alkuvaiheessa kirjoitin tänne sulle tekstin, että olet ihana! Ehkä et silloin uskonut, luulit että vitsailen tai jotain. Näin susta silloin unta ja nyt näin taas. Olet ihana! Palsta, johon sen päätän laittaa vain vaihtuu. Tai olisi tämän voinut laittaa tolle toisellekin.. :)
Mukavaa päivää sinulle! Toivottavasti joskus pian tavataan oikeastikin.
Mukavaa päivää sinulle! Toivottavasti joskus pian tavataan oikeastikin.
Vastaukset 12
Vanhimmat
siirtynyt tänne stalkkailemaan.
niin ja itse olet ihana! Hykerryttävä olo kun ajattelen sua/häntä....
kyllä mä taidan muistaa, jotain sen suuntaista. Toivottavasti unesi oli kiva! :)
sehän on tallella vielläkin.
Käytitkö siinä tekstissä nimenomaan ihana-termiä vai jotain synonyymiä?? Vastaa kiltti!
itselle tuo juttu vaan niin hyvin mieleen kun se tuli kirjotettua niin spontaanisti ja sitten myöhemmin vähän hävettikin.. Ihan niin kuin olisin luullut, että luet ajatukseni ja tiedät miksi kirjoitin. Uni oli kiva silloin ja nytkin ja muistaakseni kyllä käytin just ihana sanaa ja muistan "kenelle" sen kirjoitin. Ainakin uskoin, että se olit sinä < ja sulle tarkoitin.
mä vastaisin sulle, ja mua harmittaa, olen kai ihan kamalan ihastunut. taitaa tulla suurta pettymystä jos en laita tunteita kuriin. Sä et varmaankaan ole hän :( Mutta siitä hänen viestistään se lähti liikkeelle, se että olen hänelle toisinaan laittanut viestin...
"‹muistan "kenelle" sen kirjoitin. Ainakin uskoin, että se olit sinä < ja sulle tarkoitin."
....öötota...muistat oikein kenelle kirjoitit? Sekava viesti..
Joo on sekavasti kirjoitettu, myönnän. Siis kirjoitin silloin samalle kuin nykyäänkin.
mut anna joku teidän yhteinen juttu vinkiksi, mäkin täällä ihmettelen!
Meitä tosi, tosi ihastuneita on täällä sivuilla vaikka kuinka paljon, mutta mistä aina voikaan kuin olla tunnistavinan sen just oman ihastuksen kohteensa täältä. mistä se tulee ja minne se menee, mutta miten se ei vaikka kuinka menis mukamas silmistä pois poistua täällä kaipauksiaan ajattelevan mielestä. Siellä se vaan on ja pysyy, ihan niinkuin täälläkin. jos kauan on aikaa kulunut siitä kun ensimmäisen kerran olin ainakin satakahdeksankymmentäprosenntisesti varma, että nyt puhutaan minusta itsestäni tässä kaipuaksessa, se puuttuva kaksikymmentä prosenttia siihen, että olisi voitu sanoa, että mennään jo kahtasataa kohti oikeaa tunne-elämänlottopottia, mutta miten kävi, ei voittoa eikä toivoa, usko vaan jäi sitkeästi roikkumaan tähän jokapäiväisen elämän sekamelskaan eikä siitä armaasta ole vieläkään kuulunut mitään todellista. Vienon äänen kuullessa elämänkellosta ja kainon kaipauksen roihutessa rinnuksilla saa toivo aina kuitenkin sydämessä aina uutta tilaa ja ytyä pienimmästäkin sikermästä sanoja joilla voisi olla tätä kohtalokasta kohtaamista eteenpäin vielä vievä vaikutus. Tuleeko vielä se päivä ja se aamu, jolloin voi silmänsä aukaista huomatakseen, että rauha on tyynesti laskeutunut laaksoon ja siinä lepää vielä onnellisena untaan vieressä. Johan oli satua, mutta ehkä jollekin totta ainakin jos uskoo esimerkiksi satuihin ja tarinoihin.