Lakaisen suruni kadulle,
sydämeni pimeän pientareille.
Runopuun omaksesi,
sinulle jokaisen sanani.
sydämeni pimeän pientareille.
Runopuun omaksesi,
sinulle jokaisen sanani.
Eräänlaiset hyvästit
Juunouhuu
7412
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kauas tästä kaupungista,
viheriäitten vuorten taakse,
sinikimmel silmissäni,
tuhat sanaa sydämessäin,
matkustan muistosi valossa.
Mistä sinut
löydän?
Sanoja
tuhannen mukanasi
otat
kelle ne aioit viedä?
Kuka sanasi
kuulla saa?
Muistotko
kauaksi kantaisi
onnenko sulle
antaisi ?
Vai viheriät
vuoretko vain
sinut
näkevät..?
Pienetkö lie..?
Mut
pientaret nuo
jos sydämesi
saa
mitä sulle sittten jää?
Runopuu
tuo kaunis
siellä
kuulen lintujen laulavan
satakielen
Mustarastaan huilun
soivan..
Se alle
tahdon ma jäädä
luethan mulle
runojasi ?
Sata sanaa sydämestä,
tuhat tunnetta tukahtuvaa
laulan hiljaa loilottelen,
nuottein välistä viipottaen.
Ajatus on kaikkein kaunein,
ehkei sentään sävelkorva
tahi ääneni heleä
harakkainkin kadehtima.
sinulla soljuu sanat mainiosti
kiitos lukuhetkistä
Kiitos sanoistasi ! Taidat kalevalaisen poljennon, hienoa luettavaa !
Olisi mielenkiintoista joskus oikeasti opetella runoilun teoriaa ja eri tyylejä .... no ehkä eläkemummona innostun aiheesta laajemmin ja on aikaakin.
Pidän sanoista. Kauniita sanoja voi käyttää rumakin runonrustaaja.