Installaatio vai veistos, vai installaatioveistos?

Vaikka sanaliite -veisto viittaa veistämiseen, siis tekotapaan jota sovelletaan esimerkiksi kiven tai puun työstämiseen, veistos-sanaa käytetään yleisnimityksenä kaikille kolmiulotteisille taideteoksille, niiden tekemiselle ja tekoperiaatteille. Veistoksia ovat myös esimerkiksi valetut, muovatut tai hitsatut, eri tavoilla kootut kolmiulotteiset teokset ja kuvanveisto on niiden tekemistä – veistoksen tekotekniikka voi siis olla luonteeltaan poistava tai lisäävä.

Veistokset voivat olla patsaita, jolloin ne yleensä ovat vapaina seisovia, tai korkokuvia (pintakuvia, kohokuvia), joilloin niitä sanotaan myös reliefeiksi. Reliefit ripustetaan yleensä seinälle tai upotetaan seinään, mutta joskus, sangen harvoin, pidetään lattiatasossa. Henkilöä esittävä veistos voi olla joko korkokuva, rintakuva (pää ja hartiat) tai patsas, jossa henkilö on kuvattu kokonaan. Veistos näyttää eri suunnilta erilaiselta, samoin valaistus vaikuttaa veistoksen ulkonäköön. Patsaan muotoiset veistokset sijoitetaan usein puistoihin tai muuten näkyvälle paikalle, ja yleensä niiden ympäri voi kävellä ja niitä voi katsella eri suunnista. Kaikki veistokset eivät ole patsaita, vaan veistoksia ovat myös esimerkiksi puusta, kivesta, metallista tai savesta tai muusta muotoiltavasta materiaalista, myös nykyisin lumesta ja jäästä, tehdyt korkokuvat eli reliefit, jotka ovat pintakuvia, joissa kuvan osat ovat kohollaan pohjasta. Muinaisissa kulttuureissa kohokuvat olivat yleisiä ja ne esittivät usein historiallisia tapahtumia. Veistokset voidaan myös tehdä paitsi katseltaviksi myös kosketeltaviksi. Veistos voi esittää ihmistä, eläintä tai kasvia luonnonmukaisesti tai tyylitellen tai olla abstrakti taideteos.

Modernissa kuvanveistossa voidaan nähdä looginen ajallinen ja taidehistoriallinen jatkumo. Jalustalla “vapaana seisovien” patsaiden jälkeen alettiin vähitellen tehdä teoksia ilman jalustaa. Sitten veistoksista tuli ilman jalustaa asetettuja kappaleita lattialla, seinillä tai katossa ja sitten joko ns. löydetyistä tai muokatuista esineistä koostuvia installaatioita.

Installaatio on uuden taiteen käsite, jonka voisi kääntää sanalla “asennus” tai “asennustyö”. Installaatio on esinekokonaisuus, joka on asetettu varta vasten johonkin tilaan.

Sana plastinen viittaa johonkin muokattavaan tai muovailtavaan. Kolmiulotteisen työskentelyn perusteiden opiskelua kutsutaan joskus sanalla plastinen (aik. plastillinen) sommittelu, joka on siis kuvanveiston tai kolmiulotteisen tilan perusteiden ja hallinnan opiskelua.

Kuvanveistoa on perinteisesti pidetty suurten ja uniikkien teosten alana. Mutta jos taskussasi on kolikko, voit nähdä siinä reliefin eli koho –tai korkokuvan. Reliefi on plastisena ilmaisuna tavallaan kuvan ja kuvanveiston välissä.

Eli lyhyesti kysymykseesi, veistos on veistos tekipä sellaisen mistä aineksista ja osista tahansa.