PROTEIINI!!

Alotteleva

Mikä olisi hyvä ja edullinen proteiinilisä laihduttajalle? Jauhe/patukka...? Ja mistä niitä saa?

28

4334

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • proteiinia
    • !

      Osta jauhetta. Se on huomattavasti edullisempaa kuin patukat (kun lasketaan proteiinigrammaa kohti). Ison satsin kun tilaa kerralla, niin sen yleensä saa vähän yli kympin kilo. Kilo kyllä riittää kauan, joten ei se kovin kalliiksi tule.

      Heraproteiinijauhetta saa suurimmista marketeista tai luontaistuotekaupoista. Myös verkossa on postimyyntifirmoja vaikka kuinka (hae vaikka sanalla lisäravinne tai heraproteiini tms.). Kannattanee ostaa maustettua (esim. suklaa tai vanilja; toivottavasti pidät makeasta). Maustamaton saattaa tottumattomalle olla aika tiukkaa nieleskellä. Jauhe tosiaan sekoitetaan maitoon ja juodaan.

      Nuo varoittelut proteiinin vaaroista on vähän niin ja näin. Moni kehonrakentaja käyttää esim. 3 g per painokilo per päivä eikä siitäkään mitään haittoja ole näkyvissä, joten aivan varmasti pystyt syömään vaikka 100 g päivässä ilman terveydellistä vaaraa (jos sellaista ylipäätään on; edellisessä viestissä luki "voi aiheuttaa").

      • käyttää mitään

        lisiä?

        "Normaalin ruokavalion pitäisi riittää

        Lisäravinteet usein turhia kuntoilijalle


        Lihaksikkaammasta vartalosta tai paremmista suorituksista haaveilevalle kuntoilijalle on tarjolla runsas valikoima sallittuja lisäravinteita. Erilaiset pillerit ja jauheet käyvät kaupaksi, vaikka monet tutkimustulokset kiistävät lisäravinteiden hyödyn ja tarpeellisuuden.

        - Normaalin ruokavalion pitäisi riittää kuntoilijoille. Pääasia on, että muistaa syödä kulutustaan vastaavan määrän monipuolista ravintoa. Varsinkin hiilihydraattien riittävästä saannista kannattaa huolehtia, painottaa ravitsemusasiantuntija Katri Pöllänen Suomen Kuntourheiluliitosta.

        Urheilijoiden lisäravinteista vitamiinit ja kivennäisaineet ovat Pölläsen mukaan suosituimpia. Toiseksi eniten naukkaillaan urheilujuomia, jolla voi parantaa suorituskykyä pitkäkestoisessa rasituksessa. Myös erilaisia proteiinivalmisteita käytetään paljon.

        Lisäravinteita napsivat uskovat niiden esimerkiksi parantavan suorituskykyä, kasvattavan lihaksia, polttavan rasvaa tai lisäävän vastustuskykyä.

        Ravinteita syödään myös estämään ravintoaineiden puutosta, jota runsas liikunta voisi aiheuttaa. Lisäravinteiden luokittelu tai jakaminen ryhmiin on vaikeaa eikä niistä ole virallista luokitusta.

        - Osa lisäravinteista antaa energiaa, niitä ovat lähinnä hiilihydraatit. Sitten on suuri joukko vitamiineja ja kivennäisaineita. Kolmas ryhmä on sekalaisempi. Siihen kuuluvat esimerkiksi aminohappovalmisteet kreatiini ja ubikinoni, luettelee elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.


        Monet kehonrakentajat käyttävät

        Erityisesti monet kehonrakentajat ja kuntosalilla käyvät suosivat sallittuja lisäravinteita.

        - Kehonrakentajat ovat selvästi suurin sallittuja lisäravinteita käyttävä ryhmä. Myös kestävyysurheilijat käyttävät niitä, mutta paljon vähemmän. Bodaajien valikoimaan kuuluvat esimerkiksi vitamiinit sekä kivennäisaineet ja joukossa on aina proteiineja sisältäviä aineita, Fogelholm kertoo.

        Varsinkin proteiinin voimaan uskotaan, koska se on yksi lihastenkasvuun vaikuttava aine. Vaikka kalliita proteiinivalmisteita ahmisi suuria määriä, ei siitä tutkimusten mukaan todennäköisesti ole hyötyä. Elimistö käyttää proteiinia korkeintaan 1,8 grammaa painokiloa kohden.

        - Normaalista ravinnosta saa yleensä riittävästi proteiinia. Tutkimusten mukaan ravinnon lisäksi proteiinia ottavat saavat sitä noin 3-4 grammaa painokiloa kohden. Ylimääräinen proteiini kuluu vain elimistön kalliiksi polttoaineeksi, Katri Pöllänen muistuttaa.

        Suuresta lisäravinteiden kirjosta kreatiini on myös paljon käytetty aine.

        - Kreatiini saattaa parantaa voimaa ja lisätä suorituskykyä lyhyissä, jaksoittaisissa suorituksissa. Näitä vaikutuksia ei tosin ole selkeästi osoitettu huippu-urheilijoilla, Fogelholm kertoo.


        Hyödyistä eriäviä mielipiteitä

        Fogelholmin mukaan lisäravinteiden käytössä vallitsee eräänlainen ristiriita. Asiantuntijat vakuuttavat, että suurimmasta osasta aineita ei ole todistettavaa hyötyä.

        Käyttäjät kuitenkin luottavat aineiden tehoon, koska ne uskotaan ja koetaan hyödyllisiksi. Lisäravinteet ovat myös osa kuntosalimaailmaa.

        - Kaikkia myynnissä olevia lisäravinteita ei ole tutkittu. Lisäravinteiden liiallisesta käytöstä tai muista haitoista ei ole tietoa ja ongelmien osoittaminen on vaikeaa, Mikael Fogelholm sanoo. "

        Fogelholm on sentään Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asiantuntija. Jos suurin osa on turhia kuntoilijoille, niin miksi laihduttajan pitäisi lihottaa noiden lisäravinnefirmojen tilipusseja? Ei se ole kovin vaikea koostaa itselleen sopivaa ateriamatriisia, varsinkin jos on sitoutunut laihduttamiseen.

      • vielä toinen
        käyttää mitään kirjoitti:

        lisiä?

        "Normaalin ruokavalion pitäisi riittää

        Lisäravinteet usein turhia kuntoilijalle


        Lihaksikkaammasta vartalosta tai paremmista suorituksista haaveilevalle kuntoilijalle on tarjolla runsas valikoima sallittuja lisäravinteita. Erilaiset pillerit ja jauheet käyvät kaupaksi, vaikka monet tutkimustulokset kiistävät lisäravinteiden hyödyn ja tarpeellisuuden.

        - Normaalin ruokavalion pitäisi riittää kuntoilijoille. Pääasia on, että muistaa syödä kulutustaan vastaavan määrän monipuolista ravintoa. Varsinkin hiilihydraattien riittävästä saannista kannattaa huolehtia, painottaa ravitsemusasiantuntija Katri Pöllänen Suomen Kuntourheiluliitosta.

        Urheilijoiden lisäravinteista vitamiinit ja kivennäisaineet ovat Pölläsen mukaan suosituimpia. Toiseksi eniten naukkaillaan urheilujuomia, jolla voi parantaa suorituskykyä pitkäkestoisessa rasituksessa. Myös erilaisia proteiinivalmisteita käytetään paljon.

        Lisäravinteita napsivat uskovat niiden esimerkiksi parantavan suorituskykyä, kasvattavan lihaksia, polttavan rasvaa tai lisäävän vastustuskykyä.

        Ravinteita syödään myös estämään ravintoaineiden puutosta, jota runsas liikunta voisi aiheuttaa. Lisäravinteiden luokittelu tai jakaminen ryhmiin on vaikeaa eikä niistä ole virallista luokitusta.

        - Osa lisäravinteista antaa energiaa, niitä ovat lähinnä hiilihydraatit. Sitten on suuri joukko vitamiineja ja kivennäisaineita. Kolmas ryhmä on sekalaisempi. Siihen kuuluvat esimerkiksi aminohappovalmisteet kreatiini ja ubikinoni, luettelee elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.


        Monet kehonrakentajat käyttävät

        Erityisesti monet kehonrakentajat ja kuntosalilla käyvät suosivat sallittuja lisäravinteita.

        - Kehonrakentajat ovat selvästi suurin sallittuja lisäravinteita käyttävä ryhmä. Myös kestävyysurheilijat käyttävät niitä, mutta paljon vähemmän. Bodaajien valikoimaan kuuluvat esimerkiksi vitamiinit sekä kivennäisaineet ja joukossa on aina proteiineja sisältäviä aineita, Fogelholm kertoo.

        Varsinkin proteiinin voimaan uskotaan, koska se on yksi lihastenkasvuun vaikuttava aine. Vaikka kalliita proteiinivalmisteita ahmisi suuria määriä, ei siitä tutkimusten mukaan todennäköisesti ole hyötyä. Elimistö käyttää proteiinia korkeintaan 1,8 grammaa painokiloa kohden.

        - Normaalista ravinnosta saa yleensä riittävästi proteiinia. Tutkimusten mukaan ravinnon lisäksi proteiinia ottavat saavat sitä noin 3-4 grammaa painokiloa kohden. Ylimääräinen proteiini kuluu vain elimistön kalliiksi polttoaineeksi, Katri Pöllänen muistuttaa.

        Suuresta lisäravinteiden kirjosta kreatiini on myös paljon käytetty aine.

        - Kreatiini saattaa parantaa voimaa ja lisätä suorituskykyä lyhyissä, jaksoittaisissa suorituksissa. Näitä vaikutuksia ei tosin ole selkeästi osoitettu huippu-urheilijoilla, Fogelholm kertoo.


        Hyödyistä eriäviä mielipiteitä

        Fogelholmin mukaan lisäravinteiden käytössä vallitsee eräänlainen ristiriita. Asiantuntijat vakuuttavat, että suurimmasta osasta aineita ei ole todistettavaa hyötyä.

        Käyttäjät kuitenkin luottavat aineiden tehoon, koska ne uskotaan ja koetaan hyödyllisiksi. Lisäravinteet ovat myös osa kuntosalimaailmaa.

        - Kaikkia myynnissä olevia lisäravinteita ei ole tutkittu. Lisäravinteiden liiallisesta käytöstä tai muista haitoista ei ole tietoa ja ongelmien osoittaminen on vaikeaa, Mikael Fogelholm sanoo. "

        Fogelholm on sentään Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asiantuntija. Jos suurin osa on turhia kuntoilijoille, niin miksi laihduttajan pitäisi lihottaa noiden lisäravinnefirmojen tilipusseja? Ei se ole kovin vaikea koostaa itselleen sopivaa ateriamatriisia, varsinkin jos on sitoutunut laihduttamiseen.

        juttu:

        "Ravitsemusterapeutti: "Proteiinivalmisteita ei tarvitse kukaan""

        http://www.aamulehti.fi/teema/liikunta/ravitsemusterapeutti-proteiinivalmisteita-ei-tarvitse-kukaan/159135

      • Soheir._So
      • tulkintakysymys !
        käyttää mitään kirjoitti:

        lisiä?

        "Normaalin ruokavalion pitäisi riittää

        Lisäravinteet usein turhia kuntoilijalle


        Lihaksikkaammasta vartalosta tai paremmista suorituksista haaveilevalle kuntoilijalle on tarjolla runsas valikoima sallittuja lisäravinteita. Erilaiset pillerit ja jauheet käyvät kaupaksi, vaikka monet tutkimustulokset kiistävät lisäravinteiden hyödyn ja tarpeellisuuden.

        - Normaalin ruokavalion pitäisi riittää kuntoilijoille. Pääasia on, että muistaa syödä kulutustaan vastaavan määrän monipuolista ravintoa. Varsinkin hiilihydraattien riittävästä saannista kannattaa huolehtia, painottaa ravitsemusasiantuntija Katri Pöllänen Suomen Kuntourheiluliitosta.

        Urheilijoiden lisäravinteista vitamiinit ja kivennäisaineet ovat Pölläsen mukaan suosituimpia. Toiseksi eniten naukkaillaan urheilujuomia, jolla voi parantaa suorituskykyä pitkäkestoisessa rasituksessa. Myös erilaisia proteiinivalmisteita käytetään paljon.

        Lisäravinteita napsivat uskovat niiden esimerkiksi parantavan suorituskykyä, kasvattavan lihaksia, polttavan rasvaa tai lisäävän vastustuskykyä.

        Ravinteita syödään myös estämään ravintoaineiden puutosta, jota runsas liikunta voisi aiheuttaa. Lisäravinteiden luokittelu tai jakaminen ryhmiin on vaikeaa eikä niistä ole virallista luokitusta.

        - Osa lisäravinteista antaa energiaa, niitä ovat lähinnä hiilihydraatit. Sitten on suuri joukko vitamiineja ja kivennäisaineita. Kolmas ryhmä on sekalaisempi. Siihen kuuluvat esimerkiksi aminohappovalmisteet kreatiini ja ubikinoni, luettelee elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.


        Monet kehonrakentajat käyttävät

        Erityisesti monet kehonrakentajat ja kuntosalilla käyvät suosivat sallittuja lisäravinteita.

        - Kehonrakentajat ovat selvästi suurin sallittuja lisäravinteita käyttävä ryhmä. Myös kestävyysurheilijat käyttävät niitä, mutta paljon vähemmän. Bodaajien valikoimaan kuuluvat esimerkiksi vitamiinit sekä kivennäisaineet ja joukossa on aina proteiineja sisältäviä aineita, Fogelholm kertoo.

        Varsinkin proteiinin voimaan uskotaan, koska se on yksi lihastenkasvuun vaikuttava aine. Vaikka kalliita proteiinivalmisteita ahmisi suuria määriä, ei siitä tutkimusten mukaan todennäköisesti ole hyötyä. Elimistö käyttää proteiinia korkeintaan 1,8 grammaa painokiloa kohden.

        - Normaalista ravinnosta saa yleensä riittävästi proteiinia. Tutkimusten mukaan ravinnon lisäksi proteiinia ottavat saavat sitä noin 3-4 grammaa painokiloa kohden. Ylimääräinen proteiini kuluu vain elimistön kalliiksi polttoaineeksi, Katri Pöllänen muistuttaa.

        Suuresta lisäravinteiden kirjosta kreatiini on myös paljon käytetty aine.

        - Kreatiini saattaa parantaa voimaa ja lisätä suorituskykyä lyhyissä, jaksoittaisissa suorituksissa. Näitä vaikutuksia ei tosin ole selkeästi osoitettu huippu-urheilijoilla, Fogelholm kertoo.


        Hyödyistä eriäviä mielipiteitä

        Fogelholmin mukaan lisäravinteiden käytössä vallitsee eräänlainen ristiriita. Asiantuntijat vakuuttavat, että suurimmasta osasta aineita ei ole todistettavaa hyötyä.

        Käyttäjät kuitenkin luottavat aineiden tehoon, koska ne uskotaan ja koetaan hyödyllisiksi. Lisäravinteet ovat myös osa kuntosalimaailmaa.

        - Kaikkia myynnissä olevia lisäravinteita ei ole tutkittu. Lisäravinteiden liiallisesta käytöstä tai muista haitoista ei ole tietoa ja ongelmien osoittaminen on vaikeaa, Mikael Fogelholm sanoo. "

        Fogelholm on sentään Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asiantuntija. Jos suurin osa on turhia kuntoilijoille, niin miksi laihduttajan pitäisi lihottaa noiden lisäravinnefirmojen tilipusseja? Ei se ole kovin vaikea koostaa itselleen sopivaa ateriamatriisia, varsinkin jos on sitoutunut laihduttamiseen.

        Varmasti myös normaali ruokavalio voi tyydyttää elimistön proteiinitarpeen, jos sen suunnittelee oikein, mutta entä sitten kun vedetään kalorit alas - eikä toivota lihaskatoa. Toki silloinkin voi syödä rahkaa ja raejuustoa, mutta se vähentää monipuolisuutta kun pitää aina miettiä kaikkea proteiinin kannalta. Miksi tässä tilanteessa olisi jotenkin hirvittävän kamalaa, jos ottaa ihan maidosta erotettua heraproteiinia (kun toisesta osasta ko. maitoa tehdään vaikka juustoa) ? Ei ne proteiinit mitään kummallisia teollisuuden tuotteita ole vaan ihan normaalia ruokaa nekin on yhtä alkuperäisessä muodossaan kuin esim. juuri juustot. Mitä syytä niitä olisi pelätä jotenkin ? Nestemäistä ruokaa se on.

        Toki ymmärrän tuon artikkelin, jossa varoitellaan liikakäytöstä. Esim. kehonrakennushommissa pidetään tärkeänä, että veressä on koko ajan ylimäärä aminohappoja, joten nauttimismäärät voivat olla suuria, esim. mainitsemiani 3 g/kg/d. Kuitenkin tuossa artikkelissakin mainittiin, että elimistö voi käyttää 1,8 g/kg/d. Siis esim. 100-kiloisella on ihan perusteltua syödä 180 g proteiinia päivässä tai 70-kiloisella 130 g. Siksi ohjeeni, että 100 grammaa voi ihan huoletta syödä säilyy varsin perusteltuna. Eipä niistä huikeistakaan määristä ole haittoja todettu, mutta en nyt ainakaan perusjampalle neuvoisi 300 g proteiinia päivässä.

        Hintakysymystä voi jokainen miettiä vaikka siitä, että keittokinkku sisältää vajaa 20 g proteiinia 100 grammassa. Proteiinivalmiste sisältää esim. 80 g / 100 g. Kilohinnat kuitenkin ovat melkein samat. Keittokinkkua on siis syötävä n. viisinkertainen määrä, joten sillä tavalla proteiinitarpeensa kuittaaminen tulee kalliimmaksi kuin heraproteiinista. Ja ottakaa huomioon, että tuon heraproteiinin jälkeen ei tarvitse huolehtia kuin suojaravinteista (rasvahappoineen), niin siinä ne päivän syömiset (tai tässä tapauksessa juomiset) sitten minimissään on.

      • Veijo
        Soheir._So kirjoitti:

        Kyllä niistä proteiinivalmisteista on hyötyä.

        "Kyllä niistä proteiinivalmisteista on hyötyä."

        Monesta asiasta on hyötyä jos on puute siitä.
        Liika proteini ei kuitenkaan ole hyväksi.

        Hiilihydraattivähennys korvataan terveillä kuonnollisilla rasvoilla.

      • Soheir._So
        Veijo kirjoitti:

        "Kyllä niistä proteiinivalmisteista on hyötyä."

        Monesta asiasta on hyötyä jos on puute siitä.
        Liika proteini ei kuitenkaan ole hyväksi.

        Hiilihydraattivähennys korvataan terveillä kuonnollisilla rasvoilla.

        Mutta jos siis on vaikeuksia saada perusruoasta tarpeeksi proteiinia niin sitten se voisi olla suositeltavaa. Eikö?

      • Rassukkainen

        Millaisessa purkissa jne. nämä proteiinit sitten oikein on? o.o

      • tällaisessa:
        Rassukkainen kirjoitti:

        Millaisessa purkissa jne. nämä proteiinit sitten oikein on? o.o

        Tsekkaa vaikka tuosta: http://www.sportnelli.fi/tuotteet.html?id=1/1 ! Melkein jokaisessa isommassa kaupassa näkee noita pusseja luontaistuotehyllyjen yhteydessä.

        Tuo on siis vaan mahdottoman kallista (mutta otin esimerkiksi sen koska tuo tuotemerkki lienee yleisin kaupan hyllyllä). Kannattaa vaan ostaa ihan perusheraa, jonka saa puolet halvemmalla (ammattibodarit varmaan hyötyvät, jos ostavat kolme kertaa kalliimpaa proteiinia, mutta moinen hifistely ei ole tarpeen: halvinta vaan mitä löydät - suosittelen ottamaan maustettuna kuitenkin). Itse olen ostellut Fitnesstukusta (nettifirma; onkohan tämä mainostamista). Ko. paikasta on joillakin ilmeisesti huonoja kokemuksia, mutta minä olen saanut proteiinini ihan asiallisesti joka kerta.

      • Veijo
        Soheir._So kirjoitti:

        Mutta jos siis on vaikeuksia saada perusruoasta tarpeeksi proteiinia niin sitten se voisi olla suositeltavaa. Eikö?

        Mutta jos siis on vaikeuksia saada perusruoasta tarpeeksi proteiinia niin sitten se voisi olla suositeltavaa. Eikö?

        Ehkä parempi parempi vaihtaa perusruokaan josta ne saa.

      • olla asian
        Veijo kirjoitti:

        Mutta jos siis on vaikeuksia saada perusruoasta tarpeeksi proteiinia niin sitten se voisi olla suositeltavaa. Eikö?

        Ehkä parempi parempi vaihtaa perusruokaan josta ne saa.

        ytimessä ! Juurikin näin eli pillereitä ja lisäravinnepurkkeja tulee välttää ja koota silti monipuolinen ruokavalio, jolla kroppa tulee toimeen. Itse on joutunut tekemään työtä magnesiumin eteen.

      • Ei kannata verrata
        tulkintakysymys ! kirjoitti:

        Varmasti myös normaali ruokavalio voi tyydyttää elimistön proteiinitarpeen, jos sen suunnittelee oikein, mutta entä sitten kun vedetään kalorit alas - eikä toivota lihaskatoa. Toki silloinkin voi syödä rahkaa ja raejuustoa, mutta se vähentää monipuolisuutta kun pitää aina miettiä kaikkea proteiinin kannalta. Miksi tässä tilanteessa olisi jotenkin hirvittävän kamalaa, jos ottaa ihan maidosta erotettua heraproteiinia (kun toisesta osasta ko. maitoa tehdään vaikka juustoa) ? Ei ne proteiinit mitään kummallisia teollisuuden tuotteita ole vaan ihan normaalia ruokaa nekin on yhtä alkuperäisessä muodossaan kuin esim. juuri juustot. Mitä syytä niitä olisi pelätä jotenkin ? Nestemäistä ruokaa se on.

        Toki ymmärrän tuon artikkelin, jossa varoitellaan liikakäytöstä. Esim. kehonrakennushommissa pidetään tärkeänä, että veressä on koko ajan ylimäärä aminohappoja, joten nauttimismäärät voivat olla suuria, esim. mainitsemiani 3 g/kg/d. Kuitenkin tuossa artikkelissakin mainittiin, että elimistö voi käyttää 1,8 g/kg/d. Siis esim. 100-kiloisella on ihan perusteltua syödä 180 g proteiinia päivässä tai 70-kiloisella 130 g. Siksi ohjeeni, että 100 grammaa voi ihan huoletta syödä säilyy varsin perusteltuna. Eipä niistä huikeistakaan määristä ole haittoja todettu, mutta en nyt ainakaan perusjampalle neuvoisi 300 g proteiinia päivässä.

        Hintakysymystä voi jokainen miettiä vaikka siitä, että keittokinkku sisältää vajaa 20 g proteiinia 100 grammassa. Proteiinivalmiste sisältää esim. 80 g / 100 g. Kilohinnat kuitenkin ovat melkein samat. Keittokinkkua on siis syötävä n. viisinkertainen määrä, joten sillä tavalla proteiinitarpeensa kuittaaminen tulee kalliimmaksi kuin heraproteiinista. Ja ottakaa huomioon, että tuon heraproteiinin jälkeen ei tarvitse huolehtia kuin suojaravinteista (rasvahappoineen), niin siinä ne päivän syömiset (tai tässä tapauksessa juomiset) sitten minimissään on.

        huippukehonrakentajaa perusjamppaan. Itse olen harrastanut voimanostoa kilpatasolla ja nykyisin ihan vaan punttihommia. Ei tarvita mitään ihmeen lisäravinteita, kun ruokavalio on koostettu oikein. Noilla lisäravinteilla äkkiä energiat nousevat liian ylös ja lihoo. Annostus on oltava kohdillaan. Tottahan se on, että purkista on helppo ottaa, mutta se vie myöskin hauskuutta siitä omasta kehittymisessä niin lihas- kuin ravintopuolella. Todella helposti tulee yliarvioineeksi oman tarpeensa, jos uskoo noita mainospuheita. Ei kannata muuntaa proteiinia ammoniakiksi tai ollaan taas kataboliassa. Ihmetyttää aloittajan kysymys. Lisäravinteita laihdutukseen...mitäs sitten kun on laihdutettu? Palataan huonompaan ruokavalioon, vai?

      • jep !
        Ei kannata verrata kirjoitti:

        huippukehonrakentajaa perusjamppaan. Itse olen harrastanut voimanostoa kilpatasolla ja nykyisin ihan vaan punttihommia. Ei tarvita mitään ihmeen lisäravinteita, kun ruokavalio on koostettu oikein. Noilla lisäravinteilla äkkiä energiat nousevat liian ylös ja lihoo. Annostus on oltava kohdillaan. Tottahan se on, että purkista on helppo ottaa, mutta se vie myöskin hauskuutta siitä omasta kehittymisessä niin lihas- kuin ravintopuolella. Todella helposti tulee yliarvioineeksi oman tarpeensa, jos uskoo noita mainospuheita. Ei kannata muuntaa proteiinia ammoniakiksi tai ollaan taas kataboliassa. Ihmetyttää aloittajan kysymys. Lisäravinteita laihdutukseen...mitäs sitten kun on laihdutettu? Palataan huonompaan ruokavalioon, vai?

        >

        Huomasit varmasti, että puhuin kehonrakentajista ääriesimerkkinä, mutta suosittelin huomattavasti tuota ääriesimerkkiä pienempiä annoksia. Se oli siis vaan esimerkki siitä, ettei huomattavasti suuremmatkaan annokset aiheuta terveydellistä haittaa.

        >

        Aivan, ne on nestemäistä ruokaa. Se pitää olla sitten muusta pois.

        >

        Kyllä kyllä. Kannattaakin pitää järki päässä ja tosiaan laskea kalorit ja proteiinit. Esim. mainitsemani 100 g proteiinia päivässä tuottaa 400 kcal. Sen keralla menee tietysti vähän muutakin sekä muut syömiset, mutta siis periaatteessa tuo 100 g proteiinia (vähempikin riittää toki) voisi olla ruokavalion perusta laihdutusvaiheessa. Tolkuttomia määriä ei siis kannata syödä. Ja vielä kun pitää mielessä, että on olemassa jotain gainer-tyyppisiä lisäravinteita, niin todellakin niillä saa itsensä lihotettua, jos ei mieti samalla.

        >

        Niin tai kun laihduttaa pienillä kaloreilla, niin voi olla vaikea saada riittävästi proteiinia. Siihen ongelmaan on olemassa helppo ratkaisu. Sitten laihdutuksen jälkeen voi ottaa ruokavalion, missä on luonnostaan tukevasti proteiinia, mutta siis laihdutuksen aikana proteiinisaanti olisi hyvä turvata vaikka sitten lisäravinteesta. Niin ja, treeniä kehiin samalla !

      • late91

        voi sen veteenkin sekottaa :)

    • luonnollisesti....

      Parhaimman proteinin saa lihasta, samalla saa tarvittavaa rasvaa.
      Mitään kalliita purkkeja purtiloita ei tarvitse ostaa.

      • kerran !

        Johan se nyt on kumma kun ette edes lue, mitä tänne on jo kirjoitettu.

        >

        Millä perusteella lihan proteiini olisi parempaa kuin hera ? Eikö oikein löydy näyttöä asiasta ? Jep, käsityksesi siis perustuu pelkästään uskomukseesi. Tosiaan, esim. hera on ihan samalla tavalla ruokaa kuin mikä muu tahansa, esim. liha tai juusto. Ei siinä ole mitään ihmeellistä tai pelottavaa tms. Uskomatonta puupäisyyttä tuollainen uskomusten latelu.

        Itse asiassa heran biologinen arvo on suurin mitattu, joten se on ainakin sen perusteella parasta proteiinia.

        >

        Juuri laskin valmiiksi asti, että lihasta saatava proteiini maksaa enemmän kuin pussista saatava heraproteiini. Ei kai ihan noin pihalla sentään saa olla kun tänne kirjoittaa ?

      • oo
        kerran ! kirjoitti:

        Johan se nyt on kumma kun ette edes lue, mitä tänne on jo kirjoitettu.

        >

        Millä perusteella lihan proteiini olisi parempaa kuin hera ? Eikö oikein löydy näyttöä asiasta ? Jep, käsityksesi siis perustuu pelkästään uskomukseesi. Tosiaan, esim. hera on ihan samalla tavalla ruokaa kuin mikä muu tahansa, esim. liha tai juusto. Ei siinä ole mitään ihmeellistä tai pelottavaa tms. Uskomatonta puupäisyyttä tuollainen uskomusten latelu.

        Itse asiassa heran biologinen arvo on suurin mitattu, joten se on ainakin sen perusteella parasta proteiinia.

        >

        Juuri laskin valmiiksi asti, että lihasta saatava proteiini maksaa enemmän kuin pussista saatava heraproteiini. Ei kai ihan noin pihalla sentään saa olla kun tänne kirjoittaa ?

        Parasta, muttei halvinta on Sun Warriorin luomuproteiini. Tehty riisistä.

      • Soheir._So
        kerran ! kirjoitti:

        Johan se nyt on kumma kun ette edes lue, mitä tänne on jo kirjoitettu.

        >

        Millä perusteella lihan proteiini olisi parempaa kuin hera ? Eikö oikein löydy näyttöä asiasta ? Jep, käsityksesi siis perustuu pelkästään uskomukseesi. Tosiaan, esim. hera on ihan samalla tavalla ruokaa kuin mikä muu tahansa, esim. liha tai juusto. Ei siinä ole mitään ihmeellistä tai pelottavaa tms. Uskomatonta puupäisyyttä tuollainen uskomusten latelu.

        Itse asiassa heran biologinen arvo on suurin mitattu, joten se on ainakin sen perusteella parasta proteiinia.

        >

        Juuri laskin valmiiksi asti, että lihasta saatava proteiini maksaa enemmän kuin pussista saatava heraproteiini. Ei kai ihan noin pihalla sentään saa olla kun tänne kirjoittaa ?

        Sitä paitsi, jos puhutaan ihan bodareista, niin usein heidän päivän peruskulutus on niin korkea, että on ihan totta vaikea syödä niin paljon ruokaa jatkuvasti, tyyliin lihaa.

        Eihän sitä kukaan jaksa jatkuvasti olla syömässä kunnon annoksia, joista saa kaikki riittävät ravintoaineet.

        Ai tosiaan, kysyjä halusikin laihdutaa..no, kuitenkin:).

      • perustuu ?
        oo kirjoitti:

        Parasta, muttei halvinta on Sun Warriorin luomuproteiini. Tehty riisistä.

        >

        Ja mihin perustuu väitteesi, että se on parasta ? Siis missä mielessä parasta ?

        Edelleen heran BV on korkein mitattu.

      • I
        Soheir._So kirjoitti:

        Sitä paitsi, jos puhutaan ihan bodareista, niin usein heidän päivän peruskulutus on niin korkea, että on ihan totta vaikea syödä niin paljon ruokaa jatkuvasti, tyyliin lihaa.

        Eihän sitä kukaan jaksa jatkuvasti olla syömässä kunnon annoksia, joista saa kaikki riittävät ravintoaineet.

        Ai tosiaan, kysyjä halusikin laihdutaa..no, kuitenkin:).

        Kannattaa katsoa että hera on ionivaihdettua jos on herkkä maha. Itse olen korvannut osan juustosta ja lihasta soijaproteiini-isolaatilla ja soija rouheella just nyt laihdutusaikana. Siitä mulla ei ole tullut koskaan mitään maha ongelmia. Soijarouhetta käytän ihan ripotellen esim. jogurtin tai viilin päälle.

      • Peetu21
        oo kirjoitti:

        Parasta, muttei halvinta on Sun Warriorin luomuproteiini. Tehty riisistä.

        Riisissä ei käsittääkseni täydellistä aminohappokoostumusta !

        -ainoastaan soijassa se löytyy, jos puhutaan kasvikunnantuotteista

        -kuinka joku voi tuola väittää, että lihan proteiini on parasta ?
        -huonosti sulavaa ja monesti sisältää rasvaa
        -kaananmunan BV arvo on 100, siis se on parasta mitä löytyy ilman käsittelyä

        -urheiluravinne protskut on BV arvoltaan ylivoimasia (BV 120)ja lisäksi ainakin osittain valmiiksi pilkottu, jotta elimistö pääsee "helpolla" ja katabolinen tila saadaan pysäytettyä mahdollisimman nopeasti

    • heramies

      kaikkia juttuja jaksanu lukea, mitä nyt nopeasti vilkuilin, mutta asiaan.

      Jauhe on edullisin ja niitä saa hyvin varustetusta ruokakaupasta tai sitten erikoisliikkeistä. Fast on ihan yees perusmerkki jota löytyy yleensä normaalikaupoista. Tossa esim:

      http://kauppa.voimaharjoittelu.fi/fast-hera-p-777.html

      Sitten on evolution ihan hyvä kanssa ja on niitä muitakin, kuten itellä tällä hetkellä Leaderin Whey.

      Noita maustettuja en suosittele, ainakaan jos niissä on makeutusaineina aspartaamia, aika myrkkyä.

      Heraproteiinista halvinta on se perushera ja sitten suht halpoja on whey3 tai muulla nimikkeellä olevat kolmen heraproteiinin sekoitukset joita itse usein käytän.

      Maitoproteiini on halvempaa kuin hera ja soveltuu hyvin esimerkiksi yöproteiiniksi, otettavaksi ennen nukkumaan menoa koska se on hitaasti imeytyvää. Maitoproteiini voisi laihduttajalle sopia. Heraproteiini sopii erityisesti treenin jälkeen otettavaksi koska imeytyy nopeasti (palautusjuomassa tulee olla myös hiilareita).

      Joku sanoi että lisäproteiinia ei välttämättä tarvise. Ei se mikään ihmeaine olekaan ja riittävän määrän proteiini saa ruokavaliostakin jos ruokavalio on kohdallaan. Joskus se proteiini kumminkin helpottaa elämää kun kiireessä pitää suunnitella ruokavaliota josta saa riittävän määrän proteiinia jos käy vaikka salilla, laihduttaja nyt ei sitä tarvitse jos ei salia tai muuta raskasta liikuntaa harrasta.

      Jos kuntosalilla käy niin silloin on palautusjuoma ihan ehdoton, eli juoma joka otetaan heti treenin jälkeen ja jossa on heraproteiinia, jotain hiilareita, mahdollisesti muita lisäravinteita kuten kreatiini. Sillä saa palautumisen käyntiin heti treenin jälkeen.

      • tuota !

        >

        En tiedä, joskus pistää naurattamaan ihmisten tietämättömyys. Tuossa suosittelet ainakin treenaaville proteiineja. Treenin jälkeen suosittelet mahdollisimman lyhytketjuisia proteiineja - suorastaan vapaita aminohappoja sisältäviä lisäravinteita. Sitten väität, että kahden aminohapon mittainen proteiinin pätkä on "aika myrkkyä". Aika naurettavaa, sanoisin. Tosiaan, aspartaamissa on vain kaksi aminohappoa - ei muuta. Se on siis pelkkää proteiinia - ja varsin hyvin imeytyvässä muodossa (sitä samaa tavaraa on tietenkin kaikkialla, missä vaan proteiinia on - kylläkin vähän hitaammin imeytyvässä muodossa sitoutuneena pitkäksi proteiiniksi).

        >

        Mistä saat maitoproteiinia (kaseiini) halvemmalla kuin heraa ?

        >

        Mutta oiva apu se on proteiinisaannin turvaamiseksi. Alhaisilla kaloreilla varsinkin on helppo saada proteiinia riittävästi juuri proteiinivalmisteesta kun muualta sitä on vaikea kerätä riittävää määrää.

        >

        Tämä on varsin hyvillä persusteilla kiistetty: hiilihydraatti ei ole välttämätön palautusjuomassa.

    • akuutissa
    • kaikuja

      Ehrmann-rahka maistuu ainakin minulle, yleensä sekoittelen joukkoon soijarouhetta (jossa on proteiinia n. 50%) ja paaljon rypsiöljyä niin tulee hyvää :)

    • jauho

      Tavallisesta lähikaupasta saa jauhohyllyltä edullisesti vähärasvaista soijajauhoa alle viiiden euron kilohintaan. Jauhe on pakattu puolen kilon pussiin, markkinoija on Reformi-Keskus. Proteiinia siinä on 50 g/100 g ja energiaa 360 kcal/100 g.... Sellaisenaan jauheen maku ei täytä kaikkien gurmee-vaatimuksia, mutta jauhon voi sekoittaa esim. mehuun tai jogurttiin tai....mielikuvitus rajana. Se liukenee erinomaisesti veteenkin.
      Minulla kulunut jo useampi pussi - suosittelen!

    • oasjad

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työsuhdepyörän veroetu poistuu

      Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan
      Pyöräily
      48
      3130

    2. Ruumis kanavassa

      Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan
      Suomussalmi
      27
      2894

    3. Pieni nainen, paras nainen

      Näin se nyt vaan on. Mieheltä
      Ikävä
      121
      2326

    4. Onko tässä paljon lääkettä..

      Keski-ikäselle 43v Ketipinor 100mg Brintellix 10mg Venlafaxin 75mg Xanor 1mg Propral 40mg Xatral CR 10mg Esomepratsol 4
      Ikävä
      228
      1432

    5. Ei mitään menetettävää

      Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo
      Ikävä
      163
      1336

    6. Tapani Kiminkine n on ammuttu Helsingissä

      Kertoo poliisilähteet...
      Maailman menoa
      11
      1316

    7. Oi! Jorma Uotinen ja Helena Lindgren paljastivat yllätysuutisen: "Rakkaudella"

      Professori, tanssija, koreografi, Tanssii Tähtien Kanssa -tuomari Jorma Uotinen ja Suomen meikkitaiteen pioneeri, laulaj
      Suomalaiset julkkikset
      12
      1083

    8. Mitä sä ajattelet

      Musta tällä hetkellä? Onko vihaa, rakkautta vai halu vältellä jotta unohtaa
      Ikävä
      74
      989

    9. Pakko tulla tänne

      jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää
      Ikävä
      39
      922

    10. Riittäisi juoruakkoille puhumista tässä kylässä

      On mennyt mahottomaksi touhut. Taksi renki kuskaa akkaansa töihin lienekkö mitään lupaa yrittäjältä tähän touhuun. Kylän
      Hyrynsalmi
      13
      802
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt