Erot insinöörimatematiikassa eri AMK:ssa

insinööriksikö

Onko erot matematiikan opetuksessa ja sisällössä suuret eri AMK:ssa?

Meillä (LAMK) käytiin insinöörimatematiikat (1-5) "Tampereen Teknillisen Yliopiston vaatimusten mukaan".
Ohessa linkki; www.lamk.fi/koulutus/avoinamk

19

1930

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tavallinen inssi

      1. Miksi amk:ssa pitäisi opiskella yliopiston vaatimusten mukaisesti?
      2. Moniko teillä keskeytti nuo matikan kurssit?

      • on kahlattu läpi

        1) koska, ei siitä haittaakaan ole!
        2) normaalijakauman mukaan noin 50%.

        Eli, AMKn suorittaneet/valmistuneet ovat niitä kykeneviä ja osaavia!


      • turhaah!

        kemia se vasta turhaa onkin jo pääsykokeissakin kysytään miten joku vetypolykloridioksidi reakoi veden kanssa? ei ole tullu kokeiltua eikä ole tarvetta koskaan kokeillakkaan. kemiakaan kun ei liity kovinkaan moneen alaan, tekniikan puolella tuskin mihinkään.


      • Laitonta jopa!
        on kahlattu läpi kirjoitti:

        1) koska, ei siitä haittaakaan ole!
        2) normaalijakauman mukaan noin 50%.

        Eli, AMKn suorittaneet/valmistuneet ovat niitä kykeneviä ja osaavia!

        1) mitä järkeä on tehdä töitä ylemmän korkeakoulututkinnon vaatimuksien mukaan ja saada siitä alempaa korkeakoulututkintoa vastaava todistus, eli insinöörin tutkinto?
        2) miltähän tuntui niistä 50%:sta, jotka reputtivat ylemmän korkeakoulututkinnon mukaisesti tehdyt kurssit, vaikka olisivat selvinneet normmalista insinöörin tutkintoon kuuluvista opinnoista, joita olivat tulleet suorittamaankin? Monellakohan jäi tämän takia opintotuet saamatta?

        Vielä: 3) Olisiko mielestäsi hyvä, jos yllättäen DI-tutkintoon alettaisiinkin vaatia matikan kurssit lisensiaatin tutkinnon mukaisesti? Voisiko saman tien kaikki OPS:t sun muut hömpötykset heittää romukoppaan ja vaatia ihan mitä huvittaa ihan missä tutkinnossa vaan?


      • ylioppinut
        Laitonta jopa! kirjoitti:

        1) mitä järkeä on tehdä töitä ylemmän korkeakoulututkinnon vaatimuksien mukaan ja saada siitä alempaa korkeakoulututkintoa vastaava todistus, eli insinöörin tutkinto?
        2) miltähän tuntui niistä 50%:sta, jotka reputtivat ylemmän korkeakoulututkinnon mukaisesti tehdyt kurssit, vaikka olisivat selvinneet normmalista insinöörin tutkintoon kuuluvista opinnoista, joita olivat tulleet suorittamaankin? Monellakohan jäi tämän takia opintotuet saamatta?

        Vielä: 3) Olisiko mielestäsi hyvä, jos yllättäen DI-tutkintoon alettaisiinkin vaatia matikan kurssit lisensiaatin tutkinnon mukaisesti? Voisiko saman tien kaikki OPS:t sun muut hömpötykset heittää romukoppaan ja vaatia ihan mitä huvittaa ihan missä tutkinnossa vaan?

        Kommenttina nimimerkille "Laitonta jopa".

        1) Hyvin monet kurssit ovat laajuudeltaan ja vaativuudeltaan ihan samoja opiskelet sitten AMKssa tai
        KK:ssa! Joe eroja on, niin niitä on puolin jos toisinkin, eli toisin sanoen AMKssa voi olla vaativampia
        ja päinvastoin! Tämä siis yleisesti!
        2) Tohon 50% mahtuu niitä, jotka eivät olisi valmistuneet edes teknikoksi. Mielestäni on hyvä, että
        insinöörikoulutuksen (AMK,TKK) matemaattis-, luonnontieteellistä tasoa ei lasketa tiputtamalla
        vaatimustasoa!

        3) Onko siinä mielestäsi eroa?


      • listohtor
        Laitonta jopa! kirjoitti:

        1) mitä järkeä on tehdä töitä ylemmän korkeakoulututkinnon vaatimuksien mukaan ja saada siitä alempaa korkeakoulututkintoa vastaava todistus, eli insinöörin tutkinto?
        2) miltähän tuntui niistä 50%:sta, jotka reputtivat ylemmän korkeakoulututkinnon mukaisesti tehdyt kurssit, vaikka olisivat selvinneet normmalista insinöörin tutkintoon kuuluvista opinnoista, joita olivat tulleet suorittamaankin? Monellakohan jäi tämän takia opintotuet saamatta?

        Vielä: 3) Olisiko mielestäsi hyvä, jos yllättäen DI-tutkintoon alettaisiinkin vaatia matikan kurssit lisensiaatin tutkinnon mukaisesti? Voisiko saman tien kaikki OPS:t sun muut hömpötykset heittää romukoppaan ja vaatia ihan mitä huvittaa ihan missä tutkinnossa vaan?

        Lisurihan on jo jatkotutkinto. Mitä matikkaa siellä pitää lukea, jolloi sitten tee sitä johonkin matikkaan liittyvästä. Jatkotutkinnoissa aika pitkälle sovelletaan ja syvennetään aikaisemmin hankittua osaamista. Luepa uudestaa mitä liittyy "lisensiaatin tutkinnon mukaisiin matikan kursseihin" :)) Tohtorin matikat ovat sitten tosi monimutkaisia???


      • Josain on vikaa?
        listohtor kirjoitti:

        Lisurihan on jo jatkotutkinto. Mitä matikkaa siellä pitää lukea, jolloi sitten tee sitä johonkin matikkaan liittyvästä. Jatkotutkinnoissa aika pitkälle sovelletaan ja syvennetään aikaisemmin hankittua osaamista. Luepa uudestaa mitä liittyy "lisensiaatin tutkinnon mukaisiin matikan kursseihin" :)) Tohtorin matikat ovat sitten tosi monimutkaisia???

        Jepulis, kuules se syventäminen tarkoittaa, että uuttakin opitaan, aiheesta riippuen tietysti kaikilla se ei tarkoita välttämättä matikkaa. Lisuria ei kutienkaan saa tehdyksi vain insinöörimatikkaa soveltamalla :-) Jatko-opintoihin jouduin itse aiankin suorittamaan ihan opintopistekurssejakin. Tämä lienee yleinen tapa.

        Voi olla, että on hyvä pitää yllä insinöörikoulutuksen korkeaa tasoa. Herää vain kysymys, miksi Lahden insinöörikoulutukseen otetaan pääsykokeissa sisään 50% sellaista porukkaa, jotka eivät olisi valmistuneet edes teknikoiksi?


      • Oprah
        Josain on vikaa? kirjoitti:

        Jepulis, kuules se syventäminen tarkoittaa, että uuttakin opitaan, aiheesta riippuen tietysti kaikilla se ei tarkoita välttämättä matikkaa. Lisuria ei kutienkaan saa tehdyksi vain insinöörimatikkaa soveltamalla :-) Jatko-opintoihin jouduin itse aiankin suorittamaan ihan opintopistekurssejakin. Tämä lienee yleinen tapa.

        Voi olla, että on hyvä pitää yllä insinöörikoulutuksen korkeaa tasoa. Herää vain kysymys, miksi Lahden insinöörikoulutukseen otetaan pääsykokeissa sisään 50% sellaista porukkaa, jotka eivät olisi valmistuneet edes teknikoiksi?

        Nimimerkille: Josain on vikaa? 6.10.2010 14:47

        "Voi olla, että on hyvä pitää yllä insinöörikoulutuksen korkeaa tasoa. Herää vain kysymys, miksi Lahden insinöörikoulutukseen otetaan pääsykokeissa sisään 50% sellaista porukkaa, jotka eivät olisi valmistuneet edes teknikoiksi? "

        Tiedoksi, että näin tapahtuu yleisesti AMK, KK ja YO puolella. Ja syitä siihen, miksi osa ei koskaan valmistu on useita! On myös hyvä tietää, että pääsykokeet ja niiden läpäiseminen eivät kerro aukottomasti soveltuvuudesta ja kyvyistä suoriutua opinnoista kunnialla.


    • Kukkahattu setiä

      Menitte siis ihan kukkaisteekkarilinjan mukaisesti noi matikat?

      • hattuja löytyy

        Nyt kun olet ilmeisesti "ihan oikea teekkari", niin voisitko ystävällisesti ja nimen omaan rehellisesti kertoa oman arviosi niistä niin suurista eroista (kukkaisteekkari vs. teekkari) matematiikan "vaativuudessa" ja "laajudessa"?


    • DI ja opettaja

      Minusta tuo tarkoittaa vaan sitä, että jos suoritat AMK-tutkinnon Lamkissa, et tarvitse käydä aivan kaikkia matematiikan kursseja TTY:llä, jos valmistumisen jälkeen sinne haet. On periaatteessa aivan sama minkä vaatimusten mukaan kurssit pidetään, 75 prosenttia ammattikoulusta tulleista ja lyhyen matematiikan käyneistä eivät omaa käytännössä minkäänlaista laskurutiinia. Ehkä olisi parempi opettaa ne lukion perusasiat edes kunnolla ennemmin kuin opetella jotain vaikeampaa "ulkoa", jolla ei sitten käytännössä mitään tee.

      Mielestäni perusinsinöörin matematiikan osaamisen suurin ongelma on se, että yhden kurssin perusteella ei varmasti osaa tarpeeksi rutiininomaisesti perusyhtälönratkaisua tai diffistä osatakseen laskea jonkun peruskaavan esimerkiksi sähköopissa. Opetusta kuvaisin "laajalti ja kaikkea vähäsen", sellainen unohtuu heti kokeen jälkeen.

      t.väliaikaisope

      • kk

        Kukkaisteekkari opiskelee yleensä ensimmäisen vuoden aikana ne laajan matematiikan ja fysiikan kurssit, mitkä se teekkari on aikaisemmin opiskellut esimerkiksi lukiossa. Kun DI paperit kädessäsi niin se on aivan sama oletko ollut teekkari vai kukkaisteekkari.


      • ylioppinut

        Hei

        On aivan sama, oletko suorittanut lukion pitkän tai lyhyen matikan, koska niitä insinööriopinnoissa (AMK,TKK) tarvittavia laskurutiineja ei lukion jälkeen todellakaan vielä ole! Tarvittavat rutiinit tulevat myöhemmin ja vain ja ainoastaan riittävällä työllä/toistolla! Tässä kohtaa huomion arvoista on se, että aika moni lopettaa opiskelun, koska kokee sen liian raskaana!

        Meillä AMKssa suurin osa oli lukion pitkän matikan suorittaneita, eli "opiskeija-aines" ei ainakaan tältä osin poikennut TKKn opiskelijoista. Ihmettelenkin sitä keskustelua mukamas "huonommasta" ja "paremmasta" opiskelija-aineksesta eri oppilaitoksissa. Oman kokemukseni mukaan "aines" ei juuri poikkea!

        AMKssa oli myös merkillepantavaa se, että ne, joilla oli ammattikoulutausta ja suorittivat AMKn loppuun (eli valmistuivat), olivat usein niitä motivoituneita yksilöitä ja kuuluivat parhaaseen ensimmäiseen neljännekseen.

        Toinen asia, jonka haluan mainita jatko-opinnoistani. DI opinnoissa koin olevani "etulyöntiasemassa" pelkän lukion suorittaneisiin nähden, koska olin jo suorittanut insinööri (AMK) tutkinnon. Väitänkin, että AMK opinnoista on paljon enemmän hyötyä DI opinnoista kuin lukiosta! Perusteena tähän on se, että AMKssa suoritetaan ammattiaineiden lisäksi perusopinnot mm. insinöörimatematiikat ja fysiikat, jotka poikkeaa lukion kursseista.


      • ylioppinut
        ylioppinut kirjoitti:

        Hei

        On aivan sama, oletko suorittanut lukion pitkän tai lyhyen matikan, koska niitä insinööriopinnoissa (AMK,TKK) tarvittavia laskurutiineja ei lukion jälkeen todellakaan vielä ole! Tarvittavat rutiinit tulevat myöhemmin ja vain ja ainoastaan riittävällä työllä/toistolla! Tässä kohtaa huomion arvoista on se, että aika moni lopettaa opiskelun, koska kokee sen liian raskaana!

        Meillä AMKssa suurin osa oli lukion pitkän matikan suorittaneita, eli "opiskeija-aines" ei ainakaan tältä osin poikennut TKKn opiskelijoista. Ihmettelenkin sitä keskustelua mukamas "huonommasta" ja "paremmasta" opiskelija-aineksesta eri oppilaitoksissa. Oman kokemukseni mukaan "aines" ei juuri poikkea!

        AMKssa oli myös merkillepantavaa se, että ne, joilla oli ammattikoulutausta ja suorittivat AMKn loppuun (eli valmistuivat), olivat usein niitä motivoituneita yksilöitä ja kuuluivat parhaaseen ensimmäiseen neljännekseen.

        Toinen asia, jonka haluan mainita jatko-opinnoistani. DI opinnoissa koin olevani "etulyöntiasemassa" pelkän lukion suorittaneisiin nähden, koska olin jo suorittanut insinööri (AMK) tutkinnon. Väitänkin, että AMK opinnoista on paljon enemmän hyötyä DI opinnoista kuin lukiosta! Perusteena tähän on se, että AMKssa suoritetaan ammattiaineiden lisäksi perusopinnot mm. insinöörimatematiikat ja fysiikat, jotka poikkeaa lukion kursseista.

        Hei

        Korkeakouluissa (AMK,TKK) on älyttömät määrät opiskelijoita, jotka eivät koskaan valmistu, koska heiltä puuttuu opintosuoritukset nimenomaan insinöörimatematiikoista, fysiikoista, sekä lopputyö!

        Toisin sanoen se, että opiskelet jossain oppilaitoksessa EI TODISTA vielä mitään! Jos joku todistaa, niin se, että suoritat ne vaaditut oppimäärät ja valmistut!


      • insinöööriksi
        ylioppinut kirjoitti:

        Hei

        Korkeakouluissa (AMK,TKK) on älyttömät määrät opiskelijoita, jotka eivät koskaan valmistu, koska heiltä puuttuu opintosuoritukset nimenomaan insinöörimatematiikoista, fysiikoista, sekä lopputyö!

        Toisin sanoen se, että opiskelet jossain oppilaitoksessa EI TODISTA vielä mitään! Jos joku todistaa, niin se, että suoritat ne vaaditut oppimäärät ja valmistut!

        "Korkeakouluissa (AMK,TKK) on älyttömät määrät opiskelijoita, jotka eivät koskaan valmistu, koska heiltä puuttuu opintosuoritukset nimenomaan insinöörimatematiikoista, fysiikoista, sekä lopputyö!"
        Ja tämähän osoittaa monen kohdalla, ettei olisi kannattanut valita tekniikan opintoja...
        JOS pitää paikkansa!


    • LAMK Valmistunut

      Suosittelen, erittäin lämpimästi, että vaikka opiskelisikin AMK:ssa niin käy yliopistolla matematiikan kurssit.

      Esim. Otaniemessä perusmatematiikan kurssit ovat huomattavasti laadukkaampia kuin mitä esim. LAMK:ssa.

      LUE: Opetus on sillä tasolla, että jos olet motivoitunut ja teet kaiken mitä pyydetään pääset ainakin tentistä läpi. Todennäköisesti myös opit valtavan paljon enemmän mitä pelkällä luento-opetuksella ja saat paremman numeron mitä AMK matematiikan opetuksesta.

      Kun olet käynyt yliopistolla matematiikan kurssit niin silloin matematiikan kurssit hyväksiluetaan miltei automaattisesti joka AMK:ssa. Toisinpäin EI käy.

      Lisäetuna on, että jos haluat jatko-opiskella AMK:n jälkeen ei sinun tarvitse suorittaa matematiikan siltaopintoja.

      Ja koska yliopistolla matematiikan opetus on laadukkaampaa tasoltaan peruskursseilla ->

      Luentojen ohessa laskuharjoitus ohjelma joiden suorittamisesta saa pisteitä
      Erilliset laskuharjoitustilanteet joissa saa harjoituskokeisiin tärppiä,
      Käytetään kirjaa opetuksessa,
      Luentomateriaali on saatavilla luentojen jälkeen sähköisessä muodossa,
      Asistentit avustavat jos on kysyttävää,
      Laskutupa jossa avustetaan,
      Mahdollisuus suorittaa kurssi välikoe osioina

      On syytä huomioida, että AMK:ssa myös opettajien väillä on huimia eroja. Esim. Lahdessa Tapani Kuusi pitää hyvinkin samanlaista laadukasta opetusta mitä Otaniemessä.

      Toisaalta Lahdessa on nimeltä mainitemattomia opettajia joiden tunnit perustuvat vain luentoihin joiden jälkeen tulee tentti.

      Uskaltaisin väittää, että mitä helpommaksi opettaja tekee asiat itselleen opetuksessa niin sitä vaikeammaksi tilanne kärjistyy opiskelijalle.

      --> Siinä ei edes vitsikäs opettaja, hupaisiksi muokatut koekysymykset tai opettajan sympaattinen olemus...
      ..Jos opettajalla on joka päivä kova kiire nettiin kirjoittamaan jeesus juttuja..

      Eli kannattaa aina miettiä, että jos opiskelijan motivaatio on opiskelussa kohdillaan ja tuloksia ei tule.. ..Että olisiko vika ehkä jopa jossakin muualla kuin opiskelijassa?

      Eli se mitä yritän ajaa takaa on, että jos opetus perustuu pelkkiin luentoihin --> Käytännössä tunnollinen opiskelija kopio luennolla taulumerkintöjä ja muuta oppimista tukevaa prosessia ei ole.. Niin siitä EI HYVÄ HEILU.

      Opettajan ja oppilaan välinen suhde on kuin pultin ja mutterin kiinnitys; vaikka oppilaan ja opettajan kemiat muuten pelaisivat niin joskus tietyille opiskelijoille sopii tietynlainen opetustapa.

      Eli koska niinkin radikaali temppu kuin opettajan vaihto AMK:ssa on mahdollista (mikäli joku muukin opettaja pitää vastaavia tunteja) niin kannattaa ehkä siihen tarttua.. ..Siis jos ei laadukas opetus Otaniemessä kiinnosta.

      Koulu joka tarjoaa vain itseopiskelua on vitsi. Jos koulu ei pysty tarjoamaan muuta kuin opetustilat niin kannattaa tarkkaan miettiä, että onko kyseinen koulu juuri sinua varten.

      • Ja vielä LAMK Valm

        ..Piti todeta, vielä että matikkaa oppii vain ja ainoastaan tekemällä. Eli vaikka laadukasta opetusta olisi tarjolla niin silloin tarvitaan vielä x määrä aikaa ja persettä tukevasti penkkiin.

        ..Toisaalta jos ei ole laadukasta opetusta niin silloin se pylly hikistyy aika turhaan penkissä.

        Koitettu on, ja todistettu.

        ..Ja minun mielestä matematiikka on vaikeudeltaan vakio.

        --> Eli jos kurssit suoritetaan "itseopiskelu" tyylisesti niin siitä on aivan varmasti vaikeampi lähteä tenttii kuin siitä, että saat oppimiseesi tukea ja tukimateriaalia.

        ..Ja mikä on muuten koulun funktio noin ylipäätään jos kaiken voi itseopiskella?

        .....Jos oikein hauskan idean heittäisi ilmaan niin joka kurssin alussa kurssin pitäjän tulis näyttää kurssiin varattu budjetti ja oma pätevyys aiheeseen ;)


      • jorma K
        Ja vielä LAMK Valm kirjoitti:

        ..Piti todeta, vielä että matikkaa oppii vain ja ainoastaan tekemällä. Eli vaikka laadukasta opetusta olisi tarjolla niin silloin tarvitaan vielä x määrä aikaa ja persettä tukevasti penkkiin.

        ..Toisaalta jos ei ole laadukasta opetusta niin silloin se pylly hikistyy aika turhaan penkissä.

        Koitettu on, ja todistettu.

        ..Ja minun mielestä matematiikka on vaikeudeltaan vakio.

        --> Eli jos kurssit suoritetaan "itseopiskelu" tyylisesti niin siitä on aivan varmasti vaikeampi lähteä tenttii kuin siitä, että saat oppimiseesi tukea ja tukimateriaalia.

        ..Ja mikä on muuten koulun funktio noin ylipäätään jos kaiken voi itseopiskella?

        .....Jos oikein hauskan idean heittäisi ilmaan niin joka kurssin alussa kurssin pitäjän tulis näyttää kurssiin varattu budjetti ja oma pätevyys aiheeseen ;)

        Lamkissa moni muukin kurssi/opettaja on perseestä.


    • kevään insinööri

      Valtakunnalliset tasokokeet olis ihan paikallaan, kaikkiin aineisiin, niin sitten näkisi oikeasti kuka mitäkin osaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mistä puhuitte viimeksi kun näitte

      Kerro yksi aiheista
      Ikävä
      101
      7443
    2. 81
      5047
    3. Se on hyvästi

      Toivottavasti ei tavata.
      Ikävä
      79
      4869
    4. Olenko saanut sinut koukkuun?

      Hyvä. Rakastan sua.
      Ikävä
      132
      4268
    5. Alavuden sairaala

      Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan
      Ähtäri
      10
      3058
    6. Miksi sä valitsit

      Juuri minut sieltä?
      Ikävä
      52
      2699
    7. Sisäsiittosuus

      Tämän kevään ylioppilaista 90% oli sama sukunimi?
      Suomussalmi
      40
      2596
    8. Kerro nyt rehellisesti fiilikset?

      Rehellinem fiilis
      Suhteet
      53
      2247
    9. Törkeää toimintaa

      Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818
      Ylivieska
      10
      2221
    10. Suudeltiin unessa viime yönä

      Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit
      Ikävä
      21
      1850
    Aihe