3-vuotias ja lemmikit

Ja hiukan saman tyyppinen ongelma... Mutta helpotti huomattavasti, kun katseltiin yhdessä hampaita, ja kerrottiin lapselle, että koira tosiaan saa purra, jos kiusaat... No, eihän se pure, mutta joka pikku urahduksestakin muistutettiin asiasta. Ja koska ko. koiramme on pieni, niin tosiaan, jos lapsi vie asian siihen pisteeseen, niin saa vaikka puraista! Isompaa koiraamme ei samoin kohtelekaan, joten selvästi lapsi osaa arvioida riskejä. Kiusaaminen on pientä, mutta ärsyttävää. Mutta loppuu todennäköisesti silloin, kun uusi koira tulee perheeseemme, sellainen, jota ei ole koulutettu vielä. Veikkaan, että pari pennun puremaan hoitavat ongelman. Koska lapsi ei tosiaan ole tyhkä, vaan luottaa vaan siihen, että koira ei pure. Koirat meillä siis 13- ja 11-vuotiaat. Vanhempi on suuri, sen poika jättää rauhaan. Mutta nuorempaa välillä ärsyttää ihan tahallaan. Sama se on meidön vanhempienkin kanssa. Haluaa mtosiaan koetella joka ikisen rajan ihan käytännössä, että lipsutaanko. Ja koira on ainoa, joka lipsuu...

Ajattelinkin, että tämä varmaan kuuluu ikään ja on toivon mukaan ohimenevä vaihe. Ollaan pojan kanssa harjattu kissoja yhdessä, ollaan tutkittu tassuja, korvia, viiksiä ja kaikkea, mitä kissat ovat antaneet hermostumatta tutkia. Olen myös näyttänyt, mistä kumpainenkin kissa tykkää, että rapsutellaan ja ollaan luettu kissakirjoja ja juteltu kissojen hoidosta. Välillä poika osaa ihan hienosti silitellä ja hoitaa kissoja (laittaa niille ruokaa, harjaa, leikittää), mutta sitten... Ykskaks poika saattaa ottaa leluvasaran ja käydä kopauttamassa (lujaa) vanhempaa kissaa sillä päähän! Ilman mitään ennakkovaroitusta tai syytä! Ollaan silloin toruttu, otettu vasara takavarikkoon ja selitetty, että kissaa sattuu tosi kovin sellainen.

On niin turhauttavaa, kun vaikka kuinka selittäisi, ei se tunnu menevän perille. Ikäähän on tosiaan vain reilut 3 vuotta, mutta kun poika tuntuu jo muuten ymmärtävän paljon asioita, niin miksei tätä? Voi johtua tosiaan siitä, ettei empatiakyky ole vielä kehittynyt ja toivossa eletään, että pian alkaisi kehittyä. Täytyy vaan yrittää vahvistaa positiivista palautetta, jotta poika kokisi palkitsevaksi kissojen hyvän kohtelun.

On se aika jännä, miten tosiaan pojat ovat poikia ja kaikki yleensä on pitää olla niin paljon rajumpaa kuin tytöillä. Leluautoillakin pitää ajaa niin, että autot ovat hetken päästä ihan päreinä. Kovasti odottelemme sitä hetkellistä seesteisempää vaihetta...