Olen seiskalla oleva tyttö, eikä kukaan kuuntele mua. Ystävälläni on kaikenlaisia ongelmia, hän ajattelee kaikkea liikaa ja sitten ahdistuu, minä ja muut kaverini yritämme tukea häntä. Aina kun avaudun hänelle, en saa mitään lohdutusta, muuta kuin sen että hän sanoo etteivät minun ongelmani ole yhtään niin pahoja kuin hänen, vaikka en usko. Mua ahdistaa oikeasti mennä kouluun ulkonäön ja ujouden takia. Tiiän kyllä että nuo on niin säälittäviä ja 'mitättömiä' asioita niin kuin muiden mielestä. Itsetuntoni on oikeasti niin paskana ettei oo tosikaan. Aina kun olen kavereiden seurassa, tunnen itseni ulkopuoliseksi, ja näen jokaisen paljon kauniimpana, ja löydän heidän ulkonäöstään ja luonteestaan aina jotain hyvää, mutta en itsestäni. Kaikki alkoi mennä huonoon suuntaan kun entinen paras kaverini haukkui ulkonäköäni. En halua olla kavereita enää vapaa-ajalla niin kuin ennen, koska en halua olla muiden näkyvillä. Mikään ei auta itsetuntoni kohentamiseksi, en jaksaisi edes laittautua kouluun mitenkään koska se ei hyödytä. Tiedän,
että murrosiässä kaikki painaa päälle ja muuta, mutta en usko että tämä helpottaa.
että murrosiässä kaikki painaa päälle ja muuta, mutta en usko että tämä helpottaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
mää en tiijä osaanko auttaa mut toivon ainaki.
Sun pitää tietää, et kaikki ei oo ulkonäöst kiinni. jos kumminki haluut näyttää nätimmältä (mikä ei kuitenkaa kaiken kaikkiaa oo oikeesti tärkeetä!) mieti mitä vois helposti muuttaa. Ulkonäköä saa pienel vaivannäöl erilaiseks! =) Ittelläniki välillä on sellai olo, et muut on nätimpiä, mut sit mietin et, täs iäs se on ihan normaalia, et oo varmasti ainoo! =) Kumminki oikeesti, on tärkeempää et miltä näytät sisäisesti.
Mullakin on pari kaveria, joilla on kamalasti ongelmia ja kertoo niistä mulle. Kuuntelen aina ite niitä, ja koitan parhaani mukaan lohduttaa. Itelläniki on välillä kamala fiilis, perhejuttui sillai. Sun kaverit ei ehkä tiedä miten auttas sua. Onhan se tietysti epäreilua, että ne vähättelee sun ongelmia. MUn mielestä kukaan ei oo tarpeeks hyvä sanomaan missä on se "ongelmien raja." jokaisella ihmisellä on se oma henk. kohtanen rajansa. Jos tuntuu siltä että on ongelmia, niin sitten on. ei kukaan voi sanoa että: nyt on ongelmia ja nyt ei.
Jatka vaan sitä hyvän ettimistä ittessäs! Vaik ulkonäöstä, nenä olis vähän normaalia suurempi, niin aina on jotain hyvääki =) ittelläni esim. just on toi nenä vähän normaalia suurempi, mut so what, hymy on ihan jees ittelläni omasta mielestä =) Ja sit se sisäinen lohtu on se, että mieti, voisko olla pahemminki. =) Toivottavasti autto! (ollaan muuten samanikäsiä)
mikä sun ulkonäössä on erilaista kun kukaan ei ole samannäköinen?
Mene kouluun ja ole oma itsesi.
Et voi olla kukaan muu eikä sinun pidäkään olla.
On täysin normaalia että katsoo muita ihaillen ja vertaa itseensä.
Nuoret tekevät niin paljonkin.
Joka päivä itsetunto kasvaa.
Mene ystäviesi luo.
Jos haluat keventää sydäntäsi niin tee se jollekulle toiselle ystävällesi.
Hienoa että kaikki te tuette ystäväänne yhdessä.
jos joku haukkuyu rumaksi sua päin näköä, hän on kateellinen