puhumme hiljaa yöhön jota ei ole,
ja se on
levottomat tähdet odotuksesta raskaat
puhumme hiljaa yöhön jota ei ole
ja se on,
tämä lause, tämä
minun oivaltaa jotain
taphtuneista asioista elämässäni
kirjoittajalle se on vain lause,
ei mitään muuta
sanarykelmä ruudulle heitetty
mutta minua
lauseet muistuttavat määrätyistä öistä
aivan määrätyistä teoista
aivan tietyistä sanoista ja asennoista
asetelmista ja niiden keskinäisistä liikkeistä
joita en välttämättä tiedosta enkä tavoita
selkeästi
mutta jotka kuitenkin
jonkinlaisena kaikuna ja aistimuksena
ovat
tässä näiden sanojen läpi
jotka joku hunsvotti kirjoitti tietämättä miksi,
heitti ruudulle tuottaakseen
lause lauseelta yhä eteneviä
ärsykkeitä
levottomat tähdet odotuksesta raskaat
särkymäisillään
kuin kiskoilla etenevät junat iloisen päivän päätteeksi
lähestyessään edessä häämöttävää puomia ja jarrumies nukahti
niin juuri, rakkaani,
sanoja jotka joku hunsvotti
sattumanvaraisena tajunnanvirtana
suoltaa ruudulle
ja erilaisten mielteiden -
joku eläytyy runoon tunteen kautta, kokee
omaansa, toinen tarkastelee älyllisemmin, ehkä jopa
pohtii sanojen suhdetta äitipartaan, rohkenee epäillä
että kyseessä on epämääräinen peli ja leikki -
risteillessä
minä mietin, mietin
heristäisinkö kirjoittajalle sormea:
hus
[15:09 - 15:33]
ja se on
levottomat tähdet odotuksesta raskaat
puhumme hiljaa yöhön jota ei ole
ja se on,
tämä lause, tämä
minun oivaltaa jotain
taphtuneista asioista elämässäni
kirjoittajalle se on vain lause,
ei mitään muuta
sanarykelmä ruudulle heitetty
mutta minua
lauseet muistuttavat määrätyistä öistä
aivan määrätyistä teoista
aivan tietyistä sanoista ja asennoista
asetelmista ja niiden keskinäisistä liikkeistä
joita en välttämättä tiedosta enkä tavoita
selkeästi
mutta jotka kuitenkin
jonkinlaisena kaikuna ja aistimuksena
ovat
tässä näiden sanojen läpi
jotka joku hunsvotti kirjoitti tietämättä miksi,
heitti ruudulle tuottaakseen
lause lauseelta yhä eteneviä
ärsykkeitä
levottomat tähdet odotuksesta raskaat
särkymäisillään
kuin kiskoilla etenevät junat iloisen päivän päätteeksi
lähestyessään edessä häämöttävää puomia ja jarrumies nukahti
niin juuri, rakkaani,
sanoja jotka joku hunsvotti
sattumanvaraisena tajunnanvirtana
suoltaa ruudulle
ja erilaisten mielteiden -
joku eläytyy runoon tunteen kautta, kokee
omaansa, toinen tarkastelee älyllisemmin, ehkä jopa
pohtii sanojen suhdetta äitipartaan, rohkenee epäillä
että kyseessä on epämääräinen peli ja leikki -
risteillessä
minä mietin, mietin
heristäisinkö kirjoittajalle sormea:
hus
[15:09 - 15:33]
Vastaukset 1
Vanhimmat
joskaan en ymmärtänyt kaikkea. Noh, " joku eläytyy runoon tunteen kautta, kokee omaansa, toinen
tarkastelee älyllisemmin, ehkä jopa pohtii sanojen suhdetta äitipartaan, rohkenee epäillä että
kyseessä on epämääräinen peli ja leikki - "
Saat heristää sormea, jeps ... saa kai runojasi pohtia ?