Tuntuu ihmisillä riittävän näitä :
http://keskustelut.iltasanomat.fi/thread.jspa?threadID=23832&showAllMessages=true
http://keskustelut.iltasanomat.fi/thread.jspa?threadID=23832&showAllMessages=true
Kummituskokemuksia
MikkookkiM
253269
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Mielenkiintoisia juttuja ja noitahan tosiaan riittää melko reilusti.
Osasta voi suoraan jo sanoa, että normaalilla uteliaisuudella ja mielenkiinnolla olisi voinut asian helposti selvittää, mutta tahtoo tuo pelko viedä monesti voiton ja asiat jää selvittämättä.
Meillä kummittelee oikeasti, uskokaa tai älkää ihan sama se mulle on... Kerron nyt kuitenkin jotain juttuja :D Laitan parissa osassa ku ei yhtee mahdu.
Isosiskoni oli kuullut pienestä asti askeleita saunasta ja pesuhuoneesta (sen huone on niiden vieressä) ja se oli jo tottunut niihin. Kuului aina pelkkiä askeleita ja pelkästään saunasta/pesuhuoneesta. Ollessani ehkä 12-vuotias siskoni sitten kertoi minullekkin niistä (Ei halunnut aiemmin kertoa etten pelästyisi kun olin niin pieni). Hän kutsui minut huoneeseensa ja järkytyin kun olimme kahdestaan kotona eikä pesuhuoneessa ollut ketään... Sitten äänet levisivät muualle taloon. Menimme siskoni kanssa olohuoneeseen, ja olohuoneen toiselta puolelta kuului askelia, ihankuin seinän toisella puolella olisi ollut huone jossa joku olisi kävellyt korkokengillä. Mutta olohuoneen toisella puolella oli vain piha. Kuulin askeleita lähes joka ilta nukkumaan mennessäni. Ensimmäiset kuukaudet valvoin ja olin ihan kuset housuissa, mutta sitten totuin niihin. Aattelin, että kai se sitten on ihan kiltti kummitus kun ei se mitää pahaa ollut tehnyt, käveli vaan levottomasti ympäriinsä.
Ja sitten niihin tapahtumiin:
Pikkuveljeni oli ollut kipeä ja siskoni jäi vahtimaan häntä kotiin kun äiti meni kauppaan. (Itse olin jossain kaverilla tjsp ja iskä oli töissä). Sisko pelasi koneella ja tunsi kun joku seisoi hänen takanaan. Hän kysyi pikkuveljeltä, haluisiko hän limua tai jotain syötävää. Veljeni ei vastannut. Siskoni kysyi uudestaan, ja kuuli että joku niiskaisi hänen korvan vieressään. Hän kääntyi, ja huomasi ettei veli ollutkaan siinä. Hän etsi koko talon läpi mutta veljeä ei löytynyt. Lopulta hän soitti äidille ja kävi ilmi, että veljeni oli sittenkin mennyt mukaan kauppaan.
Oltiin joskus viikonloppuna menossa saunaan, ehkä pari kuukautta siitä kun sain tietää niistä askelista. Iskä pyysi että menisin laittamaan saunan päälle. Muistan, kun avasin saunan oven ja ojensin käteni kiukaaseen päin laittaakseni sen päälle, kun huomasin että lauteilla istui ihmisen muotoinen hahmo, joka oli röpelöinen, ihankuin yltäpäältä harmaiden, kuivien koivunlehtien peitossa. Lähdin ihan helvetin nopeasti pois saunasta, enkä vähään aikaan mennyt lämmittämään sitä... :D Tämä oli yksi pelottavimmista mitä minulle on käynyt.
Sitten ne askeleet lisäänty ja niitä kuului myös samassa huoneessa kun itse oli, ennen kuulu aina toisesta huoneesta. Alko kuulumaan myös koputuksii ja muita. Siskoani tökittiin sängyn alta patjan läpi, että patja nousi yhdestä kohtaa yhtäkkiä. Kerran hänen viereensä istui joku ja alkoi silittämään hänen poskeaan, ja se tuntui tosi pahalta ja ahdistavalta kuulemma.
Pikkuveljeni oli ollut yksin huoneessaan, ja huoneen kahvaa oli ränkytetty vaikka kukaan ei ollut lähelläkään veljeni huonetta... Onneksi tämä taitaa olla ainoa yliluonnollinen juttu koputuksien lisäksi mitä veljelleni on tapahtunut, se on niin pieni vieläkin :D
En ees muista kaikkia mitä on tapahtunu... Isäni kertoi että oli valvonut yöllä kerran kun hän oli sairas. Vanhempien huoneessa oli digiboksi, ja siinä oli kellonaika. Hän sitten tuijotti niitä numeroita, ja näki, että joku läpinäkyvä käveli siitä läpi... Ja sitten välillä käveli sellanen kiinteä hahmokin sen ohi. Ei nähnyt muuta kun huone oli pilkkopimeä... Ei se mikään sähkökatkokaan voinut olla, siinä kestäisi tosi kauan ennenkuin digiboksi menisi uudestaan päälle.
Kerran minulla oli paha olo koulussa ja pääsin kotiin. Menin sitten koneelle, ja kuului niitä askeleita. Kone oli olohuoneen nurkassa, niin alkoi kuulumaan kahdelta suunnalta niitä kopinoita sun muita, ja alkoi vähän ahdistaa kun niitä alkoi kuulumaan kovempaa kuin koskaan ennen. Kuului ihankun seinän toisella puolella kaatuisi hyllyjä ja joku hakkaisi täysiä jollain kepillä seinää yms. Vaikka seinän toisella puolella ei ollut taaskaan mitään. Sitten näin toisella puolella tumman hahmon joka alkoi nopeasti kävelemään minua kohti. Käännyin kattomaan sitä niin se hävisi. Samaan aikaan kuului kauhea rysäys toiselta puoleltani niin juoksin takaovesta ulos ilman kenkiä ja takkia ja odotin ulkona että joku tulisi kotiin... Onneksi oli kesä vielä :D Ja siskoni tuli pian sen jälkeen kotiin niin ei kauaa tarvinut odotella.
Sitten niitä mustia hahmoja alkoi näkymään enemmän. Jotkut oli ihmisen muotoisia ja jotkut kissan ja jotkut ison koiran. Joskus niitä näkyi joka päivä monta kertaa, joskus ehkä pari kertaa kuukaudessa. Nyt niitä ei ole vähään aikaan näkynyt. (Onneksi :D nekin on aika ahdistavia)
Siskoni oli ollut yksin kotona ja makasi sohvalla. Sohvan ulkopäädystä kuului kuin joku tosi iso koira olisi raapinut sohvaa ihan hulluna.
Oon huomannut, että joskus jos en millään jaksa herätä aamulla niin jossain vaiheessa alkaa mun vierestä kuulua askeleita jotka tulee koko ajan lähemmäs ja lähemmäs ja ääni kovenee koko ajan. Se on aika ahdistavaa, mutta niiden ansiosta oon ehtiny muutaman kerran ajoissa kouluun. :D Ja tässä ihan vähän aikaa sitten kuulin äidin äänen ''Herää ******(mun nimi)'' Ja se ääni kuulosti sellaselta et sitä oli pakko totella. Nousin heti ylös (mikä on ihme, oon tosi aamu-uninen) ja menin keittiöön. Olin ihmeissäni kun äitiä ei näkynytkään missään. Menin kattomaan sen makkarista ni siellähän se sitte nukku... :D
Mummon vanha kissa lopetettiin, ja olin veljeni kanssa siellä yötä ehkä kuukausi sen jälkeen. (Veljeni oli noin 9-vuotias silloin) Ei saatu kumpikaan unta, ja katottiin hiljasella telkkaa, luettii kirjoi yms. Sitte lopulta yritettii taas nukkuu, kello oli jo vaikka mitä. Ei saatu vieläkää unta, ni alettii jutella kaikesta. Sitte keittiöstä alko kuulumaa kissan mau'untaa. Se ääni kuulosti tosi hölmöltä ni alettii kumpiki nauramaa. Se kuulu taas vähän ajan päästä ni naurettii taas jne. Sitte se ääni loppu ja hetken päästä veli nukahti ja mä kans vähän sen jälkee. Aamulla sitte muistettii se kissan miu'unta eikä enää naurattanu... Oltiin varmaan niin väsyneitä sillon yöllä ni kaikki vähän nauratti. :D
Mummolla olin tässä ihan pari päivää sitte yökylässä veljeni kanssa taas, veli nukku ja mä valvoin. Sitte aloin kuulemaa keittiöstä askeleita ja et joku istuis keittiön tuoliin ja nousis ylös ja kaikkee. :D Sitten seuraavana päivänä mummo lähti veljen kanssa kauppaan ja jäin mummon uuden kissan kanssa sinne. Oltiin keittiössä ja piirsin siinä ja kissa käveli siinä pöydällä ja tuli sylii ja sellasta. Sitte sieltä olkkarista kuulu jotain ääntä ihanku joku olis menny istumaan siihen sohvaan mikä oli nyt vierassänkynä. Kissaki katto sinne peloissaan. Samalla ku piirtelin ni näin siinä ulkona sellasen miehen hahmon kävelemässä talon rappusia päin. Se katos aina yhtäkkii ja oli koko ajan sitä ulko-ovee lähempänä. Kuvasinki kännykällä siihen kohtaan mis se oli ollu mut en oo uskaltanu kattoo sitä videoo vielä.. :D No sitten olin nukkunut vähän huonosti yöllä niiden äänien takii ni menin nukkumaan. Kissaki meni koriinsa lepäämää. Siinä sitte heräsin ku kuulin että mummo tuli takas ku kuulu auton ääni. Menin kattoo ikkunasta ni eihän siinä mitään ollu. Menin takasin makoilemaan, ni kuulu uudestaan auton ääni eikä taaskaan mitää. Mummo vielä asuu aika syrjässä että sielä ei hirveen montaa autoo päivässä mene, ja kyl sen erottaa meneekö se siitä tieltä ohi vai ajaako pihaan. No sitten kuulu kolmannen kerran et auto ajo pihaan ja sitten ne vasta tuli. Sinä päivänä lähin kotiin mummolta. :D
Olin aamulla menossa kouluun ja olin muuten valmis, enää aamupala oli syömättä. Tein leivän ja söin sen. Sitte aloin laittamaan juustoo ja flooraa pois, mutta se floorapurkin kansi oli hävinny. Olin ihan varmasti laittanu sen siihen pöydälle. Kävin koko keittiön läpi mutta ei löytyny mistää. Sitte katoin pöydän alta että olisko se vaikka tippunu sinne. Ei ollu. Sitte nostin pään sieltä ylös ni kappas, floorapurkin kansi oli ilmestyny keskelle pöytää... :D Se oli aika karmivaa, mietin et uskallankohan koskee siihen kantee enää ku ties missä se on ollu, mut uskalsin kuitenki :D
Sisko oli ollu Heurekassa ja ostanu mun veljelle sellasen muovisen dinosauruksen mikä hohtaa pimeessä. Se oli sitte ajelehtinu mun huoneesee. Yhtenä yönä en saanu oikein unta, ja pimees huonees näin että se dinosaurus oli mun pöydän alla. Sitten lähin käymään vessassa, ja kun menin sängylle makaamaan ja katoin mun pöydälle, ni se dinosaurus oli keskellä pöytää. En tiiä kuvittelinko vaan, vai liikkuko se dinosaurus oikeesti siinä pöydällä mutta niin olin kattovinaa. Käänsin kyl heti kylkee etten kauaa nähny. Aamulla se ei kuitenkaa ollu keskellä pöytää vaan ihan pöydän kulmassa.
Tästäkää ei oo kauaa, olin siskon kanssa saunassa. Sitten näin jonkun käden siskon harteilla. En oo varmaa koskaa pelästyny niin paljon, se oli ihan helvetin pelottavaa... Olin ihan paniikissa siinä ja sisko oli sillee että mikä ihme mulle tuli. Sain sitte sanottuu ku olin vähän rauhottunu... Ei siskon kanssa menty vähään aikaan saunaan :D
Sisko oli kerran ollut sen ja mun yhteisen kaverin kanssa, ja ne oli kuullut askelia pesuhuoneesta ja sai idean et ne vie kännykän sinne pesuhuoneesee nauhottaa. Sitte ne kuunteli sitä ni siin kuulu ku vatii vedettii pitkin lattiaa ja joku huokas ja kaikkee. En ite kuullu sitä äänitettä koskaa ku se oli vaa sen kaverin kännykäs ja se kännykkä kai hajos.
Sisko oli kerran avannu pesuhuoneen oven ni siin oli pyörähtäny iso X-asennossa oleva ihmisen hahmo seinän läpi. Ja ite oon pari kertaa nähny valopalloja pesuhuoneessa, niinku siskoki.
Siinä nyt muutama jos ketään kiinnostaa lukea :D
Olipa sulla pelottavia kertomuksia! Kyllä teillä on nyt joku henki ja on aika aktiivinen: ääniä, koputuksia, etiäisiä ja näköhavaintoja. Ettekö te ole kiinnostuneet ottamaan selvää miksi se on tullut ja miten siitä pääsee eroon? Se siis esiintyy sekä teillä että mummon luonakin kuin ei olisi talosta riippuvainen vaan seurailisi ihmisiä? Mielipaikka lienee saunaosasto.
(minä) minkä ikäinen oot?
Tutustupa aiheeseen poltergeist.. yleensä pyörivät murkkuikäisten tai murkkuiän kynnyksellä olevien lasten lähellä ;)
Tuskin oli poltergeist, sitäkin vaihtoehtoa on kyllä mietitty.
"Sisko oli kerran avannu pesuhuoneen oven ni siin oli pyörähtäny iso X-asennossa oleva ihmisen hahmo seinän läpi. Ja ite oon pari kertaa nähny valopalloja pesuhuoneessa, niinku siskoki."
Se ei ollut ihmishahmo, vaan viisisakarainen tähden tapainen. Tuli vaan mieleen, että se oli jotenkin ihmisen tapainen, kun sillä oli tavallaan pää, kädet ja jalat.
Lisäksi tuon valopallon on nähnyt ystäväni.
Meillä oli kuollut kissa joka oli hellyyden kipee 2Vuorokautta sitten kun menin nukkumaan niin kuulin kehräystä korvaani ja näin kissan sängylläni eikä ollut ensinmäinen kerta ku jotain kummaa siellä tapahtuu
Ku tiiän että siellä kummittelee niin etin kummituksii mun serkkujen kaa ja tiietään kaikki sen talon entiset asukkaat. luettelimme nimiä niin sanoin Maisa niin silloin näimme 180 senttisen valkoisen hahmon. Kerran tätini sanoin että on nähnyt mustan hahmon hattupäässä siellä sanoin niin minäkin mutta ei uskonut. Mutta olin muutaman kerran herännyt kun musta hamo on sängy ees ja vintin rappusten pääs
juttusi olisi uskottavampi, jos jättäisit nuo virnistykset pois. tämä :D syö aika lailla muuten hiuksia nostattavan tarinasi uskottavuutta..
kerran olin mökillä menin nukkumaan niinku mun vanhemmat oli jo sit kuulu ihan kun suden ääntä sit kävin ulkon ja en nähnyt mitään mutta kun olin kattonut hetken näin jotain valkoista sit menin nukkuu ja ajattelin et se oli kilttihaamu jol on susi.:)
Tosiaan. Ennen en pahemmiten uskonut haaveisiin , kummituksiin , henkiin... mita ne sitten ovatkaan.
Yksi normaali yo muuttui yht akkia oudoksi....:
Normaali kevat yo (kevat 2010)... aika valoisa... aika harmaa oikeastaan. hieman viilea. Nukuin tosi sikeesti.Pikkuisessa huoneessani , ovi on kiinni. yht akkia tuli vaa simmone tunne. simmone et joku on huoneessa. joku tuijjottaa. tosi epamukava tunne. Se pakottaa mut hereille vaikka haluisin jatkaa unia.
sit raotan silmaa ja naan kaiken seuraavan sekunnissa:
Pieni poika seisoo sankyni vieressa, polvieni kohdalla "nojaten" polvillaan sankyyni. eli siis on ihan kiinni sangyssani. poika oli ehka joku 8-9-10 vuotias... en ole varma. hanella oli vaaleat hiukset , siniset silmat. mutta on muuten ihan harmaa. vaaleat hiukset ja siniset silmat nakyvat haaleana harmaan alta. hanen ihonsa on harmaa , vaatteet kokonaan! ihan kuin valokuvasta. siina poika katsoo alaspain kasiinsa , jossa pyorittelee rubic kuutiota. joka sekin on harmaa. itse en omista.
ehdin vetamaan kauhun henkayksen ja avaan silmani pullolleen kauhusta kun poika nostaa katseensa suoraan silmiini ja katoaa.
se oli kauheinta mita minulle on tapahtunut. ensimmainen aave/haamu/henki mita olen nahnyt.
paatin jatkaa nukkumista. totesin itselleni etta se on vain mielikuvitusta. kuitenkin niiin aito.
menin nukkumaan. pian jo sain unta koska olin vasynyt. olihan poika "herattanyt" minut sikeasta unesta.
sitten nain unta :
Se poika. siina se on ja pyorittaa taas rubic kuutiota hitaasti kadessaan. poika pudottaa sen ja rubic kuutio putoaa. juuri kun se on osumassa maahan "kuva" vaihtuu punaiseen spiraaliin joka pyorii hypnoottisesti. sitten naen lasten hyrran joka on laitettu lattialle pyorimaan.taas kuva vaihtuu poikaan joka hymyilee. Uni kestaa vain sekunteja. en ymmarra yhtaan mita kuvat tarkoittavat. ja uni toistuu perakkain monta kertaa sina yona.
Muutimme uuteen hieman vanhempaan taloon, jossa jaan suuren huoneen siskoni kanssa.
meilla on sillainen kosketuslamppu joka menee paalle koskemalla. se oli myos vanhassa kodissamme yopoytalamppunani. yopoytani oli aina taynna tavaraa ja huomasin etta vaikka esim. kynalla koskee lamppuun se ei mene paalle. edes jos koskee kynnellaan niin se ei mene paalle. vain jos sormella. no se oli siina. menimme nukkumaan kymmenen aikaan. yht akkia molemmat heraamme. valo on paalla. kosketuslamppu on paalla.
molemmat henkaisemme kauhusta. emme pysty puhumaan. kosketuslampussamme on kolme "vaihdetta" kun koskee yhden kerran siita tulee himmea valo. kun toisen kerran hieman kirkkaampi ja kolmannen kirkkain ja neljannes sammuttaa. istuimme sangyillamme ja tuijotimme kosketuslamppua joka on lattialla. Se on toiseksi kirkkaimmalla. yht aikkia se menee viela kirkkaammaksi. molemmat hieman kiljumme ja menemme laittamaan valot paalle. rupeamme tutkimaan , ehka tahan on jarkeva selitys. mutta miten lamppu voi menna paalle jos sita ei saa paalle kuin kosketuksella? ja jos lamppu on keskella lattiaa niin etta puoli metria joka suuntaan ei ole mitaan? katsomme kelloa . tasan 11. no ehka se oli vain joku sahko vika. menemme nukkumaan. ja parin minuutin paasta jo lamppu menee paalle kirkkaimmalle ja sammuu sitten. laitamme valot paalle ja katsomme taas. ei mitaan. ikkuna ja ovi on kiinni eli ei voi olla tuulikaan. vedamme pistokkeen irti ja menemme nukkumaan. siita lahtien melkein joka yo tasan klo 11 koemme jotakin. oli se sitten kuin joku hakkaisi metallia kirjoituspoytaamme , kuin joku olisi huoneessamme, hymisisi , ja kerran molemmat tunsimme kuin tytto olisi ollut meidan ikkunamme edessa. ja usein heraamme pimeasta huoneestamme kirkkaaseen valkoiseen valoon joka ilmestyy meidan sankyjemme valiin. (kosketuslamppu vielakin irti pistokkeesta , kannykat oli mustana niin myoskin kamerat, verhot kiinni....) olimme niin peloissamme etta joka yo menimme nukkumaan klo 11 jalkeen. ja nain emme oikein kokeneet enaa mitaan. yksi paiva paatin kayttaa kosketuslamppua ja unohdin sitten illalla sen pistokkeeseen joten yolla herasin perati 3 kertaa kun lamppu oli paalla. vedin taas irti pistokkeesta.
nyt on ollu monta kuukautta kun emme ole kokeneet mitaan. se mika sitten onkaan on varmaan jattanyt meidat rauhaan. miksi kirjoitan vasta nyt kaikesta tasta? no se johtuu elisesta unestani. nain unta etta olin kreikassa. nain unta naisesta (nimi taisi olla Elisabeth ellen vaarin muista) joka oli kuollut ja ruvennut sitten kummittelemaan. ( tiedan kokonaan Elisabethin tarinan mutta tahan en nyt rupea sita kirjoittamaan. jos joku haluaa tietaa niin voin kirjoittaa) no se oli kuitenkin niin aito etta melkein uskon etta se taru olisi totta. no totta se on vain uni, mutta siina on yksi aika karmiva juttu minka takia nyt kirjoitan:
Elisabethilla oli kaksi lasta jotka molemmat kuolivat autokolarissa. Poika ja tytto. molemmat hyvin nuoria. Ja jos en nyt taysin erehdy niin.....
Se poika on se poika joka ilmestyi minulle se yksi yo! Se poika rubic kuution kanssa.
Mielenkiintoista jos kertomasi on totta. Epailen kuitenkin tallaisia kertomuksia, anteeksi vaan, mutta hyvin vahvasti. No kuitenkin jos tarua niin sinulla on hyva mielikuvitus, jos totta, niin sinun olisi syytä ottaa tuo vain mullistavana kokemuksena, harvalle nuita sattuu.
Minä ja 6 ystävääni n.13 - 17 vuotiaita, oltiin kerhohuoneella pelaamassa spiritismiä, ja kun oltiin pelattu siirryttiin saunan puolelle ja 2 tyttöö kiipes ikkunasta ku kello oli jtn 12-1 yöllä mnii sauna ei ollu auki. sit ne tuli avaamaan meille oven, joka pamahtikin kiinni ja kaikki olivat jälleen ulkona.Juttelimme vähän aikaa et miten päästäis sisään.Sit yht´äkkii alkaa kuuluun miehen askelia sielt saunan sisält ja ku ne tytöt tarkistiki et siel ei ollu ketään.Sit me pelästyttii ja alettii nauraa mut sit yht´äkkii suihku meni päälle ja pelästyttiin iha hirveesti ja lähettiin juokseen ainakin 400 metrin päähän siitä saunasta. Siin pihas istu keinus vaa 1 tyttö. ei ollu ketään muuta. se epäilytti mua jotenki. mut kuiteski sain traumoja siitä ja en oo menny siitä asti saunaan :S uskokaa tai älkää mut tän lupaan että tää on täysin totta! ymmärrän os ette usko mut totta tää on !
Hei älkää uskoko noit juttui!
Hei nyt tuli yks juttu mieleen. Olen 11 ja isoveljeni 13 ja kesällä isoveljeni meni keski-suomeen lomalle. Meillä on yhteinen huone ja sitten keskellä yötä alkoi kuulua hengitystä kerrossänkymme yläpediltä. Katsoin sinne, eikä siellä mitään ollut. seuraavana päivänä kuulin että talomme entiset omisrajat olivat juuri kuolleet. Liittyykö tämä tapaus mitenkään entisten omistajien kuolemaan? Ja sitten kun isoveljeni tuli takaisin, kummittelut loppuivat. Oliko tuo totta vai mielikuvituksen tuotatta? Sitten pari viikkkoa sitten näin viisi kertaa semmosta unta että mun kuollut isomummi tuli ja nauroi mulle.(siis sen haamu) se oli pelottavaa. Onko teillä kokemuksia noista jutuista? Ja kertokaa mistä noi paranormaalit ilmiöt mitkä kerroin voi johtua. Kiitos.
Terve, joo, ite en osaa sanoa uskonko näihin ilmiöihin, tuntuu pahalta jo sanoa sanan 'aave' koska en halua niihin sen enempää uskoa. Uskon kumminki mielestäni :). Mutta nämä kaikki asiat mitkä olette kertoneet voi olla hyvinki totta, mutta minkä sen aiheutti..?
Kuuluu rapisteluja seinän takaa... Voi olla esim myyrä, hiiri tai muu pieni eläin sienän sisässä, etsii ruokaa jne.. Metsät ovat hyvinki yleisiä paikkoja missä ilmiöitä näkee/kuulee, koska siellä on myös paljon eläimiä, jos vaikka näkee pienen liikkeen, uskoo heti että siellä ois kummitus, mutta se voi olla peura (?) Mutten sitä sanois että se ei ole mikään kummitus, isä kerto että se kävi töissä metsässä, hän näki nuoren naisen valkoisessa rikkinäisessä mekossa, hän oli tervehtimässä mutta hän kuuli päässään että joku sano sille että ''älä puhu sille''. Hän jatkoi vaan istutustaan (taimen istutusta), vilkas myöhemmin taakseen eikä nähnyt häntä enään.. Noh, en uskonut tähän mutta serkkupoikani oli nähnyt televisiosta samankaltaisia tapahtumia, kun nuoria henkilöitä tuuppaa tulemaa maan päälle taas, se alue oli saksalaisten aluetta sota-aikaan.
Itsellekkin on tapahtunut muutamien kerran asioita, olin ala-asteella, ehkä kolmosella, asuttiin kerrostalossa, katsoin jonkun elokuvan tvstä ja olin nukahtamaisillaan sen jälkeen, päätin että nukun sohvalla koska pelkäsin hieman omaa makuuhuonetta, kun joku jo 'asuis' siellä, mutta halusin peiton sieltä, olin jo nousemassa mutta iso musta koira kävelikin meidän ovelta sinne huoneeseen, joten päätin nukkua kylmissäni :d
Luin jostaki että Isot mustat koirat ovat tyypillisiä olentoja jotka voivat näkyä.
Sen enempää ei ole tapahtunut, paitsi kerran kun muutettiin omakoti taloon, heti kun astuin sinne sisään muuttaessa tunsin että siellä oli joku muu, se oli iso valkoinen talo, pelkäsin sitä, en ikinä ollut yksin kotona, olin ulkona aina oottamassa että joku tulisi kotiin (sisko, äiti), isä asui muualla.
Olin oikeastaan oikeassa kun luulin että siellä oli joku, sillä äidin äiti oli mahdollisesti siellä, en jaksa sitä tarinaa kertoa.
Mutta kumminki, onneksi ei ole sen enempää sattunut itelle, jos vaikka jotain alkaa kuulumaan jos olen yksin saunassa, pelästyn, mutta en ala riehumaan, jos on joku läsnä, joku kummitus, esim isoisäni, minä silloin puhun, en voi sitä häätää pois, yksikseni puhun sille, esim ''Nojoo, oli ihan hyvät löylyt''. Kuulostaa hullulta? Mutta se helpottaa asiaa, jos maanpäällä on muita, olkoot minun puolestani, ei ne pahaakaan tee.
Kaikki pahat henget esim demonit, niihin en usko, se olis jo mahdotonta jos jotain pahaa olisi maanpäällä emmekä voi sille mitään.. Näkymättömiä tappajia, joo..
Äsken lukiessani näitä hienoja tarinoita tunsin että selkäni takana luki kanssani myös näitä, tuntui että (istun tässä sängylläni) sängyn patja menisi vähän alemmas takaa että kaatuisin taakse, noh, vilkasin että olisko koira tai kissa, muttei.. Noh, jatkoin lukemista nojatessaan eteenpäi.
Sen sanon että älkää pelätkö jos jotain askelia kuuluis, vaan kokeilkaa vaikka niin että sanoisitte ''Menkää pois, haluan nukkua'' tai ''miksi olette täällä'' vaikka ei vastaiskaan niin jos he ymmärtävät niin he tuntee että ei ne ole tervetulleita tänne, voi olla että ne haluavat kiusaksi pelotella, se voi olla vaikka naapurin jaska joka koputtaa seinää, tai pikkuveli pelleilee oven takana. Mutta jos tunnet että tulisi pelottavampaa tunnetta niin rohkaise mieltäsi ja sano että ole vain täällä mutta et tee pahaa..
hmmh.. Mitähän viellä :/
Mjooh, en keksi nyt mitään muuta kerrottavaa näistä kummituksista :(.
ismojaseppo nimimerkille voin kertoa että tuskin entiset omistajat tulevat kummittelemaan, ellei he ole asuneet talossa kauan tai siinä huoneessa missä nukut on niille jotain tärkeämpää ollut. Nukkuuko isoveljesi yläpedillä? Sillä mahdollisesti esimerksiksi joku kuollut läheinen käväs siinnä? Et ollut kumminki yksin, ei yleensä hengitystä kuullu itsestään, ellei tuuli pääse sisään.
Kitos jos luitte :D
Mä olin yks päivä yhdellä tallilla ratsastamassa mun mukana oli pari kaveria. tallilta jatkuu tie vielä eteenpäin jossa on ´´kummitustalo´´ sielä kyseisessä talossa asuu nyt enää vanha mummo Marjatta,joka on aina viikot lapsiensa luona. Marjatan mies kuoli 10.toukokuuta. Mies oli vissiin tappanut itsensä en tiedä miten mutta mies oli ollut tosi kiva ja mukava mutta ei ole enää. Talvella me menimme tietä pitkin taloa kohti ja näimme miehen seisovan tienpäässä. Kaikki näkivät miehen jolla oli tulipunainen naama ja veriset vaatteet. Mies vilkutti meille. Piirsimme kaikki omat kuvamme siitä miehestä jonka oli nähnyt ja kaikkien piirrustukset olivat saman näköisiä. Ennen mies oli näkynyt vain pimeällä ja nyt se näkyy talon sisällä ylä-tai alakerran ikkunassa vahtaamassa meitä. Yks kerta pimeällä me menimme taas sinne päin ja se mies seisoi siinä parin kymmenen metrin päässä meistä. Huomasimme että miehelle oli vedetty puukolla tai jollain terävällä aseella rasti käteen. Talon pihassa on myös navetta jossa Marjatta käy ruokkimassa kissojaan. Eräänä päivänä kun olimme tien puolessa välissä navettaan,taloon ja joulukuuseen syttyi valot ja ne sammuivat parin sekunnin päästä. Sen jälkeen on tosi monet nähny sen ja olen ruvennut pelkäämään kaikkia eri ääniä ja kummitusjuttuja. Päsiäisenä meinasin mennä virpomaan sinne mutta en uskaltanut se on karmiva talo oikeasti. Mulla on myös yksi kuva jossa näkyy se mies. Ja sen miehen näkee siinä kuvassa jos uskoo että se on olemassa mutta jos ei usko niin sitten ei näe sitä. Ja nyt se on näkyny kahdessa ikkunassa ylä kerran vasen ikkuna jossa mies kuoli ja alakerran keskimmäinen ikkuna jossa mies syntyi. Ja aina ku me ollaan menos maastoon ja sinne maastoon mennään sitä kautta niin kuiteski niin meille tulee aina kylmiä väreitä ja hepatki kuuntelee ja säikähtelee normaalia enemmän ja ne myös kattoo koko ajan korvat ihan pystys sinne taloa päin. Ja mä lupaan kautta kiven ja kannon että tää on totta
Mullekin on sattunu kaikennäköstä niin kotona kuin mummolassakin. Yritän selittää silleen et sais jtn selvääki... :---D
1. Tää tapahtui muutama vuosi sitten mummolassa ollessani, muistan tän todella hyvin, aivan kuin ois vasta tapahtunut. Menin yläkertaan lukemaan, mummo oli jo hiukan aiemmin mennyt alakerrassa nukkumaan. Luin kaikessa rauhassa, kunnes kuulin portaista askelia ja ne narisikin juuri samanlailla kun niissä kävelee. Ajattelin että mummo taitaa tulla kattoo oonko nukkumassa jo, mutta kas... Kun portaat loppui askeleet muuttuivat äänekkääksi laahustamiseksi! Lopetin lukemisen järkyttyneenä ja keskityin kuuntelemaan ääntä. Se jatkui käytävää pitkin huoneen oven ohi missä olin ja pian loppui. Hetken hiljaisuuden jälkeen juoksin alakertaan missä mummo olikin lähes unessa jo. Kissakin oli ulkona eikä talossa ollut muita tuolloin. Mitään järkevää selitystä en ole vieläkään keksinyt tälle, joten olenkin ajatellut sen olleen edesmennyt pappapuoleni.
2. Tästäkin on aikaa muutama vuosi. Oltiin kaverin kanssa meillä odottamassa linja-autoa, ulkona oli kova pakkanen joten ei menty turhan aikaisin pysäkille. Muita ei ollut kotona. Juteltiin kaikessa rauhassa kunnes kuultiin keittiöstä hyvin nopeat ja selvät juoksuaskeleet kohti huonettani. Ei niitä ollut kuin muutama, ehkä 5-8 askelta kunnes loppuivat kuin seinään. Mutta me kummatkin kuultiin tämä täsmälleen yhtä aikaa, ja kun kyselimme sitten toisiltamme niin kuulimme täsmälleen saman, tuli sitten vähän kiire sinne ulos pakkaseen sitten kuitenkin...
3. Tästä ei olekaan kauaa, tapahtui toukokuun lopussa, samoin nuo muutkin mitkä tulen tähän vielä listaamaan. Kello oli 1 yöllä, kun piirsin omassa huoneessani. Kaikki olivat nukkumassa lukuunottamatta siis minua ja veljeäni omassa huoneessaan. Kuulin selvät askeleet ulkoa kuistilta, joku oikein tömisteli jalkojaan. Avasin nopeasti verhot sillä halusin tarkistaa asian, mutta eihän siellä mitään näkynyt! Siis ihan selvät askeleet, muttei ketään näkyvissä... Aamulla kun mainitsin veljelleni asiasta kertoi hänkin kuulleen askeleita kuistilta yhden aikaan yöllä.
4. Oltiin käymässä kolmen kaverini kanssa meillä, ja ei taaskaan muita ollut kotona. Juuri kun olimme lähdössä kuulimme kaikki oudon äänen. Kaikkien meidän mielestä se kuulosti aivan pieneltä lapselta joka olisi sanonut "äää" tai sen tapaista... Ei siis ollut tv, tietokone, radio tms. päällä eikä kellään ole puhelimessa mtn tuollaista ääntä, joten ei olla keksitty mitään järkevää selitystä.
Myöhemmin käytiin meillä vielä autotallissa. Ei laitettu valoja, kun luonnonvaloa tuli niin paljon ikkunoista ettei sitä tarvinnut. Jonkun ajan päästä, n. 10 min (?) valo kuitenkin syttyi aivan yllättäen päälle itsestään! Seisottiin kaikki sen verran kaukana valokatkaisimesta, ettei kukaan meistä voinut sitä laittaa päälle ilman että joku ei olisi huomannut. Tää valokatkasinki on sellain että sitä pitää ihan kunnolla painaa eikä oo mtn liiketunnistimii tms. Mutta niin se vaan sytty päälle, piti sitten käydä sammuttamassa itse...
6. Kerran yksin ollessani kotona kävelin keittiöstä omaa huonettani kohti, kun kuulin selvät askeleet perässäni. Ketään ei tietenkään näkynyt takanani, kun käännyin. Siinä matkan varrella huomasin sitten komerossa aivan kuin olisi ollut varjo: olkapäätä erottui ja päätäkin hieman... Siitä hahmosta en ole ihan varma kuvittelinko sen, sillä en mennyt ottamaan selvää sen enempää etenkään kun askeleetkin kuulin takaani ennen kuin näin sen.
7. Kello oli jotain 1 yöllä, kun olin lopettamassa tv :n katsomista. Äänet katosi yhtäkkiä, mutta mitäpä tuosta. Sammutin digiboksin ja tv :n mutta kuva silti pyöri yhä ruudussa. Kummastelin vain mokomaa sillä kyseessä oli varmasti joku tekninen homma....... :---D Mutta siinä valmiiksi hämilläni sitten kuulin kaamean rysähdyksen komeron/keittiön suunnalta. Siinä päässä taloa ei ollut ketään ja velikin tuli kysymään että mikä toi rysähdys oli. Aamulla kävin tarkistaan komeronkin eikä siellä mitään ollut tippunut tmv.
8. Veljenikin on kertonut monesti kuulleensa niin mummolassa kuin meilläkin yöllä ja yksin ollessaankin askelia ja lattian samalla narisevan. Vanhoissa taloissa on tietenkin normaalia että kuuluu tollasii narinoita yms. mutta ei se mitään askelia voida selittää talon vanhuudella...
Onhan näitä muitakin, mutta en jaksa alkaa kaikkia pikku juttujakin tänne listaamaan. Tuossa on vain mieleenpainuneimmat asiat jne. Anteeksi kauhian sekava ja epäselvä teksti. En kiinnittänyt pahemmin huomiota siihen kuinka selvästi kirjoitan. Toivottavasti tajusitte edes suunnilleen. :----D
Ja tosiaan, mitään näistä EI OLE keksitty vaan ihan täyttä totta ovat.
Kerran kun olin kipee olin yksin kotona makasin vaan sängyllä,Sitten rupesin yhtä-äkkiä kuulemaan raskasta hengitystä,ehkä mä vaan olin vähä sekasi ku oli melki 40 kuumetta.
Pelottava tarina minä:ltä... :DDD huih.. alkaa pelottamaan..
ainoa tuollainen "yliluonnolliin" asia on kun muutamina öinä kuulin pienenä kuin auton ovi olisi paiskattu kiinni. :S En pelännyt, mutta kiinnosti mistä se tuli. Kysyin siskoltani ja hänkin oli kuullut sitä! Auton ohi ajo ääntä ei kuitenkaan kuulu! :O
Mä kuulen joka alkuilta semmosta pelottavaa ääntä yläkerrasta. se ääni kuulostaa ihan ku joku niinkuin raapisi kynsiään liitutauluun... Se ääni kuuluu melkein joka yö tai joka toinen yö! Älysin vast nyt et miten pelottavaa se silleen on!
Kun olin 6-8 vuotias niin näin joka yö mun ikkunasta että katolla oli joku hahmo joka oli ihan tumma ja tuijotti muhun. Ja kun sain paven niin en ole nähnyt sitä hahmoa.