Olen ihastunut erääseen mieheen. Hän oli masentunut viime kesänä, oli meinannut pari kertaa jopa tappaa itsensä, kesä oli mennyt juhliessa, oli lopettanut yhteydenpidon läheisimpiin ystäviinsä... Hän kävi ammattiauttajan juttusilla kesän jälkeen ja sai taas otteen elämästä. Aloimme loppuvuodesta seurustelemaan. Miehellä oli asiat hyvin, hän oli onnellinen ja meidän suhde sujui oikein hyvin. Nyt pari viikkoa sitten hänen elämässä tuli vastaan vastoinkäymisiä ja hän masentui jälleen, yritin olla hänen tukenaan, mutta viime viikonloppuna mies romahti ja lopetti suhteemme. Hän vetäytyi ja haluaa olla yksin. Haluaisin auttaa häntä ja olla tukena, mutta hän ei päästä taas ketään lähelleen. Onko mun nyt vaan luovutettava hänen suhteensa ja jatkettava elämää vai mitä mä voin enää tehdä?
Masentunut ajaa luotaan pois.
mitä voin tehdä?
3518
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
.. koska sellainen "väkisin " seuraan pyrkiminen vain ahdistaa masentunutta. Voithan ottaa yhteyttä ja sanoa, että olet huolissasi ja ettet halua painostaa mihinkään, mutta että hänen olisi hyvä tietää, että sinuun voi ottaa yhteyttä jne.
Eikä ketään voi tietenkään pakottaa seurustelemaan kenenkään kanssa. Ja muista että sinä et ole vastuussa hänen elämästään.
Tiedätkö onko hänellä läheisiä/ystäviä /sukulaisia, joihin on yhteys? Jotka siis voisivat "katsoa perään"
Hän vetäytyi ja haluaa olla yksin. Haluaisin auttaa häntä ja olla tukena, mutta hän ei päästä taas ketään lähelleen.
---Sun täytyy hyväksyä se. Mutta kuitenkin voit sopiviksi katsomisi välein kysäistä kuulumisia ja tehdä selväksi että saa soittaa tai pitää yhteyttä kun sille tuntuu, kuuntelet ja keskustelet jos haluaa. Ole käytettävissä,osoita välittämisen tunteita, mutta tyrkyttämättä, vaikka välillä tietysti hienovaraisesti yhteyttä pidätkin.Minusta kokonaan jättää ei kannata, mutta tyrkyttääkään ei saa. Se voi olla ihan tekstiviesti tai lyhyt soitto mutta älä karhua yhteydenottoa perään.Kannusta hoitoon, jos ei jo ole.Ja mitä tukemiseen tulee, niin lähinnä voit empaattisesti kuunnella ja tarjoutua auttamaan jossain käytännön hommissa, mitä ei saa tai jaksa tehtyä. Se voi olla esim jonkun asian hoitaminen, kaupassa käynti, siivous jne. Erityisesti vältä vähättelyä "kyllä se siitä, monilla on paljon vaikeampaakin jne" ja kaikenlaista neuvomista tai syyllistämistä esim "hanki harrastuksia, tai tapaa ystäviä että piristyt, minusta sinun pitäisi..." jne, jos voimia ei ole, niin ei ole. Ensin täytyy päästä lääkehoidon, terapian tai ajankulumisen avulla siihen tilanteeseen, että on kohtalaisessa kunnossa. Silloin ihmiselle tulee yleensä oma halu hakeutua muiden seuraan ja alkaa tekemään asioita. Huonossa tilanteessa kaikki energia menee vain "olemiseen" ja jotenkuten selviämiseen.
Masentuneet on erittäin väsyneitä fyysisestikin, henkisen epätoivon lisäksi. Sairaus vaikuttaa koko kehoon monilla tavoilla, eikä vain mieleen. Masennus on sitkeässa ja sinunkin on vain kestettävä mahdollisesti omiakin turhautumisen ja väsymyksen tunteita "kun apu ei mene perille tai mitään ei tapahdu vaikka yrität auttaa", koska sellaista se on. Enempää et voi tehdä, eikä kukaan meistä pysty toista ihmistä parantamaan tai hävittämään häneltä epätoivon ja väsymyksen tunteita, vaikka kuinka halua olisi. Mutta silti: tämänkaltainen apu ei ole merkityksetöntä. Tärkeintä on osoittaa tuen, hyväksynnän ja välittämisen tunteita sekä sanoja ja kuunnella. Niitä tarvitaan, eikä suinkaan neuvoja/saarnoja, koska ne lähes aina pahasta ja ärsyttävät. Ne voivat sulle antaa tunteen "aktiivisesta auttamisesta" mutta eivät oikeasti ole masentuneelle lainkaan avuksi. Mieluummin asioita voi ehdottaa kysymysmuodossa, jos tuntuu sille. Olen itse ollut aiemmin keskivaikeasti masentunut ja kirjoitan kokemuksesta.Se joidenkin ihmisten "auttaminen" oli välistä ihan hirveän tuntoista ja epätoivoa lisäävää. Vältä raskaita keskusteluja. Jos sinun on jätetty, niin älä lähde "jauhamaan" tunteitaisi ja kokemuksiasi tai ihmissuhdekuvioita, koska voimia ei varmaankaan asioiden käsittelyyn nyt ole, vaan anna asian olla. Eli älä kuormita henkisesti millään asialla tai omilla ongelmillasi, koska niitä ei silloin jaksa, kun on paha olo. Jos pidät masentuneeseen yhteyttä, niin sinun on oltava sitä toista ihmistä varten eikä haettava hänestä tukea itsellesi millään tavalla. Se voi olla henkisesti välillä raskasta.
Kirjoituksesi oli oikein hyvä ja antoi varmasti hyviä vinkkejä sekä alkuperäiselle kysyjälle että muille (mukaanlukien allekirjoittanut).
Ja alkuperäiselle kysyjälle voimia jaksaa ja tukea. Masentuneen tukeminen on raskasta, joten sinun kannattaa miettiä nyt tarkkaan, kuinka syvälle hänen maailmaansa haluat. Haluatko olla hyvä ystävä, joka auttaa, tukee ja kuuntelee vai rakastava nainen? Ja onhan myös oma tukiverkostosi kunnossa? Voithan puhua vaikeista asioista jollekin omalle ystävällesi/läheisellesi?