täälla annetaan suloinen kuva adoptiovanhempien toimesta äideille jotka antaa lapsen pois. Lapsi saa rikkautta rakkautta jne.näiden lisääntymiskyvytömien taholta, jotka haluaa terveiden äitien lapsia eikä fasseja.
Varmaan lapset saakin rikkautta rakkautta. Mutta äiti hyvä sinä ikävöit lasta koko ikäsi.
Varmaan lapset saakin rikkautta rakkautta. Mutta äiti hyvä sinä ikävöit lasta koko ikäsi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mitä väliä äidin ikävällä, jos ei lapsi saisi synnyttäjältään "rikkautta rakkautta"? Ei lapsi tarvitse äitiään tämän lisääntymiskyvyn vuoksi.
Tarkennukseksi vain. Halusit provosoida.
Jos jokainen äiti--isä hoitaisi lapsensa kuten kuuluu, yhtäkään lasta ei tarvitsisi antaa toiseen perheeseen saati sijoittaa.
Valitettavasti näitä vanhempia on maailmansivu ollut, jotka jättävät lapsensa heitteille tai ylipäätään laiminlyövät lastensa huolenpitoa.
Äiti voi,ikävöidä kyllä, mutta silti hänen "pullon" ikävänsä voi olla vielä suurempi...tässä yksi esimerkki.
sijaislapsiasioissa kun asioi sosiaalitoimistossa niin törmää mielenkiintoiseen alakulttuuriin. siinä kaikki muut, jotka edustavat ns. normaalia yhteiskunta-ajattelua leimataan hirviöiksi, jotka vainoavat näitä sos.huolon asiakkaita.
heistä normaaliin elämän menoon kuuluu vuosittain vaihtuva väkivaltainen puoliso, lapset, jotka itsenäistyvät noin 7 vuotiaina ja lisääntyvät 13-17 vuotiaina. ja jokainen joka kyseisen käytöksen kyseenalaistaa on väärässä.
lapselle riittää näiden alakulttuurin eläjien mielestä rakkaus. ei huolehtiva, etusijalleasettava rakkaus vaan pelkkä rakkaus. se että lapsirakkautta itketään kapakassqa kaljapöhnässä, lapsen örveltäessä samanlaisessa pöhnässä ostarilla ei merkitse mitään. kun mä rakastan lastani niin mulle se kuuluu....
Ei riitä lapselle ainoastaan rakkaus.
Rakkaus kun itsessään ei ruoki, vaateta, kylvetä lasta. yms..
Kummallista on rakkaus joka sallii, että omaa lastaan saa lyödä, hyväksikäyttää, jättää oman onnensa nojaan.
Kummallista on myös äidin ja isän rakkaus josta huolitaan vain oikeudet (oikeus lapseen) muttei velvollisuuksia (lapsi on täynnä velvollisuuksia).
Yhtä kummallista on rakkaus,johon vedoten pidetään lapsi oloissa, jota eläinten kohdalla kutsutaan eläinrääkkäykseksi.
Kukaan ei estänyt äitiä ja isää huolehtimasta lapsesta. Kukaan ei päättänyt, että sinun lapsesi huostaanotetaan, niin vain kävi, kenties useiden tapahtumien hupentumana.
Jokaisen lapsen vanhempi saa siis tämän laspsestaan huolehtimisen etuoikeuden jo silloin kun oma lapsi syntyy.
Mutta elämä on moninaista, arvaamatonta, epäoikeudenmukaista ja välillä surullisen raakaa. Tahto ja käytäntö ei aina kohtaakkaan.
Omasta lapsesta ei aina pystytäkkään huolehtimaan. Tästä kaikesta kärsii eniten se pieni/suurempi lapsi, joka tarvitsisi kasvaakseen ehjäksi ihmiseksi aikuisen tukea.
Itseasiassa ihan pieni lapsi ei edes elä pitkään ilman aikuisen hoivaa, ruokaa yms.. hän on täysin avuton ja aikuisen armoilla.
Kun vanhempi ei tähän vanhemman tehtävään syystä tai toisesta kykene, silloin vasta tulee kuvioihin muut aikuiset jotka ottavat huolehtiakseen lapsen.