miten ihastuksen saa pois päästä? Kieltämättä tällä on henkisesti kohottava vaikutus, mutta mulla ei ole hänen kanssaan mitään tekemistä. Sille sitä paitsi sopii joku sopivampi. Mä haluan olla vapaa ja onnellinen enkä tällanen pakkomielleoireinen.
voi helvetin helvetti
sanokaa...
17455
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
kohottava vaikutus, ettei materia enää tehoa. Menisin varmaan bingoon ja pelaamaan rulettia tai vermoon.
että jos ajattelee jotain muuta tai toista henkilöä niin heti ikäänkuin mielessä vedetään takaisin. Niin kuin jojo tai magneetti. Ei mulla ei ole koskaan ollut ihan tällasta kokemusta. Mä epäilen, että mun ihastumisen kohde on guru.
Vuosien saatossa elämänarvosi muuttuvat. Tulee aika, jolloin tärkeimpiä niistä tulee olemaan kolestrooli-arvo.
se on vähän korkea, mutta en mä sitä mieti. Ei se niin vakavaa vielä ole ja ei ole ees ylipainoa. On tullut syötyä aika paljon rasvaista. Ei sitä tarvitse miettiä kunhan syö terveellisemmin ja se on helppoa. Mihin sitten keskittyis. Jos kaikki on riittävän hyvin ja paranee niin mihin?
oon niin kuin Daavid, joka jossain kyttää toisen vaimoa.
Tarkemmin ajateltuna olenko minä wanhakantainen, että pelkäisin kolesterolia. On tullut uusia tietoja. Kolesteroli onkin terveydenylläpitäjä. Mitenkä nuo väitteet pitäneekö paikkaansa?
Urheile pirusti,se auttaa.
Ei millään. Itselläni kolme vuotta ollut "toinen mielessä ja muutakin".
Irtiotto saatanallista, ei onnistu millää.
Mites on menny? Onnistuitko pääsemään irti? Ota yhteyttä, toisella voi olla samat ajatukset...
Otat tarpeeksi kossua ja kun pääset putkasta aamulla sakkolappukourassa, ei paljon lässyttäminen kiinnosta.
=DW=
Sitte se vasta kiinnostaaki lässytys, kun on krapulakiima päällä ja sillee. viis yhestä sakosta ja putkasta
tajuutsä mä just laitoin about 600 hyväntekeväisyyteen. Ei sakko oo mitään. Mä oon kantanu tavarat ulos kohta osittain. Silti mä oon ihan taloudellinen järkevä.
vaan tavallinen pienipalkkainen. Mutta kun on vanha niin mitä kaikella tekee? Ja mä oon liian vanha alottaa mitään.
Mä en ikinä laita mitään mihinkään "hyväntekeväisyyteen". Ja mä olen oikeastaan ihan varakas.
Vanhana mulla on varaa maksaa hautajaiseni ja ehkä ennen sitä eleskellä omilla varoilla jokusen kymmenen vuotta. Ja jää perintöä, testamentti tehty.
Aloittaminen ei ole iästä kiinni, siis numeroista. Lähinnä ajasta, terveydestä ja siitä, onko virtaa tai haluja tekemiseen.
Sosiaalipummeja ei yhteiskunta enää pysty elättämään, jos veroprossaksi ei sitten muuteta jotain 80. Ite on pärjättävä.
Eli sakot on multa pois, niitä ei kerry. Mutta ei kerry munkaan hiluja joittenkin uskovaisten sananlevitykseen jonkin vitun SPR.n tai luterilaisen kirkon kautta. Jos joku on nälissään, voin mä sille voileivän ostaa tai tehdä. Mutta ikinä en ala elättämään mitään spede "hyväntekeväisyys järjestöä". Paree vaan pitää huoli, että on sen verran omaisuutta ja tuloa, että ei ite pääse nälkään kuolemaan.
Nih.
=DW=
perintöhommaa mieti enkä hautajaisia. Mistä sä tiedät minne ne testamentatut rahat menee lopulta. Iso omaisuus on rasite. Ihmiset pilaa elämänsä tappelemalla ja jurnuttamalla perinnöistä. Ihmisistä vähät välikä. No kyllä pitäis olla kirkkomaassa paikka jo luvassa. On se maksettu.
noitten pennosten kanssa. Se ei tarkoita, että ne tippuis kädestä vaikka laittaiskin niitä avustuksiin. Tarkkaan laskettu. Mä en pidä sellasesta asenteesta, että yritetään pumpata rahaa. Siis rahanhimosta ainakaan mistään röyhkeydestä.
työpaikkaihastuminen. Onneksi ei ihan jokapäivä nähdä. Kaiketi se loppuu kun tulee etäisyyttä. Poissa silmistä poissa mielestä... mutta jos se pahenee niin silloin menee ajatuskuviot uusiksi. Sympatioin