Tuossa viime alakusyksynä nuapurin Jaska pyyti tuppaantulijaisiin mökilleen. Tai ei se oikeestaan mökki ollu vaan poikkeusluvatta rakennettu parinsadan neliön savusauna. Kuitennii oltiin nyt samalla järvellä mökkinaapureina.
Jaska anto ajo-ohjeet maanteitse ja pyyti saapumaan sitten illalla, vähän myöhemmällä, kun sauna on kylpyvalmiina. Hää oli jo alottanu kahta viikkoo aikasemmin saunanlämmityksen.
Aattelin yhistee samalla tuppaantulijaiset ja veneilykauden lopetuksen eli pistin rutiinilla eukon, koiran ja tulijaiset venneeseen iltahämärissä ja eikun kokka kohti Jaskan pikkusaunoo.
Ajomatkalla ihasteltiin kirkasta Jupiteria taivaalla ja ihmeteltiin mitenkä se rantaviiva on niin samannäköstä pimmeellä järvellä.
Kohta jo äkkäsinkii rakennuksen tapasen töröttävän rannalla ja käänsin savolaisen lullukan kohti laituria.
Kuinka ollakkaan, 153 metriä ennen rantaa vene juuttu pohjastaan kiinni niinku pullasorsa hietikolle. Ei liikkunu etteen, ei taakse ja vielä vähemmän sivuille. Pikaisen tilannearvion jäläkeen sammutin moottorin ,heitin puussihousut pois jalasta ja loikkasin vetteen. Vaimo kieltäyty jyrkästi nosemasta veneestä pimeään vieraaseen vetteen. Suatto kuulemma joku iilimato yllättee ja sitä paitsi hän oli lakannu varpaankynnet ekoihmisenä vesiohenteisella kynsilakalla. Minä totesin että ei tiälllä ole kun yks iilimato ja sekkii surkastuu noppeesti näin kylymässä vedessä.
Ei siinä auttanu mikkään, piti ottoo eukko reppuselekään ja alko vesiesteinen eukonkanto laituria kohti.Ja sitten kun elämän kiviriippa oli heivautettu laiturille eikun takasinkahlaus venneelle. Ja kyllähän sen arvoo, kun veneessä jöpöttää satakolome kilonen rotwaileri, niin siinähän se purtilo edelleen jumittaa.
Se meijän rotikka, Tyyne nimeltään, on sekarotunen. Sillä kun on rotikan ulkomuoto mutta villakoirapuudelin luonne. Eli ei koskaan mäne veteen, hankeen, vesisatteeseen, märälle nurmikolle jne. Eipä siinä sitten muu auttanu kun hurtta reppuselekään ja kärsä kohti laituria kohti. Siinä rupes jo raajojen ojentajat meikäläisellä mänemään maitohapoille pikkuhilijoo, ja silimissä sumeni, kun Tyynen kuola valu pitkin päälakea meikäläisen silimille.
Jaska anto ajo-ohjeet maanteitse ja pyyti saapumaan sitten illalla, vähän myöhemmällä, kun sauna on kylpyvalmiina. Hää oli jo alottanu kahta viikkoo aikasemmin saunanlämmityksen.
Aattelin yhistee samalla tuppaantulijaiset ja veneilykauden lopetuksen eli pistin rutiinilla eukon, koiran ja tulijaiset venneeseen iltahämärissä ja eikun kokka kohti Jaskan pikkusaunoo.
Ajomatkalla ihasteltiin kirkasta Jupiteria taivaalla ja ihmeteltiin mitenkä se rantaviiva on niin samannäköstä pimmeellä järvellä.
Kohta jo äkkäsinkii rakennuksen tapasen töröttävän rannalla ja käänsin savolaisen lullukan kohti laituria.
Kuinka ollakkaan, 153 metriä ennen rantaa vene juuttu pohjastaan kiinni niinku pullasorsa hietikolle. Ei liikkunu etteen, ei taakse ja vielä vähemmän sivuille. Pikaisen tilannearvion jäläkeen sammutin moottorin ,heitin puussihousut pois jalasta ja loikkasin vetteen. Vaimo kieltäyty jyrkästi nosemasta veneestä pimeään vieraaseen vetteen. Suatto kuulemma joku iilimato yllättee ja sitä paitsi hän oli lakannu varpaankynnet ekoihmisenä vesiohenteisella kynsilakalla. Minä totesin että ei tiälllä ole kun yks iilimato ja sekkii surkastuu noppeesti näin kylymässä vedessä.
Ei siinä auttanu mikkään, piti ottoo eukko reppuselekään ja alko vesiesteinen eukonkanto laituria kohti.Ja sitten kun elämän kiviriippa oli heivautettu laiturille eikun takasinkahlaus venneelle. Ja kyllähän sen arvoo, kun veneessä jöpöttää satakolome kilonen rotwaileri, niin siinähän se purtilo edelleen jumittaa.
Se meijän rotikka, Tyyne nimeltään, on sekarotunen. Sillä kun on rotikan ulkomuoto mutta villakoirapuudelin luonne. Eli ei koskaan mäne veteen, hankeen, vesisatteeseen, märälle nurmikolle jne. Eipä siinä sitten muu auttanu kun hurtta reppuselekään ja kärsä kohti laituria kohti. Siinä rupes jo raajojen ojentajat meikäläisellä mänemään maitohapoille pikkuhilijoo, ja silimissä sumeni, kun Tyynen kuola valu pitkin päälakea meikäläisen silimille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8576467