Kauko- vai maalämpö Helsinkiin

siis kaukulämmön hintahan se on joka kipuaa ja mikä ihmeen maapiiri? Kysyjä asuu helsingissä eikä taatusti omista paria hehtaaria peltoa eli kaivo sinne porataan.

Kiitoksia paljon ajatuksistanne! Aika lailla ne on linjassa sen mukaan mitä ajattelinkin mutta ehkä maalämpöä kannattaa harkita vieläkin vakavammin. Laskin että jos hintaero on 3000 euroa maksaisi maalämpö itsensä takaisin tässä tapauksessa jo noin viidessä vuodessa. Sen jälkeen säästöä tulisi sen verran että tuleviin korjauskuluihinkin olisi vara sijoittaa. Joka tapauksessa huonon investoinnin riski ei olisi välttämättä hirveän suuri pahimmassakaan tapauksessa kun tuo kauko- ja maalämmön alkuinvestoinnin välinen hintaero on tässä tapauksessa harvinaisen pieni.

Suorasähkö on tosiaan myös vaihtoehto, siihen vaikka ilmalämpöpumppu tueksi. Sattuukohan kukaan tietämään paljonko tällaisen 130 neliön talon sähkökulut olisi lämmityksen osalta jos käytettäisiin suorasähköä (talo siis Helsingissä)? Yösähkö taitaa olla niin kallista ettei siitä olisi ainakaan tällä hetkellä hyötyä, vaikka tosiaan neuvottiin olemaan ennustamatta onko kellään valistuneita arvauksia yösähköhintojen kehityksestä tulevaisuudessa :) ? Kiitos taas!

ensin sanot näin:
"Katso tämän päivän hintoja, tulevaisuuden hinnoilla voi vain spekuloida, kukaan ei ole luvannu mitään. "

ja seuraavaksi osaat kuitenkin nähdä 30 vuotta tulevaa
"Mutta loppupeleissä valinta on ihan yhdentekevää, seuraavan 30 vuoden jaksossa käyttö investointikulut on kaikilla vaihtoehdoilla muutaman tonnin sisällä, eli ei mitään merkitystä."

ps.missäs talon lämmitys maksaa 15 tonnia vuodessa????

ihmeissään kysyvä kirjoitti:

ensin sanot näin:
"Katso tämän päivän hintoja, tulevaisuuden hinnoilla voi vain spekuloida, kukaan ei ole luvannu mitään. "

ja seuraavaksi osaat kuitenkin nähdä 30 vuotta tulevaa
"Mutta loppupeleissä valinta on ihan yhdentekevää, seuraavan 30 vuoden jaksossa käyttö investointikulut on kaikilla vaihtoehdoilla muutaman tonnin sisällä, eli ei mitään merkitystä."

ps.missäs talon lämmitys maksaa 15 tonnia vuodessa????

Lue lisää

Tämän päivän hinnoilla laskien 30 vuoden jaksossa ei suurta eroa tule... Ero voi olla suunta tai toiseen jos energian hinnat poikkeaa jotenkin tähän astisesta kehitykssestä, mutta tuskin kovin paljon.

Tonni tarkoittaa tuhatta, 15 tonnia sähköä on 15.000kwh, rahassa sitten mitä kennellekkin maksaa, minulle yösähkönä noin 1000€.

Suorasähkö vesikiertoisella lattialämmityksellä ok, kaapelit lattiassa ei, koska ei voi sitten enää vaihtaa lämmitysmuotoa. Uudet määräykset sekä talon pieni koko ja sijainti etelässä, joten ei tuo suorasähkö em. tavalla ole lainkaan huono vaihtoehto. Huom. itse olen maalämpölämmittäjä, joten en hehkuta tuota sähkö oman lämmitysmuotoni mukaan, kuten moni tekee... Maalämpöön ja kaukolämpöön joutunet kuitenkin laittamaan vesikiertoisen lattialämmityksen, joten suorasähkö vesikierrolla ei tee sen suhteen lisäkulua. Varaaja tietenkin vie tilaa, jolle myös pitäisi laskea hinta ja ottaa se huomioonkin. Moni klapimies hehkuttaa puulämmitystä, mutta eivät ota siihen menevää lattiapinta-alaa lainkaan huomioon. Maalämpöpumppu vie jääkaapin verran tilaa, joten on siinä mielessä halpa. Hintaeroa kuitenkin tulee sähkö-vesikierto-systeemiin ja kun sijainti ja koko ovat, mitä ovat, niin kannattaa harkita. Sähkön hinta toki kohoaa jatkuvasti, joten siinä mielessä taas maalämpö olisi hyvä, koska aina saa sen 2/3 ilmaiseksi. Vilp voisi olla myös hyvä. Onneksi ei tarvitse itse päättää ;o-)

dsgdgdf kirjoitti:

Suorasähkö vesikiertoisella lattialämmityksellä ok, kaapelit lattiassa ei, koska ei voi sitten enää vaihtaa lämmitysmuotoa. Uudet määräykset sekä talon pieni koko ja sijainti etelässä, joten ei tuo suorasähkö em. tavalla ole lainkaan huono vaihtoehto. Huom. itse olen maalämpölämmittäjä, joten en hehkuta tuota sähkö oman lämmitysmuotoni mukaan, kuten moni tekee... Maalämpöön ja kaukolämpöön joutunet kuitenkin laittamaan vesikiertoisen lattialämmityksen, joten suorasähkö vesikierrolla ei tee sen suhteen lisäkulua. Varaaja tietenkin vie tilaa, jolle myös pitäisi laskea hinta ja ottaa se huomioonkin. Moni klapimies hehkuttaa puulämmitystä, mutta eivät ota siihen menevää lattiapinta-alaa lainkaan huomioon. Maalämpöpumppu vie jääkaapin verran tilaa, joten on siinä mielessä halpa. Hintaeroa kuitenkin tulee sähkö-vesikierto-systeemiin ja kun sijainti ja koko ovat, mitä ovat, niin kannattaa harkita. Sähkön hinta toki kohoaa jatkuvasti, joten siinä mielessä taas maalämpö olisi hyvä, koska aina saa sen 2/3 ilmaiseksi. Vilp voisi olla myös hyvä. Onneksi ei tarvitse itse päättää ;o-)

Lue lisää

Tuohon aikaisemmalle (s....) vielä lisäykseksi, että mulla 2x140m reikää ja CTC Ecoheatin isoin pumppu yht. ~14500e, joten suhteet vaikuttanevat hintaan. Lisäksi olin hyvissä ajoin liikkeellä, joten annoin porareille vapaat kädet aikataulun suhteen, joten kävivät sitten hiljaisimpaan aikaan halvemmalla...

dsgdgdf kirjoitti:

Suorasähkö vesikiertoisella lattialämmityksellä ok, kaapelit lattiassa ei, koska ei voi sitten enää vaihtaa lämmitysmuotoa. Uudet määräykset sekä talon pieni koko ja sijainti etelässä, joten ei tuo suorasähkö em. tavalla ole lainkaan huono vaihtoehto. Huom. itse olen maalämpölämmittäjä, joten en hehkuta tuota sähkö oman lämmitysmuotoni mukaan, kuten moni tekee... Maalämpöön ja kaukolämpöön joutunet kuitenkin laittamaan vesikiertoisen lattialämmityksen, joten suorasähkö vesikierrolla ei tee sen suhteen lisäkulua. Varaaja tietenkin vie tilaa, jolle myös pitäisi laskea hinta ja ottaa se huomioonkin. Moni klapimies hehkuttaa puulämmitystä, mutta eivät ota siihen menevää lattiapinta-alaa lainkaan huomioon. Maalämpöpumppu vie jääkaapin verran tilaa, joten on siinä mielessä halpa. Hintaeroa kuitenkin tulee sähkö-vesikierto-systeemiin ja kun sijainti ja koko ovat, mitä ovat, niin kannattaa harkita. Sähkön hinta toki kohoaa jatkuvasti, joten siinä mielessä taas maalämpö olisi hyvä, koska aina saa sen 2/3 ilmaiseksi. Vilp voisi olla myös hyvä. Onneksi ei tarvitse itse päättää ;o-)

Lue lisää

Joo kiitoksia taas kaikille vastanneille! Aloin itsekin harkita tuota suorasähköä vesikiertoisella lattialämmityksellä, se voisi olla aika hyvä kompromissi eli investointikustannukset olisivat varsin alhaiset ja silti tulevaisuudessa maalämpökin voisi olla vaihtoehtona. Siihenhän voisi hommata vaikka ilmalämpöpumpun tueksi. Pari kysymystä kuitenkin heräsi:

Talo on siis pieni mutta kaksikerroksinen, kuinka ylemmän kerroksen lämmitys toteutettaisiin? Patterit on toki yksi vaihtoehto mutta mieluummin ei laittaisi sellaisia viemään tilaa. Voidaanko vesikiertoinen lattialämmitys asentaa myös yläkertaan? Vai pitäisikö käyttää rinnalla sähkökäyttöistä kattolämmitystä tms.?

Kuinka iso vesivaraajan tulisi olla tässä tapauksessa? Sekä litramäärä että fyysinen koko kiinnostavat. Voitaisiinko käyttää kahta varaajaa (käyttövedelle oma) ja sijoittaa esim. käyttövesivaraaja saunaan lauteiden alle ja lämmitysjärjestelmän varaaja tekniseen tilaan. Meillä on talo viimeisteltävänä suunnittelupöydällä, neliöt tosi tiukassa ja tekniseen tilaan käytetävissä maksimissaan kaksi neliötä. Siksi siis varaajan vaatima tila kiinnostaa. Tietysti jotain tekniseen tilaan kuuluvaa voidaan sijoittaa muuallekin, esim. sähkökaappi autotalliin.

Riittääkö pelkkä vesikiertoinen lattialämmitys varautumisessa mahdolliseen tulevaan maalämpöviritelmään vai pitääkö valuvaiheessa tai muuten rakennettaessa ottaa muuta huomioon?

Kommentiksi vielä aiempiin vastauksiin, saimme juuri 14 000 euron tarjouksen maalämmöksi, siinä porakaivo on vain reilu 100 metriä mutta kaipa se riittäisi kun sellaista on tarjottu. Pari muuta hinta-arviota (ei kuitenkaan varsinaista tarjousta) on ollut 12-14 000. Kaukolämpö tosiaan maksaisi 10 000 euroa mikä tuntuu yllättävn suurelta kustannukselta kun se on jo valmiiksi hyvin lähellä ja liittymisjohtoa olisi vain 10 metriä.

dsgdgdf kirjoitti:

Suorasähkö vesikiertoisella lattialämmityksellä ok, kaapelit lattiassa ei, koska ei voi sitten enää vaihtaa lämmitysmuotoa. Uudet määräykset sekä talon pieni koko ja sijainti etelässä, joten ei tuo suorasähkö em. tavalla ole lainkaan huono vaihtoehto. Huom. itse olen maalämpölämmittäjä, joten en hehkuta tuota sähkö oman lämmitysmuotoni mukaan, kuten moni tekee... Maalämpöön ja kaukolämpöön joutunet kuitenkin laittamaan vesikiertoisen lattialämmityksen, joten suorasähkö vesikierrolla ei tee sen suhteen lisäkulua. Varaaja tietenkin vie tilaa, jolle myös pitäisi laskea hinta ja ottaa se huomioonkin. Moni klapimies hehkuttaa puulämmitystä, mutta eivät ota siihen menevää lattiapinta-alaa lainkaan huomioon. Maalämpöpumppu vie jääkaapin verran tilaa, joten on siinä mielessä halpa. Hintaeroa kuitenkin tulee sähkö-vesikierto-systeemiin ja kun sijainti ja koko ovat, mitä ovat, niin kannattaa harkita. Sähkön hinta toki kohoaa jatkuvasti, joten siinä mielessä taas maalämpö olisi hyvä, koska aina saa sen 2/3 ilmaiseksi. Vilp voisi olla myös hyvä. Onneksi ei tarvitse itse päättää ;o-)

Lue lisää

Jos unohdetaan energia sekä sen hinta ja puhutaan pelkästä lämmityksestä, niin kaapelit lattiassa on paljon parempi systeemi kuin vesikiertoinen lämmitys.

Kuinkahan moni on laittanu ensin sähköpadan ja vaihtanu myöhemmin maalämpöön?

Luulen että jos olisin itse tekemässä tuollaista pienehköä ja nykymääräysten mukaan hyvin eristettyä taloa, niin laittaisin kaapelit lattiaan. Lämmitysenergian tarve alkaa olla aika vähäistä nykyisin, talot lämpiää pesukoneilla, telkkareilla ja tietokoneilla.

Lämpömies kirjoitti:

Joo kiitoksia taas kaikille vastanneille! Aloin itsekin harkita tuota suorasähköä vesikiertoisella lattialämmityksellä, se voisi olla aika hyvä kompromissi eli investointikustannukset olisivat varsin alhaiset ja silti tulevaisuudessa maalämpökin voisi olla vaihtoehtona. Siihenhän voisi hommata vaikka ilmalämpöpumpun tueksi. Pari kysymystä kuitenkin heräsi:

Talo on siis pieni mutta kaksikerroksinen, kuinka ylemmän kerroksen lämmitys toteutettaisiin? Patterit on toki yksi vaihtoehto mutta mieluummin ei laittaisi sellaisia viemään tilaa. Voidaanko vesikiertoinen lattialämmitys asentaa myös yläkertaan? Vai pitäisikö käyttää rinnalla sähkökäyttöistä kattolämmitystä tms.?

Kuinka iso vesivaraajan tulisi olla tässä tapauksessa? Sekä litramäärä että fyysinen koko kiinnostavat. Voitaisiinko käyttää kahta varaajaa (käyttövedelle oma) ja sijoittaa esim. käyttövesivaraaja saunaan lauteiden alle ja lämmitysjärjestelmän varaaja tekniseen tilaan. Meillä on talo viimeisteltävänä suunnittelupöydällä, neliöt tosi tiukassa ja tekniseen tilaan käytetävissä maksimissaan kaksi neliötä. Siksi siis varaajan vaatima tila kiinnostaa. Tietysti jotain tekniseen tilaan kuuluvaa voidaan sijoittaa muuallekin, esim. sähkökaappi autotalliin.

Riittääkö pelkkä vesikiertoinen lattialämmitys varautumisessa mahdolliseen tulevaan maalämpöviritelmään vai pitääkö valuvaiheessa tai muuten rakennettaessa ottaa muuta huomioon?

Kommentiksi vielä aiempiin vastauksiin, saimme juuri 14 000 euron tarjouksen maalämmöksi, siinä porakaivo on vain reilu 100 metriä mutta kaipa se riittäisi kun sellaista on tarjottu. Pari muuta hinta-arviota (ei kuitenkaan varsinaista tarjousta) on ollut 12-14 000. Kaukolämpö tosiaan maksaisi 10 000 euroa mikä tuntuu yllättävn suurelta kustannukselta kun se on jo valmiiksi hyvin lähellä ja liittymisjohtoa olisi vain 10 metriä.

Lue lisää

Et sä tarvi lämmitykseen mitään varaajaa, jos et aio lämmittää yösähköllä. Käyttövedelle riittänee 300 litraa, joka on peruskoko (=halvin), riittää useimmille yöskähkölämmitykselläkin. Katso alueesi siirtohintoja ja energian myyjien hintoja ja vertaile kannattaisiko yösähkö, joskus kannattaisi vaikka ei juuri sähköllä lämmittäisikään, riippuu hinnoista.

Sulla tulee menemään lämmitykseen ja käyttöveteen noin 10.000kWh vuodessa, joten siitä voit laskeskeskella että missä vaiheessa maalämmöllä ja kaukolämmöllä alkaa säästämään.

Kevytrakenteisen lattian lämmittäminen vedellä voi olla haastavaa, betonilaatassa varmemmin onnistuu.

Tutustu poistoilmalämpöpumppuihin, sellainen voisi olla hyvä kompakti ratkaisu jos lämmitys vedellä.

telkkarilämmittäjä kirjoitti:

Jos unohdetaan energia sekä sen hinta ja puhutaan pelkästä lämmityksestä, niin kaapelit lattiassa on paljon parempi systeemi kuin vesikiertoinen lämmitys.

Kuinkahan moni on laittanu ensin sähköpadan ja vaihtanu myöhemmin maalämpöön?

Luulen että jos olisin itse tekemässä tuollaista pienehköä ja nykymääräysten mukaan hyvin eristettyä taloa, niin laittaisin kaapelit lattiaan. Lämmitysenergian tarve alkaa olla aika vähäistä nykyisin, talot lämpiää pesukoneilla, telkkareilla ja tietokoneilla.

Lue lisää

Kukaan ei sulle vastannut yläkerran lämmityksestä. Kun rakennat uuden talon, niin älä ihmeessä sähköpattereita laita, vaan sinnekin vesikiertoinen lattialämmitys. Merkkaat ensin lattiaan tasajaot (lämmitysputkien välit), mikä se nyt onkaan, suunnittelija kertoo. Sen jälkeet myös seuraat niitä asentaessasi putket. Sitten sulle on erittäin helppo työstää esim. ulkona gyprocista välisuikaleet. Esim. jos väli on 15cm, niin laitat 10cm:n soirot väliin, niin sulle jää putken ympärille 5cm. Sitten kun lattia on tehty, niin muurauslaastiin sekoitat kiinnityslaastia ja täytät sille ne raot ja se kolmas cyprockerros päälle. Näin se sementti siellä jakaa lämpöä, joten ei tunnu sellaisia lämpöraitoja... Lämmität sitten sitä vettä millä vaan, niin unohda kuitenkin ne patterit. Vilp lienee kait parempi kuin pilp, koska se ei ilmeisesti olekaan niin hyvä kuin pitäisi, siis pilp... Kysy mestariltasi.

saffd kirjoitti:

Kukaan ei sulle vastannut yläkerran lämmityksestä. Kun rakennat uuden talon, niin älä ihmeessä sähköpattereita laita, vaan sinnekin vesikiertoinen lattialämmitys. Merkkaat ensin lattiaan tasajaot (lämmitysputkien välit), mikä se nyt onkaan, suunnittelija kertoo. Sen jälkeet myös seuraat niitä asentaessasi putket. Sitten sulle on erittäin helppo työstää esim. ulkona gyprocista välisuikaleet. Esim. jos väli on 15cm, niin laitat 10cm:n soirot väliin, niin sulle jää putken ympärille 5cm. Sitten kun lattia on tehty, niin muurauslaastiin sekoitat kiinnityslaastia ja täytät sille ne raot ja se kolmas cyprockerros päälle. Näin se sementti siellä jakaa lämpöä, joten ei tunnu sellaisia lämpöraitoja... Lämmität sitten sitä vettä millä vaan, niin unohda kuitenkin ne patterit. Vilp lienee kait parempi kuin pilp, koska se ei ilmeisesti olekaan niin hyvä kuin pitäisi, siis pilp... Kysy mestariltasi.

Lue lisää

Aivan mahtavaa! Oon käyttänyt tätä foorumia hyväkseni muutaman kerran ja tän kerran vastaukset on kyllä omaa luokkaansa, kaikki jopa asiallisia ja hyvin valaisevia eli kiitos taas!!

Paljon oon jo kerännyt tietoa eri lähteistä (ja teiltäkin) mutta lähinnä suorasähkö ja yösähkösysteemit on vielä hämärän peitossa. Eli tämähän tarkoittaa taas paria lisäkysymystä:

Jos valitsemme vesikiertoisen lattialämmityksen eikö sille tarvita lainkaan varaajaa? Vain esim. 300 litran käyttövesivaraaja riittää, ymmärsinkö oikein?

Nyt tyhmä kysymys eli mitä yösähköllä varataan? Eli voiko yösähköstä olla hyötyä sähkölattia- vai vesikiertoisessa lattiaratkaisussa? Jos käytetään yösähköä ja vesikiertoista lattialämmitystä tarvitaanko erillinen vesivaraaja joka lämmitetään yösähköllä ja sitä sitten hyödynnetään päiväsaikaan?

Rahaa rajallisesti sanoi että "kevytrakenteisen lattian lämmittäminen vedellä voi olla haastavaa, betonilaatassa varmemmin onnistuu". Tarkoitus on käyttää ontelolaattoja eli mites sen kanssa vesikiertoinen syteemi?

Lämpömies kirjoitti:

Aivan mahtavaa! Oon käyttänyt tätä foorumia hyväkseni muutaman kerran ja tän kerran vastaukset on kyllä omaa luokkaansa, kaikki jopa asiallisia ja hyvin valaisevia eli kiitos taas!!

Paljon oon jo kerännyt tietoa eri lähteistä (ja teiltäkin) mutta lähinnä suorasähkö ja yösähkösysteemit on vielä hämärän peitossa. Eli tämähän tarkoittaa taas paria lisäkysymystä:

Jos valitsemme vesikiertoisen lattialämmityksen eikö sille tarvita lainkaan varaajaa? Vain esim. 300 litran käyttövesivaraaja riittää, ymmärsinkö oikein?

Nyt tyhmä kysymys eli mitä yösähköllä varataan? Eli voiko yösähköstä olla hyötyä sähkölattia- vai vesikiertoisessa lattiaratkaisussa? Jos käytetään yösähköä ja vesikiertoista lattialämmitystä tarvitaanko erillinen vesivaraaja joka lämmitetään yösähköllä ja sitä sitten hyödynnetään päiväsaikaan?

Rahaa rajallisesti sanoi että "kevytrakenteisen lattian lämmittäminen vedellä voi olla haastavaa, betonilaatassa varmemmin onnistuu". Tarkoitus on käyttää ontelolaattoja eli mites sen kanssa vesikiertoinen syteemi?

Lue lisää

Tietty molempia voi varata yöllä, mutta jos kaapelit, niin se lattia on kans sitten kuuma eli huoneessakin lämpö kohoaa, kun pitäisi olla viileämpää (yöllä kivempi nukkua viileässä), mutta varaaja-vesikiertosysteemissä varaat siihen varaajaan sitä lämpöä. Termostaatit kuitenkin sitten säätää, ettei se lämpö nouse kuitenkaan yöllä eikä tietenkään muulloinkaan liikaa...

dffgfg kirjoitti:

Tietty molempia voi varata yöllä, mutta jos kaapelit, niin se lattia on kans sitten kuuma eli huoneessakin lämpö kohoaa, kun pitäisi olla viileämpää (yöllä kivempi nukkua viileässä), mutta varaaja-vesikiertosysteemissä varaat siihen varaajaan sitä lämpöä. Termostaatit kuitenkin sitten säätää, ettei se lämpö nouse kuitenkaan yöllä eikä tietenkään muulloinkaan liikaa...

Lue lisää

Juu noinpa tietysti, kiitos taas valistuksesta :) !

Nyt olen kallistumassa suorasähköön (tai yösähköön, hintaerot vielä selvittämättä) ja vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Kaapelitkin on kyllä varteenotettava vaihtoehto mutta ehkä esim. maalämpöön varautuminen kallistaa vesikiertoisen järjestelmän puolelle. Nyt ajattelin vielä selvittää onko mahdollista hankkia varaaja joka toimisi Vilp:n kanssa, silloin olisi sekin optio auki tulevaisuudessa. Ilmeisesti Vilp on kuitenkin aika iso investointi ja tässä vaiheessa hieman kyseenalainen etenkin kun investointikuluja pyritään karsimaan. Yksi kysymys vielä (näitähän näyttää piisaavan):

Onko mahdollista hankkia yksi iso varaaja jota käytetään sekä käyttöveden että lämmitysveden lämmittämiseen? Vai pitääkö näille olla erilliset varaajat? Mikäli selvitään yhdellä varaajalla kuinka paljon lämmitysjärjestelmä syö? Eli jos tahdotaan 300 litran varaaja käyttövedelle kuinka iso varaajan tulisi olla jotta tuo määrä olisi käytettävissä käyttövedelle mutta jotta lattia voitaisiin pitää lämpimänä talvipakkasillakin? Jättikiitokset taas!

gdffg kirjoitti:

Tuohon aikaisemmalle (s....) vielä lisäykseksi, että mulla 2x140m reikää ja CTC Ecoheatin isoin pumppu yht. ~14500e, joten suhteet vaikuttanevat hintaan. Lisäksi olin hyvissä ajoin liikkeellä, joten annoin porareille vapaat kädet aikataulun suhteen, joten kävivät sitten hiljaisimpaan aikaan halvemmalla...

Lue lisää

meinaan toi 2*140 metriä maksaa noin 9ke

Lämpömies kirjoitti:

Joo kiitoksia taas kaikille vastanneille! Aloin itsekin harkita tuota suorasähköä vesikiertoisella lattialämmityksellä, se voisi olla aika hyvä kompromissi eli investointikustannukset olisivat varsin alhaiset ja silti tulevaisuudessa maalämpökin voisi olla vaihtoehtona. Siihenhän voisi hommata vaikka ilmalämpöpumpun tueksi. Pari kysymystä kuitenkin heräsi:

Talo on siis pieni mutta kaksikerroksinen, kuinka ylemmän kerroksen lämmitys toteutettaisiin? Patterit on toki yksi vaihtoehto mutta mieluummin ei laittaisi sellaisia viemään tilaa. Voidaanko vesikiertoinen lattialämmitys asentaa myös yläkertaan? Vai pitäisikö käyttää rinnalla sähkökäyttöistä kattolämmitystä tms.?

Kuinka iso vesivaraajan tulisi olla tässä tapauksessa? Sekä litramäärä että fyysinen koko kiinnostavat. Voitaisiinko käyttää kahta varaajaa (käyttövedelle oma) ja sijoittaa esim. käyttövesivaraaja saunaan lauteiden alle ja lämmitysjärjestelmän varaaja tekniseen tilaan. Meillä on talo viimeisteltävänä suunnittelupöydällä, neliöt tosi tiukassa ja tekniseen tilaan käytetävissä maksimissaan kaksi neliötä. Siksi siis varaajan vaatima tila kiinnostaa. Tietysti jotain tekniseen tilaan kuuluvaa voidaan sijoittaa muuallekin, esim. sähkökaappi autotalliin.

Riittääkö pelkkä vesikiertoinen lattialämmitys varautumisessa mahdolliseen tulevaan maalämpöviritelmään vai pitääkö valuvaiheessa tai muuten rakennettaessa ottaa muuta huomioon?

Kommentiksi vielä aiempiin vastauksiin, saimme juuri 14 000 euron tarjouksen maalämmöksi, siinä porakaivo on vain reilu 100 metriä mutta kaipa se riittäisi kun sellaista on tarjottu. Pari muuta hinta-arviota (ei kuitenkaan varsinaista tarjousta) on ollut 12-14 000. Kaukolämpö tosiaan maksaisi 10 000 euroa mikä tuntuu yllättävn suurelta kustannukselta kun se on jo valmiiksi hyvin lähellä ja liittymisjohtoa olisi vain 10 metriä.

Lue lisää

menee ihan hyvin myös yläkerrassa tuo vesikiertoinen lattialämmitys.
Putket tulee kipisilevyjen väliin tai kipsivaluun, hyvin toimii.

Lämpömies kirjoitti:

Juu noinpa tietysti, kiitos taas valistuksesta :) !

Nyt olen kallistumassa suorasähköön (tai yösähköön, hintaerot vielä selvittämättä) ja vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Kaapelitkin on kyllä varteenotettava vaihtoehto mutta ehkä esim. maalämpöön varautuminen kallistaa vesikiertoisen järjestelmän puolelle. Nyt ajattelin vielä selvittää onko mahdollista hankkia varaaja joka toimisi Vilp:n kanssa, silloin olisi sekin optio auki tulevaisuudessa. Ilmeisesti Vilp on kuitenkin aika iso investointi ja tässä vaiheessa hieman kyseenalainen etenkin kun investointikuluja pyritään karsimaan. Yksi kysymys vielä (näitähän näyttää piisaavan):

Onko mahdollista hankkia yksi iso varaaja jota käytetään sekä käyttöveden että lämmitysveden lämmittämiseen? Vai pitääkö näille olla erilliset varaajat? Mikäli selvitään yhdellä varaajalla kuinka paljon lämmitysjärjestelmä syö? Eli jos tahdotaan 300 litran varaaja käyttövedelle kuinka iso varaajan tulisi olla jotta tuo määrä olisi käytettävissä käyttövedelle mutta jotta lattia voitaisiin pitää lämpimänä talvipakkasillakin? Jättikiitokset taas!

Lue lisää

LVI-suunnittelija vastaa sulle noihin kysymyksiin. Sellainen varaaja, missä on sisällä käyttövesikierukka on hyvä, koska lämpiää käyttövesi vasta käytettäessä.
Maalämmöstä vielä, että ota selvää (itselläni tarvittiin neljä kpl), kuinka monta putkivarausta tarvitaan ja kaivata ne sokkelien alle ja tulppaa päät. Jos päädyt maalämpöön, niin voit sitten (piirrä kartta) kaivaa putkien (paksut, halkaisija vähintään 10cm) ulkona olevat päät esiin ja poistat tulpat sekä teknisestä tilasta, missä siis putkien toiset päät ovat, niin sulla on helppo työntää maaliuospiirien putket sieltä sitten. Ei tarvi tehdä seiniin reikiää. Ne paksut putket sellaisia haitariputkia, varo jyrkkiä mutkia...

asssd kirjoitti:

LVI-suunnittelija vastaa sulle noihin kysymyksiin. Sellainen varaaja, missä on sisällä käyttövesikierukka on hyvä, koska lämpiää käyttövesi vasta käytettäessä.
Maalämmöstä vielä, että ota selvää (itselläni tarvittiin neljä kpl), kuinka monta putkivarausta tarvitaan ja kaivata ne sokkelien alle ja tulppaa päät. Jos päädyt maalämpöön, niin voit sitten (piirrä kartta) kaivaa putkien (paksut, halkaisija vähintään 10cm) ulkona olevat päät esiin ja poistat tulpat sekä teknisestä tilasta, missä siis putkien toiset päät ovat, niin sulla on helppo työntää maaliuospiirien putket sieltä sitten. Ei tarvi tehdä seiniin reikiää. Ne paksut putket sellaisia haitariputkia, varo jyrkkiä mutkia...

Lue lisää

Olen käyttänyt tätä seuraavaa auto vertausta kun joku on miettinyt että maalämpö vai kaukolämpö.

Olet hankkimassa autoa ja autoa A on kalliimpi ja siinä on toimivuuden suhteen kahden vuoden takuu. Auto B on halvempi ja siinä on toimivuuden suhteen ikuinen takuu. Toki molemmissa joudut uusimaan renkaita ja tuulilasin pyyhkimiä ja niin edelleen, mutta autossa B on ikuinen takuu siihen, että auto toimii. Kumman auton sinä valitsisit.

Sama asia vertailtaessa maalämpöä ja kaukolämpöä. Maalämpö on kalliimpi ja lämpöpumpulla on kahden vuoden takuu. Kaukolämpö on halvempi ja siinä on lämmön toimittamisen/saannin suhteen ikuinen takuu. Toki molemmissa joudut uusimaan säätöventtiileitä ja pumppuja ja niin edelleen, mutta kaukolämmössä on ikuinen takuu siihen, että saat lämpöä.

Toki kaukolämmössä on liuta muitakin hyviä puolia, kuten kulutuksen raportointi, laitteiden toimivuuden seuranta, lähes äänetön, huoleton, hajuton, hinta vakaus,ympäristöystävällinen jne.

Ja teille jotka epäilette "ikuista takuuta" niin milloin 50-luvulla kaukolämpöön liittyneen asiakkaan takuu päättyy lämmön toimituksen/saannin suhteen. Ainakin takuu on kestänyt jo yli 50 vuotta.

Lämpömies kirjoitti:

Aivan mahtavaa! Oon käyttänyt tätä foorumia hyväkseni muutaman kerran ja tän kerran vastaukset on kyllä omaa luokkaansa, kaikki jopa asiallisia ja hyvin valaisevia eli kiitos taas!!

Paljon oon jo kerännyt tietoa eri lähteistä (ja teiltäkin) mutta lähinnä suorasähkö ja yösähkösysteemit on vielä hämärän peitossa. Eli tämähän tarkoittaa taas paria lisäkysymystä:

Jos valitsemme vesikiertoisen lattialämmityksen eikö sille tarvita lainkaan varaajaa? Vain esim. 300 litran käyttövesivaraaja riittää, ymmärsinkö oikein?

Nyt tyhmä kysymys eli mitä yösähköllä varataan? Eli voiko yösähköstä olla hyötyä sähkölattia- vai vesikiertoisessa lattiaratkaisussa? Jos käytetään yösähköä ja vesikiertoista lattialämmitystä tarvitaanko erillinen vesivaraaja joka lämmitetään yösähköllä ja sitä sitten hyödynnetään päiväsaikaan?

Rahaa rajallisesti sanoi että "kevytrakenteisen lattian lämmittäminen vedellä voi olla haastavaa, betonilaatassa varmemmin onnistuu". Tarkoitus on käyttää ontelolaattoja eli mites sen kanssa vesikiertoinen syteemi?

Lue lisää

"Jos valitsemme vesikiertoisen lattialämmityksen eikö sille tarvita lainkaan varaajaa? Vain esim. 300 litran käyttövesivaraaja riittää, ymmärsinkö oikein?"

Käyppä vilkaisemassa vaikka Jäspin sivuilta tehowatti, se on pieni sähkökattila.

Jos haluaa varata yösäköllä, niin vilkaisen saman valmistajan sähköovaali, sulle riittäisi varmaan 1200 litrainen, jos laitat lämpimälle käyttövedelle erikseen 300 litran varaajan.

Mutta kun lasket sähkövaraajan kustannukset suhteessa pelkkään sähkökattilaan, niin huomaat että yösäkön edullisuus on vähän niin ja näin.

"voiko yösähköstä olla hyötyä sähkölattia- vai vesikiertoisessa lattiaratkaisussa? Jos käytetään yösähköä ja vesikiertoista lattialämmitystä tarvitaanko erillinen vesivaraaja joka lämmitetään yösähköllä ja sitä sitten hyödynnetään päiväsaikaan?"

Yösähköä voi hyödyntää ilman varaajaa niin että tehdään aamuyöstä asteen parin korotus ja huilaillaan sitten kallimman sähkön aikana, eli lämmitetään ikään kuin vähän varastoon halvemmalla sähköllä. Mutta lisälämittäminen lisää myös hieman kulutusta. Yösäköllä voi tietysti varata koko päivän tarpeen, mutta sitten tarvitaan se suuri varaaja joka lämmitetään yöllä.

Ontelolaatotjen päälle laitetaan esim. 50mm eristys ja sen päälle vaikka 70mm valu, jolloin se on käytännössä ihan sama asia lämmityksen kannalta kuin maavarainen laatta, tulee sinne sitten vesiputket tai kaapelit. Mielestäni hyvä ratkaisu.

dffgfg kirjoitti:

Tietty molempia voi varata yöllä, mutta jos kaapelit, niin se lattia on kans sitten kuuma eli huoneessakin lämpö kohoaa, kun pitäisi olla viileämpää (yöllä kivempi nukkua viileässä), mutta varaaja-vesikiertosysteemissä varaat siihen varaajaan sitä lämpöä. Termostaatit kuitenkin sitten säätää, ettei se lämpö nouse kuitenkaan yöllä eikä tietenkään muulloinkaan liikaa...

Lue lisää

Jos talossa on kivilattiat, niin ne ei oikein toimi varaavina, koska kivipinnan lämmön luovutus on tehokasta, eli lisälämpö lämmittää nopeasti huonetta.

Mutta parketin alla oleva kivilaatta on siitten ihan eri asia. Ei laatan lämpöä tarvi nostaa paljonkaan niin se luovuttaa energiaansa iltaan asti, eikä huonelämmön tai lattialämmön muutos ole kuin asteen luokkaa. Mutta joka tapauksessa tässä systeemissä lämpötilavaihtelua on.

Vesikiertoisessa lämmöt ei vaihtele, mutta huonekohtainen säätö on vaikeampaa kuin kaapeleilla. Kaapeleilla joka huoneessa on termostaatti ja tarvittavat tehot. Vesikeirtoisessa taas teho on pannuhuoneessa ja sitä yritetään jakaa tarpeen mukaan erihuoneisiin ja se sitten onnistuu paremmin tai huonommin.

Lämpömies kirjoitti:

Juu noinpa tietysti, kiitos taas valistuksesta :) !

Nyt olen kallistumassa suorasähköön (tai yösähköön, hintaerot vielä selvittämättä) ja vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Kaapelitkin on kyllä varteenotettava vaihtoehto mutta ehkä esim. maalämpöön varautuminen kallistaa vesikiertoisen järjestelmän puolelle. Nyt ajattelin vielä selvittää onko mahdollista hankkia varaaja joka toimisi Vilp:n kanssa, silloin olisi sekin optio auki tulevaisuudessa. Ilmeisesti Vilp on kuitenkin aika iso investointi ja tässä vaiheessa hieman kyseenalainen etenkin kun investointikuluja pyritään karsimaan. Yksi kysymys vielä (näitähän näyttää piisaavan):

Onko mahdollista hankkia yksi iso varaaja jota käytetään sekä käyttöveden että lämmitysveden lämmittämiseen? Vai pitääkö näille olla erilliset varaajat? Mikäli selvitään yhdellä varaajalla kuinka paljon lämmitysjärjestelmä syö? Eli jos tahdotaan 300 litran varaaja käyttövedelle kuinka iso varaajan tulisi olla jotta tuo määrä olisi käytettävissä käyttövedelle mutta jotta lattia voitaisiin pitää lämpimänä talvipakkasillakin? Jättikiitokset taas!

Lue lisää

Jos päädyt varaajaan, jota en oikein usko, kun lasket yösähkön hinnat ja vertaat sitä varaajan hintaan, niin kuitenkin kannattaa ottaa erikseen käyttövesi- ja lämmitysvaraajat.

Taloosi riittää varmaan lämmityskäyttöön 1200 litran varaaja, lattialämmön kanssa sen lämpökapasiteetti pelkkään lämmitykseen on esimerkiksi 25-95 astetta eli 98kWh.

Jos otat käyttöveden samasta varaajasta, niin lämpö ei saisi laskea alle 60 asteen, koska muuten loppuu kuuman veden tuotto. Lämpökapasiteetiksi jää 60-95 astetta eli 49kWh joka pitäisi riittää sekä käyttöveteen että lämmitykseen, eli joudut käyttöveden takia ottamaan selvästi suuremman varaajan. Laskelma on erittäin suuntaa antava, sillä käyttövesikierrukka olisi yläosassa ja veden kerrostuminen muuttaa tilannetta jonkin verran. Vaarana on kuitenkin se että pakkaspäivänä loppuu käyttövesi ja käytetään kalliimpaa päiväsähköä.

Erillisessä käyttävesivaraajassa on sekin etu että voi kesällä laskea ison varaajan lämpötilan hyvin matalaksi tai ottaa kokonaan kylmäksi ja säästää näin lämpöhäviöissä.

Mutta selvitä nyt ne hinnat ja vertaile niillä. Asuinpaikan siirtohinnat voivat vaikuttaa ratkaisevasti yösähkön kannattavuuteen.

Mie vaan kirjoitti:

Olen käyttänyt tätä seuraavaa auto vertausta kun joku on miettinyt että maalämpö vai kaukolämpö.

Olet hankkimassa autoa ja autoa A on kalliimpi ja siinä on toimivuuden suhteen kahden vuoden takuu. Auto B on halvempi ja siinä on toimivuuden suhteen ikuinen takuu. Toki molemmissa joudut uusimaan renkaita ja tuulilasin pyyhkimiä ja niin edelleen, mutta autossa B on ikuinen takuu siihen, että auto toimii. Kumman auton sinä valitsisit.

Sama asia vertailtaessa maalämpöä ja kaukolämpöä. Maalämpö on kalliimpi ja lämpöpumpulla on kahden vuoden takuu. Kaukolämpö on halvempi ja siinä on lämmön toimittamisen/saannin suhteen ikuinen takuu. Toki molemmissa joudut uusimaan säätöventtiileitä ja pumppuja ja niin edelleen, mutta kaukolämmössä on ikuinen takuu siihen, että saat lämpöä.

Toki kaukolämmössä on liuta muitakin hyviä puolia, kuten kulutuksen raportointi, laitteiden toimivuuden seuranta, lähes äänetön, huoleton, hajuton, hinta vakaus,ympäristöystävällinen jne.

Ja teille jotka epäilette "ikuista takuuta" niin milloin 50-luvulla kaukolämpöön liittyneen asiakkaan takuu päättyy lämmön toimituksen/saannin suhteen. Ainakin takuu on kestänyt jo yli 50 vuotta.

Lue lisää

Eikös maalömmön vaihdin ja jakokeskus ole mökinukon omasuutta, eikä suinkaan kuulu kaukolämmön kuukausihintaan, vaan maksetaan erikseen jos sattuu joskus hajoamaan.

Sen sijaan suora sähkölämmitys on karkeasti ottaen hankintahinnaltaan noin kymmenesosa vesikiertoisista kaukolämpö tai maalämpöjärjestelmästä.

Takuu on myös lähes ikuinen, sillä kaapeli lattiassa kestänee talon köyttöiän. Jos kaapeli porsii, niin patteri seinälle ei maksa paljon.

Käyttökulu on kalliimpi, mutta hintaerolla kuittaa ensimmäiset parikymmentä vuotta.

Mie vaan kirjoitti:

Olen käyttänyt tätä seuraavaa auto vertausta kun joku on miettinyt että maalämpö vai kaukolämpö.

Olet hankkimassa autoa ja autoa A on kalliimpi ja siinä on toimivuuden suhteen kahden vuoden takuu. Auto B on halvempi ja siinä on toimivuuden suhteen ikuinen takuu. Toki molemmissa joudut uusimaan renkaita ja tuulilasin pyyhkimiä ja niin edelleen, mutta autossa B on ikuinen takuu siihen, että auto toimii. Kumman auton sinä valitsisit.

Sama asia vertailtaessa maalämpöä ja kaukolämpöä. Maalämpö on kalliimpi ja lämpöpumpulla on kahden vuoden takuu. Kaukolämpö on halvempi ja siinä on lämmön toimittamisen/saannin suhteen ikuinen takuu. Toki molemmissa joudut uusimaan säätöventtiileitä ja pumppuja ja niin edelleen, mutta kaukolämmössä on ikuinen takuu siihen, että saat lämpöä.

Toki kaukolämmössä on liuta muitakin hyviä puolia, kuten kulutuksen raportointi, laitteiden toimivuuden seuranta, lähes äänetön, huoleton, hajuton, hinta vakaus,ympäristöystävällinen jne.

Ja teille jotka epäilette "ikuista takuuta" niin milloin 50-luvulla kaukolämpöön liittyneen asiakkaan takuu päättyy lämmön toimituksen/saannin suhteen. Ainakin takuu on kestänyt jo yli 50 vuotta.

Lue lisää

Voihan siitä autosta vaihtaa sen moottorin eli mlp:sta kompuran...

Mie vaan kirjoitti:

Olen käyttänyt tätä seuraavaa auto vertausta kun joku on miettinyt että maalämpö vai kaukolämpö.

Olet hankkimassa autoa ja autoa A on kalliimpi ja siinä on toimivuuden suhteen kahden vuoden takuu. Auto B on halvempi ja siinä on toimivuuden suhteen ikuinen takuu. Toki molemmissa joudut uusimaan renkaita ja tuulilasin pyyhkimiä ja niin edelleen, mutta autossa B on ikuinen takuu siihen, että auto toimii. Kumman auton sinä valitsisit.

Sama asia vertailtaessa maalämpöä ja kaukolämpöä. Maalämpö on kalliimpi ja lämpöpumpulla on kahden vuoden takuu. Kaukolämpö on halvempi ja siinä on lämmön toimittamisen/saannin suhteen ikuinen takuu. Toki molemmissa joudut uusimaan säätöventtiileitä ja pumppuja ja niin edelleen, mutta kaukolämmössä on ikuinen takuu siihen, että saat lämpöä.

Toki kaukolämmössä on liuta muitakin hyviä puolia, kuten kulutuksen raportointi, laitteiden toimivuuden seuranta, lähes äänetön, huoleton, hajuton, hinta vakaus,ympäristöystävällinen jne.

Ja teille jotka epäilette "ikuista takuuta" niin milloin 50-luvulla kaukolämpöön liittyneen asiakkaan takuu päättyy lämmön toimituksen/saannin suhteen. Ainakin takuu on kestänyt jo yli 50 vuotta.

Lue lisää

sun ikuisentakuun autossa joudut tankkaamaan extrasuperia jonka hinnan määrää monopoliasemassa oleva firma. Polttoainetta et voi vaihtaa vaan maksat juuri sen mitä sinulta pyydetään, ikuisesti.

Miten mahtaa tuo kallio kylmentyä kun meinaat että ei ole takuuta siitä että tulis ikuisesti lämpöä?
Mitäköhän sinä kuvittelet maalämmön olevan kun mainitset kaukolämpöä puoltavina asioina kulutuksen raportointi, laitteiden toimivuuden suranta, äänetön, hajuton, ympäristöystävällinen? Kuvailit melko hyvin juuri maalämpöä.
Tuo hintavakaus ei kyllä oikein liity kaukolämpöön.

Ja taas kiitoksia, tästähän kehittyi mielenkiintoinen ketju :) ! Soitin eilen eräälle asiantuntijalle ja hän ehdotti suorasähköä käytettäessä (siis ei yösähkö) 300 litran varaajaa käyttövedelle ja toista 300 litran varaajaa lattialämmitykselle. Nyt kun katsoo teidän mainitsemia varaajia tulee mieleen että riittääkö tuo 300 litran varaaja lämmitysvedelle? Vaatisiko yösähköllä varaaminen tosiaan ainakin 1200 litran varaajan lämmitysvedelle?

Muuten hän piti ajatusta vesikiertoisesta lattialämmityksestä suoralla sähköllä hyvänä ajatuksena. Ei pitänyt kaukolämpöä pahana muttei ollut hirveän innostunutkaan. Maalämpöä piti potentiaalisena tulevaisuudessa mutta korosti myös sitä että tulevaisuutta on mahdoton ennustaa varmasti.

Eli tällä hetkellä tuntuu siltä että otamme lämmityksen suorasähköllä jolla lämmitettän vesikiertoista järjestelmää. Ala- ja yläkertaan vesikiertoinen lattialämmitys, vedelle kaksi 300 litran varaajaa (jos riittää). Sitten ilmanvaihtokone jossa lämmön talteenotto poistoilmasta. Siihen rinnalle mahdollisesti ilmalämpöpumppu, jos sen ottaa vasta lopputarkastusten jälkeen voi työstä saada kotitalousvähennyksen.
Myöhemmin voi sitten harkita tarvittaessa maalämpöä tai esimerkiksi VILP:iä.

Lämpömies kirjoitti:

Ja taas kiitoksia, tästähän kehittyi mielenkiintoinen ketju :) ! Soitin eilen eräälle asiantuntijalle ja hän ehdotti suorasähköä käytettäessä (siis ei yösähkö) 300 litran varaajaa käyttövedelle ja toista 300 litran varaajaa lattialämmitykselle. Nyt kun katsoo teidän mainitsemia varaajia tulee mieleen että riittääkö tuo 300 litran varaaja lämmitysvedelle? Vaatisiko yösähköllä varaaminen tosiaan ainakin 1200 litran varaajan lämmitysvedelle?

Muuten hän piti ajatusta vesikiertoisesta lattialämmityksestä suoralla sähköllä hyvänä ajatuksena. Ei pitänyt kaukolämpöä pahana muttei ollut hirveän innostunutkaan. Maalämpöä piti potentiaalisena tulevaisuudessa mutta korosti myös sitä että tulevaisuutta on mahdoton ennustaa varmasti.

Eli tällä hetkellä tuntuu siltä että otamme lämmityksen suorasähköllä jolla lämmitettän vesikiertoista järjestelmää. Ala- ja yläkertaan vesikiertoinen lattialämmitys, vedelle kaksi 300 litran varaajaa (jos riittää). Sitten ilmanvaihtokone jossa lämmön talteenotto poistoilmasta. Siihen rinnalle mahdollisesti ilmalämpöpumppu, jos sen ottaa vasta lopputarkastusten jälkeen voi työstä saada kotitalousvähennyksen.
Myöhemmin voi sitten harkita tarvittaessa maalämpöä tai esimerkiksi VILP:iä.

Lue lisää

Onko talollesi laskettu jo maksimilämmitysteho? 1200 litrjan varaajalla pärjäilee 100% yösähköllä jonnekkin 6kW-7kW lämmitystehoon asti, mikäli käyttövesi on erikseen.

Tuo 300 litraa lämmitysvaraajaksi kuullostaa äkikseltään aika erikoiselta, ei se ainakaan talvella riitä koko päiväksi. tuohan tarkoittaa noin 25kWh varastointia ja jos sitä puretaan päiväsähkön aikana 15h niin saadaan keksitehona 1,67kW, ei riitä kuin suunnilleen nollakeleillea asti.

Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää että kun lasket talosi lämmitystehontarpeen, niin kertomalla tuon tehon luvulla 2000 saat lämmityksen vuosikulutuksen. 6x2000=12.000kwh

Lämpömies kirjoitti:

Ja taas kiitoksia, tästähän kehittyi mielenkiintoinen ketju :) ! Soitin eilen eräälle asiantuntijalle ja hän ehdotti suorasähköä käytettäessä (siis ei yösähkö) 300 litran varaajaa käyttövedelle ja toista 300 litran varaajaa lattialämmitykselle. Nyt kun katsoo teidän mainitsemia varaajia tulee mieleen että riittääkö tuo 300 litran varaaja lämmitysvedelle? Vaatisiko yösähköllä varaaminen tosiaan ainakin 1200 litran varaajan lämmitysvedelle?

Muuten hän piti ajatusta vesikiertoisesta lattialämmityksestä suoralla sähköllä hyvänä ajatuksena. Ei pitänyt kaukolämpöä pahana muttei ollut hirveän innostunutkaan. Maalämpöä piti potentiaalisena tulevaisuudessa mutta korosti myös sitä että tulevaisuutta on mahdoton ennustaa varmasti.

Eli tällä hetkellä tuntuu siltä että otamme lämmityksen suorasähköllä jolla lämmitettän vesikiertoista järjestelmää. Ala- ja yläkertaan vesikiertoinen lattialämmitys, vedelle kaksi 300 litran varaajaa (jos riittää). Sitten ilmanvaihtokone jossa lämmön talteenotto poistoilmasta. Siihen rinnalle mahdollisesti ilmalämpöpumppu, jos sen ottaa vasta lopputarkastusten jälkeen voi työstä saada kotitalousvähennyksen.
Myöhemmin voi sitten harkita tarvittaessa maalämpöä tai esimerkiksi VILP:iä.

Lue lisää

http://www.kaukora.fi/Sahkolammitys/Jaspi_Tehowatti

Kysyppä tuolle hinta ja kerro meille muillekin

vesisähkö kirjoitti:

http://www.kaukora.fi/Sahkolammitys/Jaspi_Tehowatti

Kysyppä tuolle hinta ja kerro meille muillekin

Lue lisää

http://www.lvi-team.fi/p-105-tehowatti.aspx 2600€

Lämpömies kirjoitti:

Ja taas kiitoksia, tästähän kehittyi mielenkiintoinen ketju :) ! Soitin eilen eräälle asiantuntijalle ja hän ehdotti suorasähköä käytettäessä (siis ei yösähkö) 300 litran varaajaa käyttövedelle ja toista 300 litran varaajaa lattialämmitykselle. Nyt kun katsoo teidän mainitsemia varaajia tulee mieleen että riittääkö tuo 300 litran varaaja lämmitysvedelle? Vaatisiko yösähköllä varaaminen tosiaan ainakin 1200 litran varaajan lämmitysvedelle?

Muuten hän piti ajatusta vesikiertoisesta lattialämmityksestä suoralla sähköllä hyvänä ajatuksena. Ei pitänyt kaukolämpöä pahana muttei ollut hirveän innostunutkaan. Maalämpöä piti potentiaalisena tulevaisuudessa mutta korosti myös sitä että tulevaisuutta on mahdoton ennustaa varmasti.

Eli tällä hetkellä tuntuu siltä että otamme lämmityksen suorasähköllä jolla lämmitettän vesikiertoista järjestelmää. Ala- ja yläkertaan vesikiertoinen lattialämmitys, vedelle kaksi 300 litran varaajaa (jos riittää). Sitten ilmanvaihtokone jossa lämmön talteenotto poistoilmasta. Siihen rinnalle mahdollisesti ilmalämpöpumppu, jos sen ottaa vasta lopputarkastusten jälkeen voi työstä saada kotitalousvähennyksen.
Myöhemmin voi sitten harkita tarvittaessa maalämpöä tai esimerkiksi VILP:iä.

Lue lisää

Tuo 1200 litran varaaja on ihan ok valinta. Katso vaan että siinä on riittävästi lähtöjä tulevaisuutta varten, esimekiksi VILP kuten mainitsitkin jo, eiköhän nekin kehity muutamassa vuodessa varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi, myös tulevaisuuden ILPit voivat olla ok ratkaisuja joilla saa suurimman osan vuodesta lämmitettyä ja jos aurinkopaneelien hinnat laskevat niin voit liittää varaajaan myös sellaisen lämmittämään.

Mutta ehdottomasti lattialämpö, kyllä lattialla on paljon mukavampi tallustella kun se on lämmin, pattereilla ei moista aikaan saada.

tulevaisuuteen kirjoitti:

Tuo 1200 litran varaaja on ihan ok valinta. Katso vaan että siinä on riittävästi lähtöjä tulevaisuutta varten, esimekiksi VILP kuten mainitsitkin jo, eiköhän nekin kehity muutamassa vuodessa varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi, myös tulevaisuuden ILPit voivat olla ok ratkaisuja joilla saa suurimman osan vuodesta lämmitettyä ja jos aurinkopaneelien hinnat laskevat niin voit liittää varaajaan myös sellaisen lämmittämään.

Mutta ehdottomasti lattialämpö, kyllä lattialla on paljon mukavampi tallustella kun se on lämmin, pattereilla ei moista aikaan saada.

Lue lisää

Kiitos taas! Tulkitsenko siis oikein että päiväsähkölläkin lämitettäessä ois hyvä olla 1200 litran säiliö? 300 litraa on ilmeisesti ainakin turhan vähän mutta entä 600? Meinaan vaan että meiltä loppuu tekninen tila :) Tuo tehowatti ois vissiin yksi konsti säästää varaajatilaa? Toisaalta sillä on jo sen verran hintaa ettei ehkä kannata, alkaa jo kauko- ja maalämpö tuota menoa houkututtaan. Onko muita vastaavia systeemejä edullisempaan hintaan?

Lämpömies kirjoitti:

Kiitos taas! Tulkitsenko siis oikein että päiväsähkölläkin lämitettäessä ois hyvä olla 1200 litran säiliö? 300 litraa on ilmeisesti ainakin turhan vähän mutta entä 600? Meinaan vaan että meiltä loppuu tekninen tila :) Tuo tehowatti ois vissiin yksi konsti säästää varaajatilaa? Toisaalta sillä on jo sen verran hintaa ettei ehkä kannata, alkaa jo kauko- ja maalämpö tuota menoa houkututtaan. Onko muita vastaavia systeemejä edullisempaan hintaan?

Lue lisää

Tulkitsinkin Tehowatin mainosta väärin, luulin että 300 litraa ois maksimikoko ja siksi luulin (pikaisella vilkaisulla) että se käyttäisi jotain poppaskonstia. Eipä tuossa taidakaan olla ihmeempiä vaan saatavilla on myös 1500 litran versio ja ainakin 100 litrainen varmaan tarvittaisiin lämmityksen ja käyttöveden turvaamiseksi.

Lämpömies kirjoitti:

Kiitos taas! Tulkitsenko siis oikein että päiväsähkölläkin lämitettäessä ois hyvä olla 1200 litran säiliö? 300 litraa on ilmeisesti ainakin turhan vähän mutta entä 600? Meinaan vaan että meiltä loppuu tekninen tila :) Tuo tehowatti ois vissiin yksi konsti säästää varaajatilaa? Toisaalta sillä on jo sen verran hintaa ettei ehkä kannata, alkaa jo kauko- ja maalämpö tuota menoa houkututtaan. Onko muita vastaavia systeemejä edullisempaan hintaan?

Lue lisää

Varaajassa kerrostuu lämpö eikä tuota esim 1200 litraa tarvitse lämmittää kerralla kuumaksi, jos se on sekä ylä että alavastuksella niin lämpimän käyttöveden ja kosteiden tilojen lattialämmityksen (kesäaikaan) hoitaa ylävastuksellakin mutta lämmitystarpeen kasvaessa talvella voi yösähköllä ladata koko varaajan kuumaksi.

Sinänsä varaajasta ei tule hukkalämpöä kun se on talossa sisällä, samanlainen patteri se on pienine lämpövuotoineen kun joku muukin.

Lämpömies kirjoitti:

Kiitos taas! Tulkitsenko siis oikein että päiväsähkölläkin lämitettäessä ois hyvä olla 1200 litran säiliö? 300 litraa on ilmeisesti ainakin turhan vähän mutta entä 600? Meinaan vaan että meiltä loppuu tekninen tila :) Tuo tehowatti ois vissiin yksi konsti säästää varaajatilaa? Toisaalta sillä on jo sen verran hintaa ettei ehkä kannata, alkaa jo kauko- ja maalämpö tuota menoa houkututtaan. Onko muita vastaavia systeemejä edullisempaan hintaan?

Lue lisää

Et tarvi lämmitykseen varaajaa jos lämmität päväshköllä.

Onhan tehowatti selvästi halvempi kuin maalämpö. Tehowatin hinta on noin puolet maalämpöpumpusta, mutta sitten pitää vielä saada keruuputkisto jonnekkin ja jos se joku on porakaivo, niin se maksaa useamman tonnin.

Ota huomioon että Tehowatissa on pumput ja säätimet valmiina, joten niistä ei tule hankinta eikä asennuskustannuksia. Tosin on ne pumput mukana myös maalämpösysteemeissäkin.

Oikeastaan sun pitää vain valita että miten maksan lämmityksen, alussa suuri kertainvestointi ja sitten vähän halvempaa enegiaa vai päinvastoin.

Lämpömies kirjoitti:

Tulkitsinkin Tehowatin mainosta väärin, luulin että 300 litraa ois maksimikoko ja siksi luulin (pikaisella vilkaisulla) että se käyttäisi jotain poppaskonstia. Eipä tuossa taidakaan olla ihmeempiä vaan saatavilla on myös 1500 litran versio ja ainakin 100 litrainen varmaan tarvittaisiin lämmityksen ja käyttöveden turvaamiseksi.

Lue lisää

Tehovatin käyttövesisäiliö on 270 litraa, pitäs riittää, ellet pidä tapan järjestää jalkapallojoukkueen saunailtoja.

Tehowatin lämmityskierron tilavuus on vain kolme litraa, ei lämmitykseen tarvita varaajaa jos ei haluta yösäkövaraajaa.

Samassa esitteessä on myös PW-13 (pikkuwatti), joka on itsenäisenä se osa joka lämmittä lämmityskierron, tilavuus 3,5 lirtaa. Ei siis sisällä käyttövesivaraajaa.

Tuossakin on jotain hintoja (aika kalliita - alennukset puuttuu) www.lvikeskus.fi/cms/doc_files/hinnasto210508.pdf

varaajan koko kirjoitti:

Varaajassa kerrostuu lämpö eikä tuota esim 1200 litraa tarvitse lämmittää kerralla kuumaksi, jos se on sekä ylä että alavastuksella niin lämpimän käyttöveden ja kosteiden tilojen lattialämmityksen (kesäaikaan) hoitaa ylävastuksellakin mutta lämmitystarpeen kasvaessa talvella voi yösähköllä ladata koko varaajan kuumaksi.

Sinänsä varaajasta ei tule hukkalämpöä kun se on talossa sisällä, samanlainen patteri se on pienine lämpövuotoineen kun joku muukin.

Lue lisää

Itselläni on 1800 litran sähköovaali ja 500 litran käyttövesivaraaja.

Otan lämmitysvaraajasta automaattisulakkeilla sähköt pois sitten kun keväällä ei enää tarvita lämmitystä. Sitä ennen olen jo kevät talvella laskenu varaajan lämpöä alemmaksi. Kesällä laitan lattian säätimen hullunkierrolle, eli keirrätän lattian vettä shuntit täysillä mutta pumput minimillä. Kesällä kun talossa on 24 lämmintä, niin myös lattioissa kiertää noin 24 asteinen vesi.

Yläkerran lattiat ikään kuin lämmittää alakerran lattioita, en ole nähnyt tarpeelliseksi lämmittää vettä kesällä.

Jos ei ole aikomus lämmittää yösähköllä, niin et tarvi varaajaa lämmitykseen. Mielestäni ei kannata laittaa käyttövettä kierrukalla isosta varaajasta, koska silloin joutuu pitämään sen suuren varaajan kesälläkin kuumana, vähintään yläosan ja sillin lattiapiirellekkin tarjotaan kuumaa vettä, vaikka vähempikin riittäisi. Tietysti lämmityspiireissä pitää olla shunttaus, mutta kesällä kun lämmitä on muutenkin liikaa, niin pannuhuoneeseen tulee tarpeetonta lämpökuormaa.

Joko olet tutustunu ja pois sulkenu poistoilmalämpöpumput? Sellainenkin voisi olla kätevä sinun tapauksessa.