Olen 21v mies, suht koht terve, paitsi nyt alkaa tuntua siltä että mieli hajoaa totaalisesti. En tiedä, tuntuu vaan että tässä tulee hulluksi. Niin hirveessä paniikissa tullut oltua koko aamu, että oli pakko laittaa tv päälle klo 7. vaikka töihin ei tarvinnut herätä. Ei vaan saanut hiljaisuudessa nukuttua, tuntuu että ajatukset toistaa itseään päässä. En tiedä voiko lähiaikojen vastoinkäymiset voineet tämän laukaista, vai mistä johtuu. Mutta pelottaa tosissaan. Tuntuu että koko mieli on hajalla, tuhansina päreinä. Ei pysty oikeen selkeesti tässä tilassa ajattelemaan. Nukkuminen melkein mahdotonta. Aikaisemmin oon lieviä paniikki kohtauksia saanut, mutta tää on jo jotain ihan hirveetä. Pakko tulla tänne avautumaan, että jotain tekemistä saa. Tuntuu aivan hirveeltä olla yksin kotona, hirveä pelko sekoamisesta täällä hiljaisuuden keskellä. En tiedä, kynnys lääriin menossa on aika suuri, jotenkin sitä uskottelee vaan itselleen "kyllä tämä tästä ajan kanssa" mutta ei, nyt olot vaan pahenevat päivä päivältä, viikko viikolta. Yleisillä kulkeminen hirvittää, kun aika useasti laukaisee paniikin, en vaan tiedä miksi. Tekis vaan mieli nukkua pois, kun hereillä olo on niin hirveetä. Minkä sortin lääkkeitä on lekurin kautta saatavilla, ja voiko tästä päästä ajan kanssa eroon? Olen pulassa. Sitä on kuin oman mielen vanki, ulos ei pääse. Tuntuu vaan, kun lähimmät ihmisetkin ovat kaikonneet, että onko mulla ylipäätänsä mitään hävittävää.
Hajalla
T33mu89
3174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei!
Tiedän tunteen ja oireet. Tiedätkö, että elämä muuttuu. Tuota ei jatku loputtomiin. Minä jo keski-ikäinen nainen olen päässyt vaivasta ja itseasiassa pääsin tosi nopeesti. Haluan rohkaista sua tällä.
Kannattaa EHDOTTOMASTI hakea heti apua eli lääkäriin vaan heti. Nimittäin, mitä kauemmin odotat, sitä pahemmaksi oireet saattaa mennä. Jos sulle aloitetaan lääkitys, niin siitä kyllä pääsee eroon myöhemmin. Se auttaa vain nyt pahimman yli. Tosin lääkkeet paniikkihäiriöön eivät ala auttamaan kunnolla kuin vasta parin viikon sisällä, mutta sitten kun auttaa, niin et itse edes huomaa (eikä todellakaan muutkaan) syöväsi niitä. et muutu laisinkaan noin persoonana. Ihmettelet vain, että ihanko totta nää auttaa, kun et tajua niiden tehoa :)
Asia on tietty monimutkaisempi, jos sairastat jotain muutakin kuin paniikkihäiriötä, mutta oireesi kuulostaa nimenomaan juuri tältä suht helposti hoidettavissaolevalta. Kerroit, että on ollut vastoinkäymisiä ja ne todellakin voivat laukaista paniikin.
Rohkeutta vaan ottaa se askel lääkäriin menemisessä, se kannattaa! kaikkea hyvää sulle! Laitatko sitten kuulumisia tänne?
:)
Ja tosiaan pyrkiä lekuriin, senverran hirvittävää oloa pitänyt yllä että ihan päätä pakottaa. Minkä sortin lääkkeitä lääkäri määrää? Kirjoittelen tänne, kunhan uskaltaudun lääkäriin. Tuntuu tosiaan että nämä pahenevat viikko viikolta. Toivottavasti pelkästä paniikkihäiriöstä kyse. Kiitokset vastauksesta, toi kovasti helpotusta. :)
Moi vielä!
Noi on tiekkö lääkäreille arkipäivää ja itseasiassa joka neljän kärsii paniikkihäiriöoireista jossakin vaiheessa elämäänsä, joten et ole mitenkään poikkeava. Yleensä ihmiset eivät vain puhu asiasta toisilleen, koska pelkäävät.
Ymmärrän, että jännität varmaan niitä lääkkeitäkin. Mäkin jännitin ihan mielettömästi kun jouduin siirtämään unirytmiä lääkkeillä. Pelkäsin ekaa ottaessani, että minkälainen olo mulle tulee ja minkälaiseks mä tuun. Pelko oli ihan älyttömän turha. Ei mitään outoo, muuta kuin että nukahdin ajoissa :) Ja kun homma oli hoidettu muutamassa viikossa, niin lääkkeet pois, eikä mitään oiretta sen lopettamisesta. Eli nykyään lääkkeet niin kehittyneitä! Älä turhaa pelkää! Niissä käytetään ihmisen omaa tuottamaa ainetta, mutta häiriötilanteissa nuo välittäjäaineiden kehittyminen ja liikkuminen häiriintyy ja siksi tarvitaan pillerin muodossa sitä, mitä keho ei pysty sillä hetkellä tuottamaan. Hieno keksintö.
Muista kertoa lääkärille, että oireet ovat sellaisia, ettei niiden kanssa pärjää. Nimittäin jotkut lääkärit voivat kehottaa vaan yrittää pärjätä eka ilman. Sano, että olet tarpeeksi yrittänyt ja pahenee. Onneks tuollaisia lääkäreitä on enää mun kokemuksen mukaan harvassa!
Heti hei huomenna soitat omalle lääkärille ja varaat ajan. Pakota itsesi tekemään niin, koska se on parasta mitä itsesi vuoksi voit tehdä! Mitä sitä täysin turhaa kärsiä, kun siihen saa oivaa apua! Ole rohkea, koska olet sen arvoinen! Et ole hullu, sun kroppas vaan luulee, että on menossa jokin sotaan verrattava tilanne, jossa ihmisellä on järjetön stressitila. Joillakin tuo stressitila vaan laukeaa ja jää päälle. Keho luulee väärin. Ihan normaalia siis.
Tsemppiä!