Nuoremmat (miehet varsinkin) kehuskelevat joskus työpaikkaihastuksilla ja -suhteilla. Onko sinulla aikoinaan ollut rakas myös työpaikalla eli seurustelitko, olitko suhteissa työkaverisi kanssa? Entä nyt, ihmiset ovat ihmisiä kaikkialla ja sokeri sulaa edelleen myös tämänikäisten suussa : oletko salarakas, vakituinen toinen nainen tai kolmas mies tai - vai ainoastaan työtä tekemässä ihastuksitta? Mitä mieltä olet työpaikkarakkauksista, ovatko ne luonteen heikkoutta vai tavallista ihmiselämää sen vaikuttamatta, ovatko osapuolet tahoillaan myös vakisuhteissa? Tuomitsisitko, jos kävisi ilmi,että poikasi tai tyttäresi, muutaman lapsen isä tai äiti olisi ollut jonkun työpaikkarakas useita vuosia?
Työpaikkarakas - ilo vai suru?
Monisuhteellista
14225
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
En tiedä, olin uskollinen niin kauan kuin hänellä (hon) elämää oli ja jatkosta ei tiedä näin vanhana tuskin toista.
Toisilla on omatunto toisilla ei.
Kun on kysymys aidoista tunteista, ei niitä nuorena osaa hallita. Nyt en puhu miesten aina läsnäolevasta innosta kun näkevät vetävän naisen, vaan todellisesta kiintymyksestä.
Varoittaavaa ja huolta herättävää se on aina sitoutuneiden osalta, mutta voimakas kuin anarkia....kuuluu elämään.Jos puu kasvaa kohti aurinkoa, et voi sitä estää ilman että teet sille väkivaltaa.
Jos on onnea se päätyy molemminpuoliseen syvään ystävyyteen ja kunnioitukseenkin. Kysyt myös olenko itse? en täysin koskaan antautunut sille tunteelle, se olisi rikkonut perheeni, siinä vaiheessa kun lapset olivat vielä kotona. Enkä tarvinut seksiä, kun minulla oli aviomies.Halunut olisin kyllä, mutta jokin....
Toinen osapuoli (mies) erosi perheestään ja löysi uuden puolisonkin. Ystävyytemme säilyi hänen kuolemaansa asti.
on ollut rakas työpaikalla, oluessani alta 18-v, olin kesätöissä ja ihastuin,
toiseen vastaavaan ja sitä yhteistä taivalta vieläkin yhdessä tallataan.
ja yleisesti,
kukaan ei voi ymmärtää toisen syitä ja elämäntapoja,
meitä on homoja, lesboja, heteroita, ja kaikkea siltä väliltä,
toiset tarvii joka päivä, toisille riittää kun halitaan,
kuka toisia arvostelee ei liene itsekään täysin järjissään.
Työpaikka rakkaus on aina huono juttu, se sekottaa työmoraalin, tulee kaikenlaista kismaa töissä kuin myös kotona, älkää hyvät ihmiset sekoilku työpaikoilla, ystäviä voi olla mutta ei mitään muuta, seksi pois työpaikoilta !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
solmia ystävyys- ja rakkaussuhteita, mutta on parempi työpaikan ilmapiirin vuoksi, että nämä suhteet hoidellaan muualla. Työkavereiden ei edes tarvitse tietää niiden olemassaolosta. Kannatan uskollisuutta ja siksi en työpaikalla enkä muuallakaan suosittele kolmansia osapuolia.
Minut saa ampua jos joskus ihastun tähän meidän työpaikan ainoaan mieheen, tähän mamman poikaan!!!
Jo pelkkä ajatuskin on naurettava!
Tulipahan mieleeni työelämästä...
Oli firmassamme "näyttävä" ei vapaa sihteerikkö... Loi "salasuhteen" pariin firmamme johtavaan pomoon... Kävikin niin että sihteeriköllä meni omat ja firman rahat sekaisin ja alettiin tutkimus tapauksesta... Sihteerikkö ilmoittikin että tulee kaksi avioeroa mikäli häntä syytetään... No, tämä kavallus painettiinkin villaisella!!!
Monikohan onkaan edennyt urallaan "reittä pitkin"!!!
Töihin,kun tiesi näkevänsä ihanan miehen.Aikanaan noin 30v sitten...Olimme samalla työpaikalla(hän naimisissa)Sille ei kertakaikkiaan voinut mitään,että olin lääpälläni.Olin miespuolisessa työpaikassa ja työhönikin kuului miesten passaaminen(tehdas)työhön liittyen siis,toimenkuvaan kuului,joten siitä sain palkkani.Tämä mies taas piti huolen,että meillä riitti hänen toimittamaansa "tavaraa".Se käytös teki sellaisen vaikutuksen,että huh,huh.Aina oli auttamassa jos apua tarvin ja ne katseet..Vietettiin kyllä kerran pukukopissa suuteluhetki,eikä muuta edes yrittänytkään.Kyllä se sillaiten oli molemminpuolista,vaikka kuinka koitin vältellä(itse olin vapaa)ja vieläkin olen.Täytyy myöntää,että jos hän olis ollut vapaa,niin huolinut olisin ja mun makuuni oli.Unia näen vieläkin hänestä!!!Vaihtoi myöhemmin työpaikkaa,kuten minäkin(minä ensin)Unelmat on ihania ja kun ei ollut mitään seksiin liittyvää,vaan ihastusta.Sitä toista hän sai kotonakin!
on ainakin yksi varma tapaus, eikä siitä sen enempää.
Suhde oli ja kaduttaa nyt jälkeenpäin, että asetin perheen ja lapset sen edelle. Silloin oli näin vanhanaikaisesti tärkeintä säilyttää perhe koossa, mitä ei suinkaan tehnyt tämä vastapuoli.
Molemmat olimme aviossa ja molemmilla oli kaksi lasta, joten tilannekkin oli aivan mahdoton mielestäni.
Miehen puolelta tämä yltiöpäinen "rakkaus", intohimo tuli esiin, mutta minua palvottiin aivan uskomattomasti, joten se oli tavallaan imartelevaa, mutta itse en ole koskaan rakastunut intohimoisesti koskaan.
Siihen on varmasti syynä kotikasvatus, jossa äitini tuomitsi sexsuaalisuuden, vaikka itse meni avioon 17-v, itsestään 12-v vanhemman miehen kanssa, ei pakosta, koska ensimäinen lapsikin tuli 5-v jälkeen. Mutta nuoruus meni.
Koskaan meillä ei kodissani kielletty tansseihin menoista, päinvastoin, kun olimme siskoni kanssa jossain "mörrimöykyn" pesällä, niin isä oli jo huolissaan, miksi ei tyttäret mene tansseihin. Mutta äitini, joka myös hyväksyi menomme "lausahti kerran näin"; kyllä minä tiedän, että olet ollut jonkun miehen kanssa, sillä silmäsi on kuin mustikka metsäsian perseessä"!!?????
Kyllä se jäi mieleeni, koska en ollut hankkimassa niitä "mustikoita"! Olihan minua kasvatettu kuin tynnörissä, sillä 10-v en vielä tajunnut, mistä meille tulikin vauva, minun pikku veljeni!!!!
Mutta tämä työpaikka rakkaus oli minulle elämäni vaikein psyykinen katastrofi. Tein itse vaikeimman kautta ja ilkeimmällä tavalla suhteesta lopun, josta kärsin edelleenkin unissani. Tämä on ollut yhtä helvettiä, kun Hän aina ilmestyy uneeni, mutta on niin kaukana, että en voi jutella.
Helpointa olisi ollut, jos tämä henkilö olisi hyväksynyt suhteemme mahdottomuuden, mutta hän meni kapakkaan, joi itsensä humalaan, rakasteli "satunnaisen" naisen kanssa, joka tulikin raskaaksi.
Hän erosi vaimostaan, jättäen kaksi poikaansa, koska tämä uusi ihastus vannoi hänelle ikuista rakkautta.
Mainitsin tuossa, että kaduin jälkeenpäin, mutta kadun vain sitä, että en tehnyt sitä hienotunteisemmin Häntä kohtaan. Minulle todellakin jäi patoutumia, kuten eräälle tunnetulle "ruususelle", mutta hieman eri syistä.
Minä itse aiheutin....kuten myös "ruusunen"...niin, todellakin, samanlainen tarina meillä molemmilla.
Molemmat toimme julkisuuteen asioita, joita ei olisi saanut kertoa. Molemmat kärsimme seurauksista, mutta minä kauemmin. Toinen meistä porskuttelee jo lehtien palstoilla usine suhteineen, kun taas minä näen edelleen painajaisia 35-v jälkeenkin.
Ei kummempaa rakautta, mutta kiihkeää seksiä. Kivaa päivän piristystä!
ollakin aihetta panna väkeä pelolle. Oma työni oli sen verran henkisesti raskasta, ettei olisi jäänyt aikaa eikä energiaa seksin harrastamiseen.
Mitähän tuo pellolle pano nyt piti sisällään?
Kesällä suorastaan kivaa..