Olemme poikaystäväni kanssa todella nuoria vielä ja poikaystäväni tietää ettei ole valmis isäksi ja minä olen raskaanaa, poikaystäväni haluaa abortin ja minä en koska se tuntuisi todella julmalta tappaa oma lapsi. itsekkin olin aluksi abortin kannalla mutta muutin mieleni koska se alkoi tuntua liian julmalta, pelkkä abortti sanakin saa minut itkemään. En kuitenkaan haluaisi tehdä poikaystävästäni väkisin isää. Elikkä mitenkä minun pitäisi teidän mielestä toimia? abortoida tuleva lapseni vasten omaa tahtoani kuuntelemalla poikaystävääni vai pitää lapsi ? Hän sanoi että teimpä kummin tahansa, hän pysyy rinnallani, silti minua pelottaa että hän häipyy ja jättää minut yksin jos päätän pitää lapsen. kaikki läheiseni ovat sanoneet että tulevat tukemaan minua kaikin mahdollisin tavoin jos päätän pitää lapsen. Olemme puhuneet koko ajan siitä että teemme abortin, koska en uskalla sanoa enää hänelle että tahdon pitää lapsen.
Mitä mieltä?
Lulunna
17341
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
minä olen 16. ja poikaystäväni 19.
16 on kovin nuori ikä jäädä yksinhuoltajaäidiksi. Nuorilla miehillä tuo ''tukeminen'' tuppaa olemaan kuvitelmissa helpompaa kuin todellisuudessa,joten ikävä kyllä uskon että jäätkin yksinhuoltajaksi jos poikaystäväsi ei lasta halua. Eikä ketään voi pakottaa perhettä haluamaan noin nuorena. Sinun kannattaa harkita asiaa erittäin vakavasti,meilläpäin on mahdollista saada neuvolasta keskusteluapuakin,jos ei tiedä mitä haluaa tehdä.Äläkä luota kaikkiin tietoihin mitä tällä palstalla on,suurin osa pelkkää hevonkukkua! Luota vain lääkärin kertomaan ja asiallisten ja luotettavien sivujen tietoon. Kyseessähän ei vielä ole LAPSI,sinä et ole mikään murhaaja jos haluatkin abortin.Alkio tai sikiö viikoista riippuen on vielä niin alkutekijöissä ennen 12 viikkoa.. Joskus on tärkeää ajatella että mikä itselle on parhaaksi,eikä ottaa taakkaa kannettavaksi,jota ei välttämättä jaksa kantaa.Lapse tarvitsee ja ansaitsee turvatun ja turvallisen tulevaisuuden! Vanhempien kanssa jolla on aikaa ja halua häntä hoivata .Ennen kun teet minkäänlaisia päätöksiä kannattaa ajatella sitä tulevaa lasta.
kyllä kovin eri mieltä. Pidä lapsesi,onhan sinulla tukijoukkoja ja parhaassa tapauksessa saat poikakaverista mitä parhaimman tukijan ja lapsellesi isän. Toisaalta jos teet abortin, joudut taistelemaan syyllisyytesi kanssa loppuikäsi. Kirjoittele muiden nuorten äitien kanssa ja tapaile heitä.
...aina on olemassa se vaara että poikaystävä häipyy, joten aborttia ei kannata tehdä pelkästään poikaystävän mieliksi.
Itse joudut kuitenkin päätöstesi kanssa elämään, joten mieti tarkaan mitä haluat tehdä.
mitä abortti tarkoittaa lapsesi kannalta, etkä sitä halua, niin tietenkään et sitä tee!
Kun itse aikoinaan olin samanlaisessa tilanteessa, niin annoin miehelle vapauden päättää onko lapsen kanssa tekemisissä vai ei, ts. en olisi pakottanut häntä isyyteen. Totesin vaan että hänestä nyt on kuitenkin tulossa jonkun biologinen isä. Tämän jälkeen abortista ei puhuttu enää sanaakaan ja muutimme yhteen. Useimmat miehet ovat jälkeenpäin äärimmäisen kiitollisia naisilleen etteivät suostuneet aborttiehdotuksiin.
Senkun sanot vaan suoraan että aborttia et tee! Niin yksinkertaista se on. Hänellä on vielä useita kuukausia aikaa hyväksyä asia ja totutella siihen.
Sinulla on kaikista muista tukea lapsen kanssa, mitä syytä sinulle enää jäisi aborttiin? Luuletko että saat pidettyä tuollaisen miehen itselläsi tekemällä hänelle mieliksi, hän jättää sinut kuitenkin jos on jättääkseen! Ja toisaalta, haluaisitko itse jatkaa sellaisen kanssa joika on pakottanut sinut elämäsi julmimpaan tekoon, jota ehkä katuisit loppuelämäsi? Kumpi on arvokkampi, lapsesi elämä vaiko mahdollisesti muutenkin tuhoontuomittu suhde?
Onnea ja rohkeutta odotukseen sulle ja pikkuiselle!! :) Asiat järjestyy, usko pois.. anna lapsesi elämän voittaa, ja säilytä arvokas mielenrauhasi!
Herranjumala,tajuatteko te ihmiset kuinka nuoresta äidistä tässä on kyse?Isäkin vielä teini.Itse en hyvällä omallatunnolla noin nuorta pistäisi ottamaan suurta taakkaa hartioilleen.Osittain se kuitenkin siirtyy tytön vanhempien harteille vähintään viikonloppuhoitojen muodossa. Voimia päätöksentekoon aloittajalle.
että ikä ei ole este äitiyteen, teini on saamassa läheisiltään lapsen kanssa kaiken tuen, ja mikä oleellisinta, tässä on nyt sentään kyse yhden ihmisen hengestä ja koko elämästä!!!
Minä olen sellainen ihminen, että jään murehtimaan kaikkia asioita vuosikausiksi. Jos olet ollenkaan samantyylinen kuin minä saatat murehtia mahdollista aborttia koko ikäsi. Kyllä mielestäni poikaystäväsi pitäisi olla valmis kantamaan tekojensa seuraukset. Itsehän hän munasolusi hedelmöitti. Oliko teillä ehkäisyä? Pitikö miehen keskeyttää ennen siemensyöksyä, vai miten kävi?
En kuitenkaan voi sinua neuvoa, teidän pitää itse tehdä päätös. Onneksi kuitenkin sinua on luvattu tukea. Kyllä sinun ehdottomasti pitää uskaltaa sanoa poikaystävällesi mielipiteesi.
ehkäisyä olemme aina käyttäneet. ja kiitos kaikille vastaajille, on todella hienoa kulla kannustavia mileipiteitä :)
Koska abortti ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta sinulle, niin et tee aborttia.
Kerrot, että sinulla on läheisiä, jotka tukevat sinua. Se on hyvä.
Todellakin tuo asia on ihan sinun oma päätös mutta kannattaa miettiä kaikkia asioita hyvin tarkkaan; eli miten ajattelet että oletko valmis luopumaan nuoruuteen kuuluvista riennoista kavereidesi kanssa ja toisaalta se että sun tän hetkiset kaverit saattaa hyvinkin vähentää yhteydenpitoaan sinuun kun olet kuitenkin niin erilaisessa tilanteessa kuin he ovat. Ja toisaalta mieti tarkkaan pärjäätkö todella lapsesi kanssa yksinhuoltajana, sillä minusta tuo kuulostaa vahvasti sille et niin siinä tulee joka tapauksessa käymään. Miten elätät lapsesi ottaen huomioon että sinulla on koulut täysin kesken eikä mitään ammattia (siis näin oletan ottaen ikäsi huomioon) miten hoidot järjestät jos jäät yksinhuoltajaksi, miten jaksat yksin sen lapsesi kanssa kun alkaa tulemaaan paljon yövalvomisia ja samalla sinun pitäisi kuitenkin saada järjestettyä itsellesi jokin ammatti ja työpaikkakin vielä..siis ei tää oo vaan mikään kysymys et haluatko pitää laosen vai et..tässä tilanteessa (ikävä kyllä) vaikuttaa aika moni muukin seikka.
Itse en todellakaan ole abortin kannattaja (jälkiehkäisynä tai mukavuusabortti) mutta jos tilanne on tuo mikä sulla on (mikä ei todellakaan ole mikään helppo elämäntilanne) niin miettisin kyllä vakavasti että onko minulla todella resursseja hoitaa lasta esim.yksin? Siis vaikka vanhempasi ym ovat luvanneet tukea sinua niin eivät hekään jaksa koko ajan lasta hoitaa ja ei teille sen lapsen kanssa pääse myöskään siinä tilanteessa syntymään kunnollista äiti-lapsi-suhdetta jos lapsesi on koko ajan esim.vanhemmillasi hoidossa. Sillä niinhän näissä tapauksissa usein käy; lapsi jää vanhempien hoitoon jonkun ajan kuluttua kun äiti huomaakin ettei jaksa lapsen kanssa yksin...niin että sitäkö sinä todella haluat..?
Niinkuin sanoin, sinä teet todellakin päätökset ja niihinhän kukaan ei voi vaikuttaa muuta kun tuomalla jotain näkökantaa ulkopuolisena asioihin. Mutta SINÄ olet se joka päätät ja jos haluat sitää lapsen niin toivotaan et kaikki menee hyvin ja pärjäät sen kanssa.
aborttia ei kannata tehdä vastoin omaa tahtoaan jonkun toisen, edes poikaystävän, mieliksi. Kyseessä on niin iso päätös, että kehotan sinua kuuntelemaan itseäsi ja sitä mitä sinä ihan itse haluat. Ja koska et selvästi halua tehdä aborttia, minusta sinun ei sitten kannata sitä tehdäkään.
Sitä ei voi kukaan taata, etteikö poikaystäväsi jättäisi sinua jos päätät lapsesi pitää. Toisaalta sitäkään ei voi taata, etteikö hän häipyisi vaikka päätyisit aborttiinkin. Sitäkään ei voi taata, että itse edes haluaisit enää olla poikaystäväsi kanssa, jos päätyisit ratkaisuun, joka ei itsellesi ollut oikea vain hänen takiaan. Elämässä ei valitettavasti takeita juuri ole, ja silti isojakin päätöksiä on pakko tehdä välillä. Minä uskon että parhaimmat päätökset ovat niitä, jotka on tehty itseään ja omia tunteitaan kuunnellen.
Päädyimme pokaystäväni kanssa tekemään abortin viime lokakuussa, kun olin tullut kondomiehkäisyllä epätoivotusti raskaaksi. Olemme molemmat 17-vuotiaita. Me molemmat tiesimme silloin, ja tiedämme nyt, ettemme olisi olleet mitenkään kykeneväisiä huolehtimaan lapsesta. Voi olla itsekästä sanoa näin, mutta tavallaan abortti oli myös potentiaalisen lapsenkin parhaaksi. Muista kuitenkin, ettei abortti ole koskaan helppo päätös, olen puinut asiaa joka päivä aborttini jälkeen yksin, poikaystäväni, kavereiden ja psykologin kanssa. Se on auttanut minua selviämään ahdistuksesta parhaiten ja nyt alkaa tuntua että osaa ajatella tulevaisuuttakin. Ratkaisumme ei ollut minulle itsesäänselvä missään vaiheessa, mutta oikealta tuntuva, ainakin nyt. Toiste siihen en kyllä pystyisi enää ikinä.
...että et voi laskea yhtään kenenkään tuen varaan lapsen tekoasi.
Joko sinä itse olet valmis ottamaan lapsen vastaan tai sinä et ole. Siinä on vaihtoehtosi. Vaikka mitä lupailuja saatat kuulla tuesta ja avusta, mutta niiden varaan et voi laskea mitään. Vanhemmuus on vastuun ottamista toisesta ihmisestä ja se vastuu on sinun kannettavasi jos sen päätät itsellesi ottaa.
Läheisesi ovat olleet tökeröitä jo tässä vaiheessa jos ovat luvanneet olla tukenasi jos päätät pitää lapsen. Eli he eivät ole tukenasi jos päätät toisin... Ajattele miten luotettavia tuollaiset lupaukset sitten ovat jos lapsi ei satukaan miellyttämään heitä, kuten heidän tukensa on riippuvainen myös siitä miellyttääkö päätöksesi heitä...
Ota selvää realistisista tukijärjestelmistä, eli mene kelan sivuille tutkimaan mitä tukea oikeasti on varmasti odotettavissa ja tee päätös realistiselta pohjalta, kun tiedät mikä tulee olemaan työpanoksesi arvo oikeasti. Kulusi maksaa joku muu (kela ja sosiaalitoimi), täyspäiväinen työpanos on vain sinun vastuullasi. Oletko valmis tarvittaessa (jos ne läheiset pettävät) olemaan lapsen kanssa 24/7 useita vuosia ja realistisesti laskemillasi tuloilla? Jos olet, niin tottahitossa teet lapsen, sillä silloin todella haluat sellaista...
muilla onkin kunnolliset ja luotetettavat vanhemmat. Miksi he eivät riemumielin auttaisikin lapsenlapsensa hoidossa?! Niin normaalit isovanhemmat tekee.
...suomalaisen kasvatuksen yhteiskunnassa on kuitenkin tukea lapsiaan kaikissa tekemissään ratkaisuissaan. Eli meillä pidetään hyvin normaalina sitä, että vanhempien rakkaus lastaan kohtaan on ehdotonta, siis ei tiettyihin kriteereihin sidottua. Eikös vain?
Kirjoitit:
"...poikaystäväni haluaa abortin ja minä en koska se tuntuisi todella julmalta tappaa oma lapsi. itsekkin olin aluksi abortin kannalla mutta muutin mieleni koska se alkoi tuntua liian julmalta, pelkkä abortti sanakin saa minut itkemään. ...... abortoida tuleva lapseni vasten omaa tahtoani kuuntelemalla poikaystävääni vai pitää lapsi ? .....Olemme puhuneet koko ajan siitä että teemme abortin, koska en uskalla sanoa enää hänelle että tahdon pitää lapsen."
Sinusta on julmaa tappaa oma lapsi. Abortti sanakin saa sinut itkemään. Abortti on vastoin sinun tahtoa. Sinä haluat pitää lapsen.
Siis pidä lapsi. Ala äidiksi. Ja älä ainakaan tee aborttia! Jos se jo sananakin saa sinut itkemään niin millainen olosi on kun olet tehnyt sen? Entä vuosien päästä kun lapsesi täyttäisi vuoden jne.
Jos lapsen synnyttyä olet muuttanut mielesi niin voit antaa lapsen adoptioon. Mutta jos et tee aborttia niin lapsesi saa elämän, niin kuin sinäkin aikanaan sait kaikista kalleimman lahjan.
Nyt sinun pitää vaan päättää miten haluat lapsen elämän jatkuvan.