Nallekarhun ja peikkotytön tarina on kenties päättymätön. Niin suuria asioita kun he ovatkin käsitelleet, niin syviä pelkoja ja kummallisia tuntemuksia tunteneet. Mutta jokin ihmeellinen hyvän tunne heidän välillään kuitenkin on, sellainen joka tekee tarinasta kenties päättymättömän. On hetkiä jolloin peikkotyttö tuntee, että maailma on liian julma paikka kaikkine asioineen ja arjen hankaluuksineen, ettei nallekarhu ja hän kykene siihen yhdessä. Mutta kun hän kovasti paljon punnitsee tunteitaan ja tutkiskelee sydäntä ja etenkin sieluaan, hän tuntee sielä asuvan lämmön Nallekarhua kohtaan. Sellaisen lämmön jota hän on niin monena vuonna etsinyt ja ihmetellyt, miettinyt missä se lienee... kuin se toinen puoli hänestä.
Kohdatessaan tuon karhun hän pelästyi, se on niin vahva että se voisi murtaa hänen kätösensä yhdellä eleellä. Mutta vähitellen oltuaan eksyksissään hyvin kaukaisessa metsässä hän alkaa ymmärtää, että tuo Nallekarhunen on sisältään lempeä ja hyvä olento. Sellainen jonka kainaloon on hyvä käpertyä ja tehdä ihan niitä arkisimpiakin asioita. Sellainen joka omalla hassulla tavallaan osoittaa tunteitaan ja lämpöään. Sellaisella tavalla joka oikeastaan sopisikin eräälle peikkotytölle oikein hyvin.
Ajan kuluessa peikkotyttönen tulee yhä varmemmaksi siitä, että tämän kaiken tarkoitus on se, että heidän tiensä Nallekarhun kanssa kohtaa vielä suuremmin ja sulautuu yhteen. Eikä kumpikaan enää milloinkaan halua olla toisilleen hankala tai ilkeä sillä oppii ymmärtämään mikä sen vierellä olevan rakkaan olennon arvo on.
Näillä ajatuksilla tämä pörröinen takkuturkki menee nyt nukkumaan ja herää huomenna uuteen valoisaan huomiseen ja silmänsä sulkiessaan sekä aamulla herätessään hän tietää mitä on kokoajan etsinytkin...... Sinua ihana mies!
Kohdatessaan tuon karhun hän pelästyi, se on niin vahva että se voisi murtaa hänen kätösensä yhdellä eleellä. Mutta vähitellen oltuaan eksyksissään hyvin kaukaisessa metsässä hän alkaa ymmärtää, että tuo Nallekarhunen on sisältään lempeä ja hyvä olento. Sellainen jonka kainaloon on hyvä käpertyä ja tehdä ihan niitä arkisimpiakin asioita. Sellainen joka omalla hassulla tavallaan osoittaa tunteitaan ja lämpöään. Sellaisella tavalla joka oikeastaan sopisikin eräälle peikkotytölle oikein hyvin.
Ajan kuluessa peikkotyttönen tulee yhä varmemmaksi siitä, että tämän kaiken tarkoitus on se, että heidän tiensä Nallekarhun kanssa kohtaa vielä suuremmin ja sulautuu yhteen. Eikä kumpikaan enää milloinkaan halua olla toisilleen hankala tai ilkeä sillä oppii ymmärtämään mikä sen vierellä olevan rakkaan olennon arvo on.
Näillä ajatuksilla tämä pörröinen takkuturkki menee nyt nukkumaan ja herää huomenna uuteen valoisaan huomiseen ja silmänsä sulkiessaan sekä aamulla herätessään hän tietää mitä on kokoajan etsinytkin...... Sinua ihana mies!
Vastaukset 6
Vanhimmat
joo
Peikkotyttö luki tarinan ja hämmästyi, miten hyvin Nallekarhu oli kuvaillut heidän tarinaansa. Näin hänkin oli salaa mielessään ajatellut ja asioista haaveillut. Vaikka Peikkotyttö ja Nallekarhu ovatkin toistaiseksi vasta hieroneet neniään ja tehneet tuttavuutta ja murahdelleet ja äksyilleet toisilleen, on Peikkotytöstä aina tuntunut siltä, että tästä vielä tulee jotain, tämä Nalle on riittävän turvallinen kiukutteluunkin. Peikkotyttö uskoo, että heidän tarinansa on kirjoitettu tähtiin, ja onhan ne tähdetkin jo.
Näillä ajatuksilla menee Peikkotyttö nukkumaan, sulkee silmänsä ja haaveilee olevansa Nallekarhun turvallisessa kainalossa. Joskus, ehkä joskus, se toteutuu, miettii Peikkotyttö ja nukahtaa haaveiluhymyynsä ja näkee Nallekarhustaan ihanaa unta.
jep.
voisit kirjoittaa vaikka hellyyttävän satukirjan .
ajattelin tai yritän elää elämääni kuin satua:) isoa ihmettä.. sitähän se
ei tunnu tämä kova maailma niin synkältä.