saaavuttanut jonkinlaisen mielenrauhan tän keissin suhteen. Kun ymmärrän miksi sinä käyttäydyit niin ja miksi minä näin niin pystyn suhtautumaan asioihin paljon paremmin. Toisen ihmisen pään sisään ei pääse ja vain omaa tilannettaan voi ymmärtää täysin.
Oon
valmis.
15442
0Äänestä
Vastaukset 15
Vanhimmat
arvostaa... siinä on iso avain onneen.
nyt se vaan on aika vaikeaa. Mutta kunnioitan häntä niinkuin ihmisiä yleensäkin. Jokaisella on ihmisarvo.
vaikeaa arvostaa?
no, sitä saa, mitä tilaa.. eiks se niin mennyt..
Et hakenut rakkaus-suhdetta, vain jotain säätöö..siinä sitä oli..
älä laita ajatuksia tai sanoja päähäni. Sen kun opit niin osaat jo paljon. Arvostusta ei voi teeskennellä, sitä joko tuntee jotain kohtaan tai ei. Kunnioitan sinua niin paljon, että kun sanot jotain niin uskon siihen, että se on totta.
ja sain rakkautta ja annan rakkautta. Älä sä yritä sanoa mitä mä haen kun et sitä tiedä.
että olet saanut onnen, rakkauden.
ajatelmaa, pidä itsestäsi huolta..http://www.youtube.com/watch?v=5HEtm39Nw_s
saavuttaisinpa mäkin jo jonkunlaisen mielenrauhan. tuntuu että oon miettinyt pään puhki omaa "keissiäni" (hmph..) mutta en ikinä tunnu saavan mielenrauhaa. kaikki vaan loppui niin yllättäen, vieläkin olen ihan hajalla vaikka kovasti yritän ymmärtää. pelkään että se toinen ajattelee samoin kun sinä - on jo yli kaikesta, "KEISSI" selvitettynä ja laitettuna ö-mappiin. hajottaa ajatella että olen vain ylitsepäästy keissi, tyhmä virhe menneisyydessä.
rohkaisuksi sen, että se keissin ö-mapittaminen ei ole mikään helppo juttu. ja niinkauan kuin haluat vain sulloa paperit kaappiin ja naulata kaapin oven kiinni niin ollaan vasta alussa.
Itse olen käännellyt ja väännellyt tätä tilannetta, miettinyt siltä kannalta, tältä kannalta ja ehkä tietyn itsetuntemuksen pilkahduksen avulla hiffannut pari juttua omasta käyttäytymisestä. Okei se oli mappi C. Sitten vielä toisen toiminta..ööö se jääkin aina vähän salaperäiseksi, mutta tukeutuen ajatukseen, että meissä kaikissa ihmisissä on jotain samaa ja jotain hyvin erilaista niin olen saanut senkin mapin kasaan. Ja sitten vaan hyllyyn sievästi. Niihin voi nimittäin aina palata. Mutta unohtaminen/torjuminen ei ole se avainsana kestävään kehitykseen. :)
vielä se, että ihmiset on aina jollain lailla vähän rikkinäisiä ja epätäydellisiä ja pelokkaita. Kun hyväksyy sen itsessään ja toisessa niin ymmärtää jo paljon.
Kunpa ihmiset sen ymmärtäisivät, mutta täydellisyys on valttia.Jos on vähänkin ns. poikkeava, ei muuta, kuin seuuraaavaa.
Tärkeä juttu....
Osata jatkaa elämäänsä ja löytää sinne polulleen takaisin....
arvostaa itse itseään.... Silloin toisten sanomiset tai ajatukset eivät vain tunnu missään.
Lapsilta opittua....
Tämmönen se on edestä..... tämmönen se on takaa...
ja tämmönen kun makaa, siihen kuuluu vielä virnistys päälle....
Kokeileppa peilin edessä... ; )
kuulostaa järkyttävän surulliselta. Itseään pitää tuntea ja selittää, mutta mitä enemmän toista ihmistä arvostaa sitä enemmän on pyrittävä selvittämään asiat ja puhumaan yhdessä.
Ja kaikista surullisinta on jos toinen on yrittänyt puhua.
surullista on yrittää puhua ihmiselle joka lyö oven kiinni nenäsi edestä. Siinä ei voi kuin kääntyä surullisena takaisin ja jatkaa matkaa.