Kun sähköt katkeaa vaikkapa 7 tunniksi, alkaa moni talo jäähtymään varsin uhkaavasti näillä pakkasilla - elleivät öljyt ole jo aikaisemmin jäätyneet ja koko talo kylmillään.
Kyllä puulämmitys on ainoa oikea.
Kyllä puulämmitys on ainoa oikea.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kevytrakenteinen talo jäähtyy vuorokaudessa vain pari astetta, raskasrakenteisessa talossa lämpö putoaa tuon saman pari astetta viikossa.
Pidemmissä katkoissa nykyaikaiset varaavat takat ei riitä mihinkään. Tyypillisesti talossa on apulämmittimenä yksi varaava takka jonka lämmitysteho on joku hikinen 2kW, eli noin kolmasosa tai neljäsosa talon lämmityksen mitoitustehosta, jos sitäkään. Tarkoittaa sitä että takasta huolimatta talon lämpö painuisi 20 asteen pakkasella kevyesti miinukselle. Toki takka hidastaa talon jäähtymistä.
Sanot että 2kW on neljäsosa talon lämmitystarpeesta, ok. Sitten sanot, että talo jäähtyy pari astetta viikossa.
Pitäiskö sun poistaa tuo viestisi?!
Kaksi eri asiaa: Varauskyky, joka tarkoittaa kuinka paljon enrgiaa on rakenteisiin varastointunut. Lämmitystarve, joka ilmoittaa paljonko pitää taloa keskimäärin lämmittää.
Allekirjoittaneelle talossa massaa yli 500 000kg. Jos tuon massan varasukykyä vertaa esim. 2 000kg takkaan, niin huomaa että takan massalla ei ole mitään merkitystä kun sitä vertaa taloon. Takka on vain 0,4% talosta. Jos takan lämmittää keskimäärin 120 asteiseksi (100 astetta yli huoneenlämmön) vastaa tuo talossa lämpömäärältään 0,4 astetta nousua, tai laskua.
Jos talon lämpötila tippuu 4 astetta vastaa se lämpöenergialtaan kylmän takan lämmittämistä kuumaksi kymmenen kertaa.
Eli ei tuollainen 7 tunnin sähkökatkos, mistä yllä puhutiin, juurikaan muuta allekirjoittaneen talon lämpöä edes näillä pakkasilla. Talo vie näillä pakkasilla n. 6kW, joten 7 tunnin sähkökatkos tekee vajausta 42 kWh. Jos motista saa energiaa n. 1000 kWh, niin vastaa 42 litran polttoa, eli paria pesällistä.
Voidaan myös laskea toisin. Betonin ominaislämpökapasiteetti on 0,8 KJ/kg/C. 500 000kg sisältää tällöin energiaa astetta kohden 500 000 x 0,8 KJ, eli 111kWh. 7 tunnin vajaus kun teki 42kWh, niin talo viilenee 42/111, eli 0,4 astetta.
Lämmönlasku on
7 tunnissa 0,4 astetta.
24 tunnissa 1,3 astetta
viikossa 9 astetta
Eli ei aivan "ei tarvi takkaa" arvoissa mennä, mutta ei silti tarvi takkaa. Aivan sivuhuomautuksena, että takka sattuu olemaan, niin ei takallisia niin paljoa ärsytä.
Niin, siinähän ei ole mitään ristiriitaa...
Et ilmeisesti huomioinu sitä että kun lämpötila laskee niin myös lämpöhukka alkaa pienentyä? Eli viikossa ei putoa yhdeksää astetta, vaan selvästi vähemmän.
No, joka tapauksessa, vuorokauden sähkökatkon ei pitäisi aiheuttaa minkäänlaista paniikkia.
Kyllä minullakin on takka, mutta kun yritin rakennusaikana pitää sillä taloa lämpimänä ennen varsinaisen lämmityksen päälle kytkemistä, niin ihmettelin että miten se ei tahdo onnistua. Muutaman laskutoimituksen jälkeen huomasin minkälaista tuubaa ihmisille on syötetty kun myydään varaavaa takkaa varalämmönlähteeksi.
Meillä sähköjen katketessa pysähtyy kiertovesipumppu ja lämmittäessä latauspumppukin joten puulämmitys tyssää siihen ellei lisää sähköä saada. Tulee kiire laittaa pannuhuoneessa kattilan ilmanotto kiinni ettei keitä (vanha kattila ei tule kylmä vesi kiehumissuojaksi, tosin auttas vain vähän aikaa sillä vesipumppukaan ei äärettömiä anna kun siitä on paine loppunut).
Olen kateellinen puulämmittäjälle jolla on vapaakiertosysteemi. Jos rakennan joskus uuden talon (en ole rakentamassa) niin kaivan kyllä talon alle riittävän syvän montun jonne voi kipata halot suoraan peräkärryllä ja piippua tulee niin mahottomasti ettei ole väliä mikä kattila on käytössä. Kattilan yläpuolella on sitten varaaja ja varaajan yläpuolella lattialämmitys.
Ei taida vapaakirtoinen toimia lattialämmityksessä, ellei käytä parin kolmen tuuman putkia lenkeissä.
Mutta jos haluaa kriisivalmiutta, niin rakentaa poteron pikku agrekaatille ja laittaa lämmityskeskuksen pistotulppaliitänällä, niin sen voisi siirtää generaattorin perään kun sähköt katkeaa.
Tai voisihan seitä rakentaa höyrylaitoksen, jolloin voima tulisi lämmityskattilasta :)
Meillä riittää vapaakierto noin -15c asti, tosin kattila ja varaaja on samassa tasossa eli latauspumppu tarvitaan mutta kv pumppu on jouten suurimman osan vuotta.
Agitaattori puuttuu systeemistä mutta latauspumppu on pistotulpan perässä ja pannuhuoneessa on veneen akku talvisäilytyksessä ja sen jatkeena on pikkunen invertteri eli hätävararatkaisu löytyy, onneks ei ole tarvinnut tänä talvena, pari kertaa on sähköt räpänny ittensä pois muttei pitemmäksi aikaa.
Mut hei, puulämmityskin vaatii kiertovesipumppuja, säätöventtiilejä ja automatiikkaa?
Milläs ne sitten toimii jos ei sähköllä? Pyhällä hengelläkö?
Jos haluaa, niin niille pumpuille yms. voi pistää akkuvarmennuksen. Ne eivät kuitenkaan hirveästi sähköä vie. Toisaalta eipä meillä ole minkäänlaista varmistusta, vaikka puulämmitys onkin. Sähkökatkot eivät koskaan ole kestäneet niin pitkään, että olisi ongelmia jäähtymisen kanssa ollut. Jos niin pitkään joskus kestää, niin pistetään leivinuuniin tulet.
Eikös kiertovesipumput ole jotain muutaman kymmenen watin teholuokkaa? Vaikka olisi jonkun sata wattia, riittäisi tavallinen tietokoneen UPS jo aika pitkälle.
Suurempi ongelma lämmön aleneminen on se, että kattila kiehuu jos sähköt katkeavat.
Kiehumista vastaan on olemassa omat suojauksensa. Yksi suojaus on jo siinä, että puhaltimellisen kattilan puhallin sammuu sähkökatkon aikaan. Meillä on lataajapaketti, joka heittää kattilakierron vapaakierrolle automaattisesti pumpun pysähdyttyä. Kun puhallin pysähtyy samalla hetkellä, niin kiehumista ei tapahdu. Jos kuitenkin jotain tapahtuisi, niin jäähdytyskierukka hyppää remmiin viimeisenä hätävarana. Se tietty toimii vain silloin, kun veden tulo ei ole sähköstä riippuvainen.
Vapaakierto tuskin riittää estämään pannun kiehumisen, jos täydet tulet. Itse on vedonsäädin hillitsemässä tulta. Puhallinta eikä jäähdytyskierukkaa ei ole.
vapaakierto riittää kattilan ja varaajan välille mikäli varaaja on kattilan yläpuolella ja 2" putkilla tehty putkitus.
---
>Mut hei, puulämmityskin vaatii kiertovesipumppuja, säätöventtiilejä ja automatiikkaa?
>Milläs ne sitten toimii jos ei sähköllä? Pyhällä hengelläkö?
riippuu lämmityksestä, toimii myös manuaalisilla patteriventtiileillä, vapaakierrolla ja ilman automatiikkaa.
Ja toiselle - latauspumppu vie saman verran kun kiertovesipumppukin, vain muutamia kymmeniä watteja eli ups riittää.
Ei noissa pikku upseissa riitä virtaa kuin vähäks aikaan. Jos haluaa tunteja kestävän joutuu jo vähän maksaankin.
Latauspumppu on kiertovesipumppu. Jos haluaa automatiikan toimia sähkökatkon aikana, niin pieni agregaatti on hyvä. Siitä saa myös virtaa muuhun käyttöön. Vedonsäädin estää kiehumisen.
Minulla on varaaja kattilan tasolla ja 1,5" putkilla tehty. En ole kokeillut kuinka vapaakierto tomii, kun ei ole ollut sähkökatkoja.
Ei talossa edes huomaa muutaman tunnin lämmityskatkoa, joten sellaisiin on ihan turha edes varautua, eikä talo ehdi vuorokaudessakaan jäähtyä kovin paljon.
Eli jos johonkin alkaa varautua, niin sitten useamman päivän katkoon.
Jos pumput ja säätimet vie invertterin häviöiden kanssa vaikka 300W, niin 100Ah akku riittäisi vain neljäksi tunniksi.
Tässä kaksitahtinen agrekaatti, joka on halvempi kuin akku.
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=YANGKE
Itse "annan ääneni" Upsille, välttämättä et huomaa kun sähköt katkeaa, esim päivällä pihamaalla lumitöissä, nukahtaneena sohvalle sanomalehti nenällä jne... Latauspumppu on upsin takana ja se suojaa kattilan hajoamiselta. Siihen ei generaattorit auta ja vesipumpun paineet ei pitkään riitä kattilan jäähdytykseen. Vuorokausien sähkökatkot on asia erikseen.