Meillä tälläinen tilanne, että lasta on yritetty ahkerasti yli neljä vuotta ilman minkäänlaista tulosta koskaan,pienintäkään plussaa tai haamuviivaa ei siis ole tullut..nyt on käyty tutkimuksissa ja miehen spermassa on liian vähän hyvin liikkuvia siittiöitä, joten meille aloitetaan mikroinjektiohoito tämän kuun lopussa.. ja nyt jännittää.. kertokaa te jotka olette käyneet niissä aiemmin, että kuinka kova koulu se on naiselle? onko munasolujen/alkioiden keräys kovinkin kipeä toimenpide?oletteko joutuneet olemaan sen vuoksi sairaslomalla ja miten pitkään?? mielelläni kuulisin muutenkin kaikenlaisia kokemuksia ja tietenkin myös niitä tuloksia, oletteko saaneet sen toivomanne pikkuisen ja kuinka pian vai onko kova työ ja rahan meno palkittu pelkästään suurella pettymyksellä? olisi kiva kuulla muiden kokemuksia koska niin paljon kuin sitä lasta on toivottu ja odotettu, että hoitoihin päästään, niin nyt jotenkin jännittää ihan mielettömästi että miten tässä lopulta käy ja selvitäänkö me tästä, niin henkisesti kuin taloudellisestikin.. minkä ikäisenä olette menneet ko.hoitoihin? meillä mies nyt 30,minä 24..
ICSI hoidot ja kokemuksia niistä
...
2354
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kovasti tsemppiä tulevaan! Viime lokakuussa meille tehtiin IVF ja nyt ollaan uusintakierroksella, mutta hoitona tälläkertaa ICSI. Emme ole muita hoitoja kokeilleet koska minulla on paha endometrioosi ja miehen siittiöt todettiin 100% epämuodotuneiksi. Viimeisimmässä näytteessä mainittiin myös että liikkuvuus on huonontunut. Ekassa IVF:ssä saimme ihan mukavasti munasoluja, mutta laatu osoittautui todella huonoksi eikä alkioita tullut kuin kaksi jotka siirrettiin tuoresiirrossa. Kumpikaan pienistä ei jaksaneet kasvaa, vaan menkat alkoivat ajallaan. Nyt oli selväkin että ICSI:tä on pakko alkioiden huonon laadun takia kokeilla ja nyt saimme mukavasti huippulaatuisia alkioita ja pakkaseenkin jäi jotain. Eilen siirrettiin yksi pikkuinen kohtuuni ja nyt jännään seuraavat kaksi viikkoa alkaako raskaus. Tähän toiseen hoitoon koitettiin myös eri lääkkeitä ja annosmääriä.
Hormoonit vaikuttivat minuun melko rankasti, mutta uskon osittain myös lapsettomuuden tuskan tekevän oireita pahemmaksi. Olin masentunut, itkeskelin paljon, stressi oli hurja. Molemmilla kerroilla pelkäsin hirveästi punktiota, mutta toinen kerta oli jo tuttu eli meni paremmin. Oman endon takia toimenpide oli varsin kivulias, mutta kestää vain noin 15 minuttia. Saikkua sain aluksi kolme päivää (punktiosta alkionsiirtoon asti), mutta koska vatsa on niin kipeä ja koska olen raskaassa työssä niin sain vielä 4 päivää lisää. Olen 27 ja mies 31. Raskaita nämä hoidot ovat. Fyysisesti mahdollisen kivun takia, mutta henkisestikin. Kuitenkin olen valmis menemään vielä siihen kolmanteenkin jonka julkisella saa. Vasta sen jälkeen voin uskoa todellakin jääväni lapsettomaksi. Haluan kokeilla kaikki oljenkorret vaikka rankkaa olisikin. Julkisella siis hoidot ovat huomattavasti halvempia kuin yksityisellä. Normi polimaksut lääkärikäynneitä (pari kertaa) , ultraseuranta on noin 7 euroa/kerta (tuli minulle tässä hoidossa 3 kpl), punktio reilu 80 e ja siirto normi polimaksu, eli reilu 20 euroa. Lääkkeet maksavat eniten, mutta kelan maksukatto eli 672 euroa tuli mulle ainakin täyteen jo, eli loppuvuoden ja mahdollisen kolmannen hoidon lääkkeet maksavat mulle enää 1,50. Yhteensä yhdestä hoidosta selviää siis 800-900 eurolla. Ja se toinen hoito tän vuoden puolella on jo halvempi.
Kaikki kokee hoidot eri tavalla. Mulla painaa lapsenkaipuu vaakakupissa enemmän ku oma hyvinvointi ja jaksaminen. Nuo ovat kuitenkin väliaikasia tuskia ja jos sillä saan oman lapsen, olen valmis hiukan kärsimään. :)
Meillä takana kohta 5v lapsettomuutta, 2xIUI, IVF 2009 josta kivasti munarakkuloita (~16) mutta sitten selvisi että kaikissa ei ollut sisällä solua ja niissä joissa oli niin maljalla vain 2 hedelmöittyi (ja jakautui hitaasti), molemmat laitettiin mutta nega tuli. Nyt sitten tehtiin ICSI, saatiin mukavasti taas rakkuloita, sama juttu.... ainoastaan 3 hedelmöittyi mutta nyt ne kaikki top luokkaa. Yksi siirrettiin. Elämäni ensimmäinen positiivinen raskaustesti! Voi sitä onnea! Nyt kävin rv7 ultrassa ja siellä näkyi vain sikiöpussi mutta ei sikiötä. Uusinta viikon päästä, epäillään tuulimunaa....eli sitten kemiallinen tyhjennys. Vielä on PAS mahdollisuus, josko alkiot selviäisivät sulatuksesta ja josko niistä olisi kelvollisia jatkamaan elämää....ne on vimppa toivo, lisää hoitoja ei tehdä. Ei jaksa henkisesti itseään kiusata. On hyväksyttävä "biologinen lapsettomuus" ja mietittävä muita vaihtoehtoja. Positiivista ajatellen PAS hoitoa on se että ainakin nyt alkio kiinnittyi vaikka tosin ei sitten jatkanut kasvamistaan. Tietty mistä tietää vaikka ensi viikolla ultrassa näkyisikin mutta en jaksa uskoa siihen. Raskausoireetkin on vähän hellittäneet, esim rinnat ei ole enää niin arat.