Terve, olen käsittänyt ettäpä linukkaan laitetaan erilaisia paketteja joita ajon aikana sitten ohjelmat kutsuvat, ja asennusohjelmat katsoo onko tarvittavia paketteja jo koneella.
tulee mieleen kuinka hyvin nämä paketit tunnetetaan? kun tuossa asentelin jotain pelejä koneelle tuon download systeemin kautta olisin helposti saanut lähemmäksi gigan erilaisia paketteja, ja peleistä mitkä laskin olevan lähinnä muutamia megatavuja(muistaakseni joku mm scorced earth klooni 200-300mb paketteineen)
olen joskus törmännyt kirjoitteluun netissä missä käytiin keskustelua jostain muutaman kymmenenkilon ohjelmasta (tai alle mega kuintenkin) käytiin keskustelua koska ei aivan varmuudella tiedetty mitä se kyseinen ohjelman pätkä oikein tekee siellä koneella. (liittyi erään käyttiksen virittelyyn)
onko tavattu mitään noista paketeista, joita mitä ilmeisimmin saisi helposti parikin gigaa koneelleen,
mitään semmoista mitä on ollut sinne kuulumatonta, tai jopa tietoisesti harhaanjohtavaa.
vai onko kokokysymys linuksin kohdalla erheellinen ja jos vaikka noissa paketeissa olisikin jotain, ydin hoitaa tehtävät niin ettei siitä olisi vahinkoa käyttäjälle.
tätä olen tämän päivän pähkäillyt, yrittäisin tavata englantiakin jos aiheeseen linkki.
tulee mieleen kuinka hyvin nämä paketit tunnetetaan? kun tuossa asentelin jotain pelejä koneelle tuon download systeemin kautta olisin helposti saanut lähemmäksi gigan erilaisia paketteja, ja peleistä mitkä laskin olevan lähinnä muutamia megatavuja(muistaakseni joku mm scorced earth klooni 200-300mb paketteineen)
olen joskus törmännyt kirjoitteluun netissä missä käytiin keskustelua jostain muutaman kymmenenkilon ohjelmasta (tai alle mega kuintenkin) käytiin keskustelua koska ei aivan varmuudella tiedetty mitä se kyseinen ohjelman pätkä oikein tekee siellä koneella. (liittyi erään käyttiksen virittelyyn)
onko tavattu mitään noista paketeista, joita mitä ilmeisimmin saisi helposti parikin gigaa koneelleen,
mitään semmoista mitä on ollut sinne kuulumatonta, tai jopa tietoisesti harhaanjohtavaa.
vai onko kokokysymys linuksin kohdalla erheellinen ja jos vaikka noissa paketeissa olisikin jotain, ydin hoitaa tehtävät niin ettei siitä olisi vahinkoa käyttäjälle.
tätä olen tämän päivän pähkäillyt, yrittäisin tavata englantiakin jos aiheeseen linkki.
Vastaukset 13
Vanhimmat
erilaiset paketinhallinnat on perseestä ja syvältä. Joka jakelussa on tietenkin eri paketinhallinta, mitään yhtenäisyyttä on turha edes odottaa. Sitten sieltä saa lähes poikkeuksetta vain iänikuisen vanhoja ohjelmia.
Lisäksi siellä ei kuitenkaan ole sitä mitä todella tarvitsee, joten sen joutuu vaivalloisesti etsimään muualta, jolloin paketinhallinnasta ei enää mitään hyötyä olekaan. Ja yleensä sen sitten joutuu itse kääntämään, jos osaa.
Syvältä liippaa.
Pysytääs siellä sodat palstalla!
Tietysti jokaisessa käyttöjärjestelmässä on omat paketit! Helvetin palikka! Ei esimerkiksi Windowsiin käy Solariksen paketit eikä Mac OS X:n Susen paketit eikä Red Hatiin käy Ubuntun paketit! Kaikenlaisia idiootteja sitä tuleekin näille aukeamille..
"Lisäksi siellä ei kuitenkaan ole sitä mitä todella tarvitsee, joten sen joutuu vaivalloisesti etsimään muualta, jolloin paketinhallinnasta ei enää mitään hyötyä olekaan."
Silloin on huonosti valittu käyttöjärjestelmämerkki. Windows on esimerkiksi yksi huonoimpia käyttöjärjestelmämerkkejä kun sen paketeista ei löydy edes officea. Että käyttöjärjestelmät valitaan käyttötarkoitusten mukaan, että on mahdollisimman paljon valmiina. Ohjelmien tuoreus on tietysti sama kuin käyttöjärjestelmän tuoreus, joskin pitemmän elinkaaren käyttöjärjestelmiin tuodaan uudempia versioita käyttöjärjestelmän ohjelmista. Tälläisiä käyttöjärjestelmiä on esimerkiksi Suse, Windows, CentOS, Solaris ja Red Hat Enterprise.
Olet rasittava, tiesitkö sitä. Paketteja voi ihan oikeastikin joutua kääntämään lähteistä... Ai, mut se oli liian vaikeeta... Siispä ubuntussa ei tarvitse kääntää paketteja lähteistä, koska kaikkea löytyy jo kaikilla tilpehööreillä, kaikkiin kokoihin. Eikä komentoriviäkään tarvii... Se on muinaisjäänne, jota kaikki jostain syystä käyttää.
Kummankaan aidosta tarpeellisuudesta en tiedä, mut valkkaan ohjelmani aika tarkkaan. Komentoriviä käytän koko ajan tottumuksesta. En sit tiedä mitä windows-konkari sanoisi kun lyödään findin man-sivu nenän eteen ja sanotaan, et lue siitä. Tämä on kätevää.... Ehkä jos on kerran opetellut. Mut kaikki sitä kuitenkin tuntuvat käyttävän. Säästyypähän valikkosurffailulta, on sekin etu. Toisaalta käytän myös vimiä, jota joku saattaisi sanoa helvetilliseksi. En voi ymmärtää ihmisiä jotka eivät koe oikean käden jatkuvaa hiiren ja näppäimistön välillä seilaamista häiritseväksi.
Eipä kyllä ole tarvinut millään linuxeilla käännellä mitään mitä olen käyttänyt. Itseasiassa ainoa käyttis missä olen joutunut kääntämään sorsista taitaa olla Windows kun ei ole valmiita binääreitä ollut tarjolla.
Komentorivi on tietyissä jutuissa kätevä mutta eipä sitä ihmiset aina tarvitse.
>...eikä Red Hatiin käy Ubuntun paketit!
Normaalisoftille käy oikein hyvin. ;)
http://kitenet.net/~joey/code/alien/
Kyllä kääntämistäkin joskus tarvitaan. Pari päivää sitten käänsin mc:n koska se ei puukottamatta toiminut minun haluamallani tavalla.
No siis, nykykäyttöjärjestelmät on modulaarisia, että niissä on kirjastoja ja sovelluksia. Oikeastaan kaikissa käyttöjärjestelmissä on jaettuja kirjastoja mutta nykypäivänä niitä on myös jaettu kätevästi moduuleihin, että ei tarvitse kaikkea asentaa koneelle ja kaikkea päivitellä. Antaa käyttöjärjestelmän hoitaa tämän puolesta.
Ja kaikki paketit on tietysti pakettirepossa ja käyttöjärjestelmä ON se pakettirepo. Siitä sitten on asennettuna paikalliselle levylle ne mitä haluaa. Jos luotat käyttöjärjestelmään, luotat sen käyttöjärjestelmän paketteihin.
Luonnollisesti jokaista käyttöjärjestelmän ulkopuolista pakettilähdettä ja ulkopuolista ohjelmaa pitää aina harkiten lisäillä koska silloin pitää luottaa taas uusiin tahoihin.
Kirjastot on ohjelmia joita ohjelmat käyttää. Esmes yksi kirjasto osaa käsitellä kuvia tai videoita, toinen osaa jotain muuta jne... Ohjelmat joita käyttäjät käyttävät, käyttävät sitten näitä kirjastoja. Yhtä kirjastoa voi käyttää useampikin ohjelma. Yhtä kirjastoa voi käyttää useampikin ohjelma. Ohjelmien jakaminen moniin pikkupaketeihin palvelee kahta tarkoitusta. Ensinnäkin päällekkäiset riippuvuudet tarvitsee ladata netistä vain kerran, ja toisekseen ne täytyy ladata tietokoneen muistiin vain kerran (Eli jos käytät useampia ohjelmia jotka sattuvat käyttämään päällekkäisiä kirjastoja, niin muistia säästyy.)
Itse kysymykseen sanoisin että ovat varmaankin luotettavia, mutta en osaa perustella. :) Hyvä mutta vaikea kysymys, johon et saa lyhyttä vastausta.
Kyse on luottamuksesta. Muistaakseni vain kahden firman käyttöjärjestelmiä on onnistuttu vaarantamaan kun hyökkääjät pääsivät näiden palvelimille. Nämä yritykset olivat Red Hat ja Microsoft. Silti luottaisin näidenkin firmojen palvelimien ohjelmiin, joskin Windowsissa oli ominaisuus, että päivityksiä pystytään asentamaan niin että käyttäjä ei voi sitä mitenkään estää ja tämä sitten on myös aiheuttanut ongelmia.
Kysymys on laajempi.
Jos luottaa Microsoftiin, niin sitten lataa MS:n saiteilta Windowsin paketteja. Jos luottaa ennemmin Novelliin, niin sitten lataa Novellin saiteilta SUSE:n paketteja. Jne.
Mikä siinä nyt yht'äkkiä niin vitun vaikeata taas on?
ei kai tässä vaikeutta ole arkea enempää, mutta kun latailen tulee mietittyä mitä kaikkea siellä tapahtuu ja minkä !!tyyppisiä!! ohjelmointivirheitä sinne tulee se tilastollinen määrä. (ja aiheutuuko niistä mahd. mitä)
sinulla oli aika selkeä kysymys. kiitos siitä.
Joku puhui luottamuksesta, mikä varmasti avain monessa asiassa, varsinkin jos huijaa toista. (näin se vain o)
g oli ainoa joka kertoi emootionsa alussa. kiitos myös sen jälkeisistä vastauksista, tasasi tilannetta.
p.s. kyllä tiedän, tosin suurimman osan ajasta pidän ympäristöä syynä siihen.