Tuleeko kenellekään epäilyksiä omasta autuudesta. Jos tulee niin mitenkä toimitte epäilysten kanssa.
Epäilykset onko niitä
Usko
8339
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aina silloin tällöin. Ei minulla aina ole autuas olo. Rukous auttaa, hiljentyminen Herran edessä.
"Rakas Jeesus, nyt minulla taitaa olla jotain häikkää jossain, selvitettäisiinkö tämä? Jotain syntiä ehkä?" Jotain tuohon tyyliin.
Koen sen erittäin tehokkaana.
TÄSSA ON TEILLE, MARISIJOILLE! ;) TAAS YKSI ASIALLINEN KETJUNAVAUS!
Antakaapa siis tulla niitä selostuksia noista epäilyksistä. Aihe on mielenkiintoinen ja uskonelämän kannaltakin tärkeä. Tämä avauksen alla meillä on taas mahdollisuus keskustella ja auttaa toinen toistamme taivaan tiellä.
Mutta taas kerran näkyy sama homma. Kun jotain tosiuskovaista aihetta käsitellään niin porukat luikkivat koloihinsa piiloon.
Ymmärrän toisaalta että kellon on nyt paljon, jatketaan huomenna.
sulla on asenne vähän vinossa :)
Mutta ymmärrän kyllä. Onhan niitä epäilyksiä itse kullakin - alkaen siitä, onko Jumalaa ollenkaan olemassa, kun sallii minullekin paljon kärsimystä. Monesti olen kyseenalaistanut myös koko uskon: onko maailma sellainen kuin naturalistit väittävät, vai onko kaiken takana jokin suurempi voima.
Olen näistä keskustellut (ainoan... tai melkein ainoan) ystäväni kanssa, ja aina olen saanut vahvistusta uskolle. Olen myös kokenut, että kaikella on tarkoituksensa, kipeimmilläkin asioilla.
tuon "asenne vähän vinossa". Mielestäni Jumala on se jonka puoleen pitää kääntyä jos ongelmia on. Ihmsiin en luota yhtä paljoa.
"Mutta taas kerran näkyy sama homma. Kun jotain tosiuskovaista aihetta käsitellään niin porukat luikkivat koloihinsa piiloon"
Ihan humöörillä vastaan :)
Elämän aikana on ollut usein monenlaisia epäilyksiä ja lankeemuksia.
Eilen puhuja seuroissa puhui oikeasta valvomisesta!
Hän ei kuitenkaan, niinkuin tavallista, selittänyt asiaa oikein juurta jaksain loppuun asti, vaan kuulija jäi kysyvälle mielelle.
Aina toistuu sama:" Vaikka emme asiaa ymmärräkkään, niin lupa on silti uskoa kaikki anteeksi rauhaan, vapauteen ja iloon asti.
Itse ajattelin oikean valvomisen olevan myös tutkistella, onko tämä oppi Jmalasta.
Puheesta siteerasin lainauksia:
- väärässä rauhassa
- omatunto paatunut
- uskonelämä hämärtynyt
- väärä valvominen
- oikea valvominen
- synnin sumussa
- väärää lapsenmielisyyttä
- oikeassa olemisen tarvetta
- uskon hedelmät ja tunnusmerkit
- koetelkaat uskoa
- jn.
Itse haluaisin etsiä näihin teemoihin vastaukset. mitä ne ovat ja millä tavalla esim. valvot sitä, onko valvomisesi oikeaa vai väärää valvomista.
Kuulija uskoo ilman epäilyksiä. Asian ydin on nyt siinä, kun täällä palstalla sanotaan, että vl.usko on pois poikennut Kristuksen opista.
Asia on vakavan tuntuinen ja vaatisi itsetutkiskelua.
Myös SRK.n pitäisi tutkia ja rukoilla viisautta auttaa näkemään:"Onko oppi Jumalasta, vai puhutaanko omiamme!"
Ei haittaisi, vaikka alettais kysyvällä mielellä paneutumaan niihin asioihin, mistä tavan takaa tällä palstalla vanhoillislestadiolaisuutta syytetään.
Sanoisin vain et jos omatunto on paatunut,on vaikea ymmartaa mika on oikein ja mika vaarin.Eli on ehka valvonut vaaraan ja sita kautta Jumala unohtunut,eli valvoo synnissa.En tiia ,ymmarratko mutta...luullakseni jos asiat on kunnossa,nii tuskin istuu tuolla mielella seuroissa.Mutta onhan selvaa ettei kaikkia voikkaan taysin ymmartaa,mut ei ehka oo parasta taalta niita kysella.Kysele esim vanhemmiltasi tai joltain puhujalta joka osaa sen ehka sinulle kertoa.Mutta kylla puhujat seuroissa puhuu juuri sita miten me halutaankin uskoa.Se ei muutu milloinkaan.juuri niin kuin Jumala sanassaan opettaa.Se ei vaan kelpaa kaikille ja monelle aiheuttaa narkastysta.Se ei haittaa mitaan,kunhan on omat asiat kunnossa,se riittaa.semmosia vaan...
VL uskoon kuulu epäilys.