN YKSI SEKUNTI! Anteeksi provosointi ja provosoituminen mutta ollaan tarkkoina kun pilkkua halotaan... Ja jotakin kai minullakin unohtui mutta korjatkaa töppäilyjäni.

Lahtarin penikka kirjoitti:

Uusi luku, vanhat selitykset
Coriolisampuja21.2.2010 15:23
Laskinpa ihan itte ja tässä on viimeinen totuus:
* ampumamatka 1000 m, luodin nopeus 1000 m/s, lentoaika 1s
* ampumasuunta pohjois/etelä
* Coriolisilmiö vie luotia 35 mm

Haluaisin tietää mikä on realistinen kaliperi tuohon 1000m/s nopeudella lähtevään kuulaan kun se vaatii sitä luodin painoakin vähintään 9-13grammaa ettei ole turhan tuuliherkkä ja korotusvara riittää kiikarin rummussa. Itse laskin 6,5mm Lapua Scenar 9,0 gramman luodille lähtönopeudeksi 850m/s joka alkaa olemaan 6,5x55 kaliperille minun mielestä melkein tappilatinki. lentoaika 1000 metrin matkalle oli ohjelman mukaan 1,67 sekuntia, loppunopeus 434 m/s ja sivupoikkeama 5 m/s suoralle sivutuulelle kilometriin oli jo 239 cm! Tolloa luulla että JOS kuula lähtee piipun suusta 1000 m/s niin lentoaika olisi yhden kilometrin matkalla VAIN YKSI SEKUNTI! Anteeksi provosointi ja provosoituminen mutta ollaan tarkkoina kun pilkkua halotaan... Ja jotakin kai minullakin unohtui mutta korjatkaa töppäilyjäni.

Lue lisää

pehmytpäitten pätemislässytyksissä. Handut heillä tutajaa 15 Corriksen verran

Lahtarin penikka kirjoitti:

Uusi luku, vanhat selitykset
Coriolisampuja21.2.2010 15:23
Laskinpa ihan itte ja tässä on viimeinen totuus:
* ampumamatka 1000 m, luodin nopeus 1000 m/s, lentoaika 1s
* ampumasuunta pohjois/etelä
* Coriolisilmiö vie luotia 35 mm

Haluaisin tietää mikä on realistinen kaliperi tuohon 1000m/s nopeudella lähtevään kuulaan kun se vaatii sitä luodin painoakin vähintään 9-13grammaa ettei ole turhan tuuliherkkä ja korotusvara riittää kiikarin rummussa. Itse laskin 6,5mm Lapua Scenar 9,0 gramman luodille lähtönopeudeksi 850m/s joka alkaa olemaan 6,5x55 kaliperille minun mielestä melkein tappilatinki. lentoaika 1000 metrin matkalle oli ohjelman mukaan 1,67 sekuntia, loppunopeus 434 m/s ja sivupoikkeama 5 m/s suoralle sivutuulelle kilometriin oli jo 239 cm! Tolloa luulla että JOS kuula lähtee piipun suusta 1000 m/s niin lentoaika olisi yhden kilometrin matkalla VAIN YKSI SEKUNTI! Anteeksi provosointi ja provosoituminen mutta ollaan tarkkoina kun pilkkua halotaan... Ja jotakin kai minullakin unohtui mutta korjatkaa töppäilyjäni.

Lue lisää

Älä nyt niuhota siinä. Luvut oli valittu pelkästään sillä tarkoituksella, että tasaluvuilla on nopea laskea. Ja tarkoitus oli saada karkea arvion Corioliseffektin suuruudesta.

Lopputulema oli, että Coriolisvoimalla ei ole mitään käytännön vaikutusta osumatarkkuuteen, muut ilmiöt jyräävät sen näkymättömiin.

Olen syvästi tietoinen siitä, että luodin nopeus hidastuu heti piipunsuun jälkeen. Jos kerran pilkkua haluat viilata niin laske itse tarkempi arvio oikeilla luvuilla. Kenttä on avoin, ala pelata.

M.A.Porthan tuossa alla:
Koita nyt saada se peruskoulu loppuun ja kirjoita vasta sitten aikuisten palstalle.

Coriolisampuja kirjoitti:

Älä nyt niuhota siinä. Luvut oli valittu pelkästään sillä tarkoituksella, että tasaluvuilla on nopea laskea. Ja tarkoitus oli saada karkea arvion Corioliseffektin suuruudesta.

Lopputulema oli, että Coriolisvoimalla ei ole mitään käytännön vaikutusta osumatarkkuuteen, muut ilmiöt jyräävät sen näkymättömiin.

Olen syvästi tietoinen siitä, että luodin nopeus hidastuu heti piipunsuun jälkeen. Jos kerran pilkkua haluat viilata niin laske itse tarkempi arvio oikeilla luvuilla. Kenttä on avoin, ala pelata.

M.A.Porthan tuossa alla:
Koita nyt saada se peruskoulu loppuun ja kirjoita vasta sitten aikuisten palstalle.

Lue lisää

Lapua Scenar 9,0 gramman luodille, lähtönopeudalla 880 m/s on ohjelmasi mukaan luodin lentoaika 1,67 s.

Maan pyörimisliikeestä johtuva max. poikkeman on sitten 58 mm. Ja tämäkin vain jos muistaa ampua pohjois/etelä suuntaan.

Eli ei mitään vaikutusta vaikka millä arvoilla laskisi.

Olinko nyt riittävän tarkkana kun pilkkua halotaan?

Coriolisampuja kirjoitti:

Lapua Scenar 9,0 gramman luodille, lähtönopeudalla 880 m/s on ohjelmasi mukaan luodin lentoaika 1,67 s.

Maan pyörimisliikeestä johtuva max. poikkeman on sitten 58 mm. Ja tämäkin vain jos muistaa ampua pohjois/etelä suuntaan.

Eli ei mitään vaikutusta vaikka millä arvoilla laskisi.

Olinko nyt riittävän tarkkana kun pilkkua halotaan?

Lue lisää

Täysin naurettavaa ja tyhjänpäiväistä snobbailua.

Lahtarin penikka kirjoitti:

Uusi luku, vanhat selitykset
Coriolisampuja21.2.2010 15:23
Laskinpa ihan itte ja tässä on viimeinen totuus:
* ampumamatka 1000 m, luodin nopeus 1000 m/s, lentoaika 1s
* ampumasuunta pohjois/etelä
* Coriolisilmiö vie luotia 35 mm

Haluaisin tietää mikä on realistinen kaliperi tuohon 1000m/s nopeudella lähtevään kuulaan kun se vaatii sitä luodin painoakin vähintään 9-13grammaa ettei ole turhan tuuliherkkä ja korotusvara riittää kiikarin rummussa. Itse laskin 6,5mm Lapua Scenar 9,0 gramman luodille lähtönopeudeksi 850m/s joka alkaa olemaan 6,5x55 kaliperille minun mielestä melkein tappilatinki. lentoaika 1000 metrin matkalle oli ohjelman mukaan 1,67 sekuntia, loppunopeus 434 m/s ja sivupoikkeama 5 m/s suoralle sivutuulelle kilometriin oli jo 239 cm! Tolloa luulla että JOS kuula lähtee piipun suusta 1000 m/s niin lentoaika olisi yhden kilometrin matkalla VAIN YKSI SEKUNTI! Anteeksi provosointi ja provosoituminen mutta ollaan tarkkoina kun pilkkua halotaan... Ja jotakin kai minullakin unohtui mutta korjatkaa töppäilyjäni.

Lue lisää

Esimerkiksi tuo:
http://en.wikipedia.org/wiki/.408_Chey_Tac

J.P. kirjoitti:

Täysin naurettavaa ja tyhjänpäiväistä snobbailua.

Älä nyt pelkkää vattuilua heitä, veli hyvä. Jos aihe ei miellytä, älä lue. Se olisi jotenkin reilumpaa.

vintovka kirjoitti:

Eipä tosiaan kannata miettiä ja etenkin kun Coriolisvoima vaikuttaa kaikkiin luoteihin saman verran jolloin ne sutkahtavat samaan reikään 3,5 senttiä napakympistä oikealle.
Eikös ne valkoiset kuolemat tuollaviisiin pystykorvalla ampuneet. Kun silmään tähtäsi vihulaista niin sattui nenään ja nirri pois.

Lue lisää

Selustasta ampuessa olisi pitänyt muistaa tähdätä toiseen silmään, muut voi osua korvalehteen.

Eikö olisi varmempi tähdätä nenään? Osuisi ampumasuunnasta riippuen johonkin oikean ja vasemman silmän väliltä, riippumatta että mihin suuntaan ampuu.

1600km/h on 444m/sekuntti. Jos luoti ilmassa 2,5sekunttia, ehtii kohde liikkua laukauksen jälkeen melkein kilometrin. Siis päiväntasaajalla. Eli jos joutuu huomioimaan, niin tähtäyspiste noin kilometri kohteesta länteen. Heh, heh,

Tyrmistynyt kirjoitti:

1600km/h on 444m/sekuntti. Jos luoti ilmassa 2,5sekunttia, ehtii kohde liikkua laukauksen jälkeen melkein kilometrin. Siis päiväntasaajalla. Eli jos joutuu huomioimaan, niin tähtäyspiste noin kilometri kohteesta länteen. Heh, heh,

Lue lisää

Siis hiukan yli kilometrin!!

Pienimerkityksinen asiahan tämä todellakin on kivääriaseille mutta jos troposfäärin yläpuolella käyminen olisi oleellista tässä yhteydessä niin Foucaultin heiluri ei toimisi sillä tavalla kuin sen on voinut todeta toimivan esim. Iisakinkirkossa Pietarissa. Iisakinkirkko ei sijaitse troposfäärin yläpuolella :-)

leninkraati kirjoitti:

Pienimerkityksinen asiahan tämä todellakin on kivääriaseille mutta jos troposfäärin yläpuolella käyminen olisi oleellista tässä yhteydessä niin Foucaultin heiluri ei toimisi sillä tavalla kuin sen on voinut todeta toimivan esim. Iisakinkirkossa Pietarissa. Iisakinkirkko ei sijaitse troposfäärin yläpuolella :-)

Lue lisää

Meinaatko että Foucaultin heilurin toiminta ei voimistuisi troposfäärissä?

Kumpaan reunaan?

Niin ja sitten huomataan, että asialla ei ole juuri mitään merkitystä.

ps. Otitko muuten huomioon, että väliainen (ilma) pyörii maan mukana?