heippa oon 17 vuotias tyttö , ja mulla epäillään AD/HDta. Oon menossa neuropsykologin vastaanotolle , heti kun sieltä tulee vastaus ( lähtete on jo mennyt sinne lääkäriltä)
Mietin että millaiset testit neurologi pitää? ja mitä niissä pitää tehä , ja paljon maksaa? en tosissaan jaksaisi olla siellä montaa tuntia putkeen. en osaa keskittyä , en oo ikin osannu keskittyä , hermostun hyvin herkästi en siedä hitaita ihmisiä , yritän paljon kouluneteen mutta aina epäonnistun ja saan huonoja numeroita. en osaa pysyä tunnilla paikallaan ( hyperaktiivisuus pitäis kuulemma ollla tytöillä vähemmän ku pojilla ja teiniiässä haihtua hieman... hahha) joudun usein tappeluihin , enkä hallitse äänen käyttöä. Uskon että kuulostaa aika lailla AD/HD.LLE. , mutta lapsena en kuulemma ollut erityisen vilkas yms. keskittynyt en milloinkaan , mutten ollut sellanen diudiudidudiu että sähelsin mahdottomasti , nyt 8 luokasta ylöspäin oon ollu ihan mahdoton sählä ja keskittyminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikeelta , samoin paikoillaan pysyminen yli 10min.... voiko AD/HD puheta kunnolla vasta murrosikäisenä , siis ikinä en oo pystyny keskittyy mut on jotenkin vaikeemmaksi muuttunut nyt teini iällä tää "sairaus" .. KIITOS JOS JAKSAISITTE ASIAN TIETÄVÄT VASTAILLA !!!! =)
Mietin että millaiset testit neurologi pitää? ja mitä niissä pitää tehä , ja paljon maksaa? en tosissaan jaksaisi olla siellä montaa tuntia putkeen. en osaa keskittyä , en oo ikin osannu keskittyä , hermostun hyvin herkästi en siedä hitaita ihmisiä , yritän paljon kouluneteen mutta aina epäonnistun ja saan huonoja numeroita. en osaa pysyä tunnilla paikallaan ( hyperaktiivisuus pitäis kuulemma ollla tytöillä vähemmän ku pojilla ja teiniiässä haihtua hieman... hahha) joudun usein tappeluihin , enkä hallitse äänen käyttöä. Uskon että kuulostaa aika lailla AD/HD.LLE. , mutta lapsena en kuulemma ollut erityisen vilkas yms. keskittynyt en milloinkaan , mutten ollut sellanen diudiudidudiu että sähelsin mahdottomasti , nyt 8 luokasta ylöspäin oon ollu ihan mahdoton sählä ja keskittyminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikeelta , samoin paikoillaan pysyminen yli 10min.... voiko AD/HD puheta kunnolla vasta murrosikäisenä , siis ikinä en oo pystyny keskittyy mut on jotenkin vaikeemmaksi muuttunut nyt teini iällä tää "sairaus" .. KIITOS JOS JAKSAISITTE ASIAN TIETÄVÄT VASTAILLA !!!! =)
Vastaukset 15
Vanhimmat
... lisäisin viel tohon äskeiseen , että tehtäviä mitään en suorita ikinä loppuun ja olen kyllä sosiaalisesti aika hyvä , mutta silti jännitän paljon sosiaalisissa tilanteissa , sekä ihmis suhteissa on usein ongelmia. mutta ite oon ruvennu huomaamaan näit juttui vast parin vuoden sisällä , oon aina kyllä tuntenu itteni " erillaiseksi" kun oon eskarissaki jo kattonu et muut vaan istuu ja kuuntelee ja mä en saa mitään pääni sisälle tietoa yms..
Neurologisten sairauksien palstalle, ADHD/ADD ei ole psyykkinen vaan neurologinen "vika".
"voiko AD/HD puheta kunnolla vasta murrosikäisenä " Kyllä se taipumus on olemassa jo syntym.
Jos menet julkiselle testeihin niin maksuhan lienee korkeintaan poliklinikkamaksu/maksuja.
psykiatrien keksimä ja se löytyy listattuna psykiatrien luokittelukirjasta.
fiktiivinen sairaus joka on tehty takaamaan hyvät tulot lääkäreille, psykiatreille ja lääketeollisuudelle.
Tuohon "sairauteen" annetaan lääkkeitä jotka ovat amfetamiinia, tai amfetamiinijohdannaisia jotka vaikuttavat kuten kokaiini. http://en.wikipedia.org/wiki/Adderall http://en.wikipedia.org/wiki/Ritalin
Lue neurologi Fred Baughmanin haastattelu ADHD:sta: http://www.naturalnews.com/020227.html
Huono keskittymiskyky voi johtua huonosta ruokavaliosta ja liikunnasta. Miten syöt ja liikut? Kuinka paljjon käytät kofeiinia? Mitä lisäravinteita käytät?
ADHD on todettu omaksi neurologiseksi tilakseen mm. aivokuvausten avulla, jopa aikuis-ADHD-aivojen erot NT-eli tavisaivoihin on saatu näin osoitettua. Stressi, tässä tapauksessa varmaan murrosiän hormonimyrskyt, pahentaa oireita, samoin tietysti esim. liika valvominen, liikunnan vähäisyys ja huono ruokavalio. Stimulanttilääkitys saattaa esim. ratkaista, onko ADHD-henkilö työkuntoinen ja -kykyinen vai ei, sama opiskelujen kanssa. Moni lääkitsemätön lievittää myöhemmin pahaa oloaan viinan, tupakan ja huumeiden avulla, en pidä tätä jälkimmäistäkään ihanneratkaisuna.
Aloittajalle, nyt suosittelisin että kiltisti suorittelet testit alusta loppuun. Jos jätät homman sikseen kyllästymisen takia, tulet katumaan sitä "loppuikäsi".
aivot toimivat erilailla kuin taidehistorioitsijan aivot. Se ei tarkoita, että matemaatikot olisivat sairaita.
ELIKKÄ OON AINA OLLUT URHEILIA , harrastan kestävyysjuoksua , eikä harjoittelu anna kauheesti varaa huonolle ruokavaliolle ja kuten sanoin olen AINA ollu huono keskittymään.. vasta parin vuoden sisällä oon ruvennu aattelee et ehkä kyse ois tästä , aikasemmi aattelin vaa et oon erillainen mut en viittiny ääneen sanoo ikinä etten ymmärrä. kyl se koetuloksista yms. näky ain etten ymmärtänyt aina edes kysymyksiä
voi olla kestävyysjuoksu ja kestävyysurheilijan ravinto. Oletko valmis luopumaan niistä?
Mene vaan sinne testeihin. Jos et jaksa keskittyä et jaksa, sitähän siellä ollaan selvittämässä:) Eli ne testit ei ole mikään kilpailu ja tosiaankin siellä tehdään useampia testejä, eli vaikka se itse testaustilanne kestääkin pitkään niin se jakautuu eri testien mukaan eri jaksoihin. Eli olet vain oma itsesi ja muistat sen, että olet siellä omaksi parhaaksesi.
Monilla naisilla hormonitoiminta sekottaa pakkaa murroiässä, eli AD(H)D oireisto pahenee niin, että ote elämään alkaa lipsua. Itsellänikin oli ihan sama juttu. Siihen asti olin pärjäillyt ja vaikka merkkejä olikin pienestä asti muistiongelmista ja keskittymiskyvyn ongelmista niin niiden kanssa pärjäili murrosikään asti. Mutta parasta on että menet sinne testeihin, siitä ne asiat alkaa selventyä sitten.
Tuolla joku viitasi tuohon kestävyysurheilijan ruokavalioon ja jos se, niin kuin on todennäköistä, on pitkälle hiilihydraattipohjainen niin sen rukkaaminen voi auttaa. Joillakin oireistoa pahentaa etenkin nopeat hiilihydraatit. Eli sokeriset jugurtit, namut, keksit, jätskit, hedelmät, vaalea leipä ja vaalea pasta, vaalea riisi pois ruokavaliosta ja hiilihydraatit otat täysjyvätuotteista, kasviksista ja juureksista ja luonnonjugurtista ja marjoista. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomio siihen, että syöt säännöllisesti ja nukut tarpeeksi. Kauhean perussettiä, muta yllättävän monella silti nuo EI ole kunnossa. ADHD jo itsessään kun aiheuttaa esim nukkumisongelmia monille, rauhoittuminen ajoissa petiin on vaikeaa jne. Eli on parasta itse tiedostaa, että ne ovat ongelmia (jos ovat) ja asennoitua siihen, että niille ei anna periksi.
Liikunta auttaa meistä useimpia, joten pidä kiinni juoksusta. Itsekin juoksen. En näe siinä mitään ongelmaa, mutta levon ja oikean ruokavalion merkitys kasvaa jos on ADHD. Jos kilpailet niin lääkitys voi olla ongelma, koska se antaa positiivisen näytteen. Siitä joudut sitten juttelemaan lääkärisi kanssa, itse en kilpaile joten en tiedä kuinka noissa toimitaan. Itse olen saanut avun lääkkeestä, joten koko elämän kannalta sun kannattaa selvittää oletko ADHD ja sitten kuinka voit yhdistää lääkkeen ja kilpailut. Muutakin elämää on ja tulee myös kilpailujen jälkeen, joten hommaa se diagnoosi äläkä mieti lääkitystä vielä. Kukaan ei pakota sua käyttämään sitä, mutta jos diagnoosin saaminen pitkittyy niin sen saaminen aikuisena voi olla tosi vaikea. Jos silloin haluaisitkin käyttää lääkitystä esim jatko-opiskeluissa niin diagnoosia ei kovin helposti enää saakaan. Eli mene sinne testeihin oli mikä oli. Lääkityksestä voit päättää sitten jos/kun se tulee ajankohtaiseksi.
Joo hei kiitti paljon.. oon miettiny kummasti et miks vast nyt nää oireet on todella mennyt yli äyräiden ja niin holtittomaksi ku ikinä ennen!!! ja nukahtaminen on mulle kyllä joka iltainen ongelma , silti pyrin nukkumaan minimi 7h yössä ! yleensä nukun noin 7,5-10h riippuu miten uni tulee..
tottakai menen niihin testeihin koska haluan tietää onko mulla tää AD/HD. urheilu kyllä ehdottomasti auttaa oireisiin sen takia oikeestaan rupesin juoksemisesta tykkäämäänkin vuosia sitten , tuli levollisempi olo ja iltalenkit auttaa hieman nukahtamisessa. =)
olemassa mitään tieteellistä testiä millä voitaisiin osoittaa ADHD:n olemassaolo.
Kannattaa ihmeessä ottaa asiasta selvää!
Itse sanoin sinun iässäsi olevani täysin järjissäni, mutta silti jotenkin vammainen.
Hain apua kummalliseen TODELLISEEN ahdistukseen jo 15 vuotiaana ja sain silloin jo jotain masennuslääkettä. Elin erittäin rankan nuoruuden ja olin ihan uskomattoman levoton sielu.
Jälkeenkinpäin vuosia diagnosoitiin vain masennus, vaikka itse en ollut samaa mieltä.
Masennukset meni kausina ohi aina ihan itsestään, mut se mistä ne masennusolot tulivat oli se mihin olisi pitänyt kiinnittää huomiota.
Olin lapsena juurikin turhan eloisa ja aikuisten silmin ärsyttävä pentu. En loistanut koulussa, koska asiat jotka eivät kiinnostaneet ja jotka olivat liian teoreettisia eivät vain onnistuneet tai olisi ehkä onnistunut, jos olisi löytynyt se keskittymisvaihde mikä minussa on, mutta en osaa sitä käyttää. Kuulen, tunnen ja näen kaiken ympärilläni. Ahdistun "vääristä" tuntemuksista, keskittymiskyvyn puutteesta ja siitä että on tuskallista olla paikallaan. Kilttinä ihmisenä kuitenkin olen paikallani ja tämä aiheuttaa suunnatonta ahdistusta.
Käyttäytymisetikettejä noudatin, vaikka hyperaktiivnen elimistöni huusi tuskaansa.
Vietin aikaa mielisairaalassakin parikymppisenä. Kaikki kiinnittivät huomiota huumeiden ja päihteiden käyttööni, vaikka latelin samat oireet tulemaan aina ja sen miten ongelmat olivat aina minua seuranneet.
Kukaan ei vain osannut auttaa oikeasti ja jättäydyin hoidoista pois kokonaan ton mielisairaalan jälkeen.
Huumeet ja päihteet oli pikkujuttu näiden ahdistusten rinnalla ja jätin ne pois ihan vaan, koska ne eivät auttaneet, jopa vain pahensivat oireita.
Olisin jo kuollut jollen ois tullut silloin raskaaksi jostain niistä monista päättyneistä parisuhteistani mitä olen pyörittänyt.
Lapsi piti minut sinnikkäästi elämässä kiinni. Olen ollut aina äärimmäisen tunnollinen ja äitiys sopi minulle, vaikkakin ailahteleva pää ei ole aivan sitä parasta mitä äitiydessä tarvitaan.
Lapseni onkin asunut pienen ikänsä aikana jo ulkomaillakin asti ja kerran on joutunut vaihtamaan kouluakin :( Lapseni on kuitenkin sopeutunut aina kaikkeen ja kysyikin minulta joskus pienempänä, et äiti, koska me taas muutetaan?, kun oltiin jo pari vuotta jossain viihdytty :/
Nyt hakeuduin aikuisiällä uudelleen psykologin juttusille kymmenen vuoden jälkeen.
Melkeinpä seinää vasten psykologin laitoin ja sanoin, et on löydyttävä syy tähän kaikkeen.
En ole löytänyt mielenrauhaa, ei onnistu parisuhteet ja työkuvioissa tapan itseni työtaakalla liian toimeliaan elimistöni ja tunnollisuuteni vuoksi (erittäin raskas fyysinen työ).
Sekaan ja säädän. Viime viikolla minulla oli hevonen, seuraavalla viikolla myin sen pois jne.
Tekee mieli sitä ja tätä, mistään en meinaa saada otetta ja turhaudun.
Ideoita on paljon ja jos tartun johonkin liian suurella tunnelatauksellani se hyytyy yhtä nopeasti, kuin alkoikin.
Muistan menneisyydestäni paljon minuun liittyviä hämmentyneitä katseita ja kommentteja.
En ole ollut tykätty koskaan alkuihastelun jälkeen.
Uusi psykologi avasi tiet tähän ja tutkimuksissa selvisi ADHD.
Hoidot alkoivat ja ehkä elämä tästä helpottuu.
ÄLÄ jätä tutkimuksia kesken.
Ongelma on todellinen, jos se on ADHD!
Se saattaa lievittyä vanhemmiten TAI SITTEN EI tai sitten se hetkellisesti irrottaa otettaan, mutta pahenee stressin tai jonkun muutoksen myötä.
Ja jos hoitamattoman sellaisen kans meinaat pyristellä eteenpäin ja vaikka se lievenisikin, se jättää persoonaasi syvän ja sinua vääristävän jäljen.
ADHD.ssa on paljon kanssaihmisiä ärsyttäviä piirteitä, joille vain et voi mitään.
Vähemmän tykättynä sinun on vaikea koskaan nostaa itsetuntoasi.
mitään objektiivista testiä millä voitaisiin diagnosoida ADHD? Esimerkiksi verikoetta
klassinen, tarkoitan. ADHD on perinnollinen sairaus, se hoituu. Tosin ei kuin taikasauvan kosketuksesta, hoitosuhde saattaa kestää useampi kuukausi. Mutta paranet pysyvästi!
Et ole sairas, on vain sattunut huonosti!
Luin tuon tarinan ja kuulostaa aika tutulle , paitsi itte en oo tunnollinen joten en pysy paikallaan yritän joskus mutta se ei koskaan onnistukkaan. Tottakain menen niihin diagnooseihin sillä haluan tietää nimen tälle mikä mulla on XD