Olen 26v mies, ja istuskelen tässä illalla kodissani tietokoneella ... yksin kuten yleensä, olisi mukava kuulla jostakusta toisesta ihmisestä että mitä kuuluu ja miten menee.
Itse kävin tänään kuntosalilla ja sen jälkeen uimassa että pysyisi vähän jonkinlaisessa kunnossa, huomenna pitää mennä käymään työkkärissä tekemässä aktivointisuunnitelma työnhakua varten... ehkä kun tulee kesä niin voisi olla enemmän työpaikkoja tarjolla, minua kun hävettää että olen työtön - en esimerkiksi uskalla ilmaista eräälle naiselle josta pidän että olen kiinnostunut, koska olen työtön.
Mutta olenko ainoa yksinäinen ihminen maailmassa? Haluaisin kuulla miten sinun päiväsi on mennyt ja miltä sinusta tuntuu?
Lupaan ajatella myönteisiä ajatuksia jokaisesta joka vastaa jotain tähän keskusteluun, eikö olisikin kiva tietää nukkumaan mennessään että joku on ajatellut tänään jotain myönteistä juuri sinusta :)
Itse kävin tänään kuntosalilla ja sen jälkeen uimassa että pysyisi vähän jonkinlaisessa kunnossa, huomenna pitää mennä käymään työkkärissä tekemässä aktivointisuunnitelma työnhakua varten... ehkä kun tulee kesä niin voisi olla enemmän työpaikkoja tarjolla, minua kun hävettää että olen työtön - en esimerkiksi uskalla ilmaista eräälle naiselle josta pidän että olen kiinnostunut, koska olen työtön.
Mutta olenko ainoa yksinäinen ihminen maailmassa? Haluaisin kuulla miten sinun päiväsi on mennyt ja miltä sinusta tuntuu?
Lupaan ajatella myönteisiä ajatuksia jokaisesta joka vastaa jotain tähän keskusteluun, eikö olisikin kiva tietää nukkumaan mennessään että joku on ajatellut tänään jotain myönteistä juuri sinusta :)
Vastaukset 20
Vanhimmat
Työttömyyttä nimittäin. Se kuuluu melkeinpä jokaisen elämänvaiheeseen joskus.
Kuulostat symppikseltä, mukavaa illan jatkoa. :)
kiitos, mukavaa illanjatkoa sinullekin :)
kuuluu
sano sille naiselle että olet lääkäri
johan antaa pimppaa!
älä vitkastele naisten kanssa
kuitenkin osoittautuvat unelmaa huonommaksi
mutta kun tahtoisin enemmän kuin vain yhden illan huvia, jonkun jonka kanssa voisin elää ja jakaa elämäni ilot ja surut - ja tällöin mietityttää että miten voitaisiin tulla toimeen yms. kun ei pysty elättämään perhettä :(
kiitos kuitenkin vastauksesta :)
Et todellakaan ole ainoa ihminen joka on yksin/yksinäinen,itse olen päälle parikymppinen opiskelija,joka viettää nyt talvilomaa vanhempiensa luona,ei kavereiden kanssa...Säälittävää,eikö totta? Minulla ei pahemmin ole kavereita,mutta jotenkin olen silti pysynyt järjissäni.Päiväni on ollut kohtuullinen,kävin kaupungilla shoppailemassa ja iltapäivällä valokuvaamassa järven rannalla,kun oli niin kaunis päivä,vaikkakin kylmä.Tällä hetkellä olen onnellinen siitä,että on loma ja ei tarvitse olla koulussa.En pidä koulusta,koska minulla ei ole kavereita siellä. Toisaalta olen surullinen,koska ensi maanataina on mentävä kouluun ja mietin,miten jaksan siellä toukokuuhun asti.Toisaalta olen jaksanut tähänkin asti ja tiedän,että menen vaikka hammasta purren koulun läpi,koska haluan saada ammatin ja valmistua.Toivon saavani myös ystäviä,niitä koen tarvitsevani eniten tällä hetkellä.Ei ole mukavaa olla aina yksin...
Oppilaitokset voivat tosiaan olla kolkkoja paikkoja yksinäiselle, itse olen ollut koulukiusattu peruskoulussa. Onneksi niistä ajoista olen selvinnyt vaikka joskus tiukkaa tekikin. Koeta jaksaa! Sitten kun opiskeluajat on takana niin pääsee enemmän olemaan oman aikansa ja menemistensä päättäjänä.
Toivottavasti löydät ystäviä, kukaan ihminen ei ole saari joka tulisi toimeen ilman toisia, hyvää illanjatkoa sinulle :)
Kuulostat mukavalta. Mistäpäin olet?
olen kohta 20v n.
No mitenkä tässä männöö, talvilomaa viettäessä. Hirvee kurkkukipu ja muutenkin kipee olo, olisikohan nyt se sika iskenyt? No onhan mulla nyt viikko aikaa vaan nukkua kotona, voishan sitä toki käydä vähän hiihtelemässäkin.
Kattelin juuri treffipalstoja ja mietin että "uskaltaisikohan sitä laittaa ilmoitusta..." no joo eipä tässä kummempaa.
Kiitos kommentista "minäkin yksin" :)
Olen vähän arka kertomaan tietojani täällä nettifoorumilla ja vähän muutenkin esim. töitten hakeminen on vaikeeta kun pitäis uskaltaa kehua itseään jollekin tuntemattomalle, tai muuten vaan oon aika ujo tutustumaan toisiin ihmisiin.
Anonyymina tällä palstalla uskaltaa kertoa vähän tunteistaan kun tietää että jotkut jotka tuntee minut ei saa tietää miten yksinäinen todella olen joskus, yksinäisyys ja paha olo hävettää kun periaatteessa olen nuori ja elämä on edessä ja kaikki pitäis olla hyvin, mutta... :(
Mutta hyvää illanjatkoa sinulle sinne jonnekin mistäpäin olet :)
Hei typyje90, koetahan lepäillä kunnolla että pääset taudista...
Itse suhtaudun aika pelokkaasti treffipalstoihin enkä ole koskaan käyttänyt niitä, toisaalta minulla on se eräs tuttavani josta olen hieman kiinnostunut, hän oli muuten tässä hiljattain kirjoittanut jotain facebook sivulleni(!!!). Ehkäpä jotain kauniina päivänä joskus hamassa tulevaisuudessa ilmaisen hänelle että pidän hänestä ja että olis mukava tutustua paremmin ja sitten saisin kuulla että mitä hän ajattelee asiasta... ehkä sitten joskus kun olen rohkeampi ja asiat on elämässä vähän paremmin kunnossa.
Hyvää talviloman jatkoa :)
Vaivuin katkeruus tunteeseen, mutta en ole koskaan elämässäni luopunut toivosta tai luovuttanut. Olen tuhlannut nuoruuteni kehittämään ajatteluani, mutten naisiin ja viinaan, u know. Koitan venaa tota Suomi matsii ja vetää lärviin yhtä kenkkua shakkitietokonetta, koska maanantaina on taas kunnian päivät kun on peli ilta miesten kesken.
PS. Meidän on voitettava, se on ainut toivomme!
Jeps, onhan se että jos luovuttaa eikä enää jaksa mennä eteenpäin niin sitten ei ainakaan pääse mihinkään, täytyypä yrittää pitää se mielessä kun välillä synkät ajatukset valtaa mielen...
Miesten peli-ilta kuulostaa hauskalta, hyvää jatkoa sinulle :)
Voittamisesta tuli mieleen mielenkiintoinen pohdinta, mitä jos joku päättää juosta 10 kilometria ja toinen päättää juosta 5 km. Sitten ensimmäinen lähtee juoksemaan, mutta jaksaa vain 9 km ja keskeyttää kun taas se joka päätti juosta 5 km juokseekin 6 - niin kumpi näistä on menestyneempi?
Et oo tosiaan ainoa yksinäinen etkä ainoa nuori työtön. Mukavalta kaverilta tunnut. Vastaan, vaikken oo enää ite nuori. Yksinäisyyttä olen kumminkin tuntenut aikanani ihan tarpeeksi. Mua nimittäin kiusattiin koulussa vuosikausia, olin aina yksin ja inhottu, vaikka olin suht sievä, en kaunis, siis samanlainen kuin muut. Jotenkuten selvisin nuo vuodet. Myöhemmin perustin perheen ja nyt mulla on suurinpiirtein sun ikäinen yksinäinen ja työtön poika. Hänellä ei oo ollut kavereita koulussa eikä armeijassa, vaikka hän on luonteeltaan reilu ja puhelias. Tyttöystävä hänellä on nykyisin, mut he asuvat eri paikkakunnilla, joten enimmäkseen poikani on yksin tietokoneella. Hän haluaisi kavereita tai kaverin, jonka kanssa vois joskus käydä kaljalla, mutta myös vaan olla ja jutella kaikesta maan ja taivaan välillä, pelata koneella jne. Mutta hän selvästi pelkää, ettei kukaan kumminkaan halua olla hänen kaverinsa tutustuttuaan, ikävä juttu. Ja sulle! Kerro vaan rehellisesti sille tytölle, että oot työtön. Siinä ei oo mitään häpeämistä! Älä itse vähättele itseäsi.
Kiitos ajatuksista
Monet tosiaan tuntee yksinäisyyttä, pitäisköhän soittaa yhelle tutulle joka asuu kaukana ja joka joskus kerto olevansa yksinäinen... se vois ehkä piristää sitä. Myös jotku ihmiset joita tunnen ja jotka näyttää ulkonaisesti olevan suosittuja ja aina menossa jonnekin on kertonu tuntevansa yksinäisyyttä ja ettei heistä oikeasti pidetä. Olen tällainen rauhallinen ja ehkä melko syvällinen tyyppi niin usein ihmiset tykkää avautua ja kertoa minulle tunteistaan, yritän sitten olla luottamuksen arvoinen ja sanoa jotain kannustavia ajatuksia.
En tiedä miltä näytät, mutta ainakin sinulla näyttää olevan sisäistä kauneutta, onneksi kiusaaminen ei tuhonnut sitä sinussa :)
Itse olen aika-ajoin mukana eräänlaisessa vapaaehtoistyössä siellä on mahdollisuus tutustua mukaviin tyyppeihin, voisiko pojallasi olla mielenkiintoa tällaiseen? Tosin se vaatii melkoista viitseliäisyyttä että lähtee tekemään jotain "ei aina niin kovin kivaa" työtä ilman palkkaa, ja kieltämättä on paljon helpompi istahtaa tietokoneelle puuhaamaan jotain mistä pitää, kuten minäkin juuri nyt teen...
Mutta siitä tytöstä... hän tietää kyllä että olen työtön, itse hänellä on työpaikka - mikä saa minut miehenä tuntemaan vähän huonommuutta häneen verrattuna :(
Toisaalta en ole koskaan seurustellut, en tiedä edes osaanko, mitä oikein pitäisi tehdä? kutsua tyttö jonnekin syömään tai käymään vanhempieni luona tai vain viettämään aikaa luonani? tuntuu niin vaikealta ja hämmentävältä... on paljon turvallisempaa vain salassa katsella häntä kaipaavasti...
Kiitos ihan hyvää :)
yksinäisyys tosin painaa.
toivottavasti selviät yksinäisyydestäsi...
Hyvää jatkoa sinulle :)
Huomenta. Eillinen päivä meni ihan pieleen. Itkin itseni uneen pelkän väsymyksen takia. Kaikki ongelmat tuppaavat kasautumaan kerralla päälle..mutta ei auta kun selvittää ne yksi kerrallaan. Minäkin olen työtön. Hakemuksien tekeminen on vaikeaa. Tai ei vaikeaa, vaan en vain saa itsestäni irti sen vertaa, että kirjoittaisin ja lähettäisin ne eteenpäin. Mahtavaa kun joku tulisi kotiovelta pyytämään töihin :D masennus vetää ihmisen niin syvälle sängynpohjalle, että sieltä ei olekkaan niin itsestäänselvää nousta aamulla. Kuuntelen toistolla Mariskan Rajaton biisiä. Suosittelen kaikille, jotka tarvitsevat kannustusta!
Huh, kuulostaa rankalta :(
Toivottavasti selviät ongelmistasi, se on hyvä strategia sulla että otat yhden asian kerrallaan jo hoidat sen mahdollisuuksien mukaan kuntoon ettei yritä suorittaa kaikkea kerralla... itse en oo hakemuksia laittanu mihinkään varmaan vuoteen, oon raksahommia tehny niin niissä hommissa luonnaa ehkä paremmin että menee vaan suoraan jonku urakoitsijan juttusille tai soittaa - tosin enpä ole sitäkää oikein jaksanu paljoa tehdä...
Aika rohkaseva kyllä ruo kappale mitä suosittelit, kuuntelin sen just youtubesta, kiitos!
http://www.youtube.com/watch?v=gkRmSisU-Ww
Jaksamisia sinulle :)
Sain aivan äskettäin tietää, että työsuhdettani tullaan jatkamaan nykyisessä työpaikassani ainakin kesäkuun loppuun saakka. Pätkätyöläisen arkea johon sinänsä on jo pakko ollut tottua. Kyrsii vaan kun ei voi suunnitella mitään isompia juttuja elämässään kun on ainainen epävarmuus töiden jatkumisesta. Harrasteiden puolella minulla on taas menossa yksi mielenkiintoinen projekti. Olen tekemässä kosketinsoittimen nettikurssia aloittelijoille tuonne youtubeen. Kaksi oppituntia on siellä jo valmiina. Ehkä siitä on iloa ja hyötyä jollekin, hauskaa on ainakin minulla ollut opetusmatskua laatiessani.
Vakitoissä olis tosiaan vuosilomat ja muut ennalta arvattavat menettelyt, lyhyissä pätkissä kun on monessa paikkaa niin ei ikinä ehdi lomia kertymään, kai sentään saat vuosilomat sitten palkkana - muista vaatia ne työsuhteen päättyessä!
Itse en osaa mitään soittaa, mutta on ihailtavaa että jaat osaamistasi ko. kurssin muodossa rikastuttamaan kaikkien asiasta kiinnostuneiden elämää...
Hyvää jatkoa sinulle :)