Osassa veneitä on masto katon läpi ja osassa se on kanteen kiinnitettynä. Mietin kuinka kanteen kiinnitetty masto kestää aikaa, eli onko se mahdollinen riski kun ostaa liki 30 vuotta vanhan veneen?
Masto läpi katon
Pekka500
61734
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kerran olen nähnyt Albin Viggenissä halkeamia siinä kohtaa kantta (kajuutan katossa), mihin on mastoa varten laminoitu vahvikepala. Kun kiristimme vantteja, tämä halkeama kasvoi pikkuisen. Tosin minulle ei koskaan käynyt ilmi, oliko vahvikkeen sisälle laminoitu esim. pattinki, vai oliko se pelkkää kuitua. Ensin mainitussa tapauksessahan tilanne ei olisi niin kriittinen.
Riippuu miten mastonjalan tuenta on toteutettu; yleensä veneissä joissa masto on kannella on hytissä mastonjalasta köliin/pohjaan ulottuva tukiputki jonka varassa masto lepää; ei siis kannen varassa jolloin tilanne on (lähes) sama kuin kannen läpi menevässä mastossa.
Joitakin veneitä on (ilmeisesti sisätilojen vuoksi) tehty myös niin että ko. putkea ei ole vaan tuenta järjestetty laipiolla tai poikittaispalkilla. Näihin poikittaispalkkeihin suhtautaudun hieman varauksella, niiden kunnon/joustavuuden arviointi kun on hieman hankalaa vaikka kyse olisi uudestakin veneestä.
Joka tapuksessa rasitukset ovat kovat, ja aikaa myöden lähes kaikki materiaalit tuppaavat väsymään ja antamaan periksi.
Tervettä suhtautua varauksella...
Vaan jos se on ammattitaidolla suunniteltu, laskettu ja toteutettu, kestävyyden kannalta ei ole merkitystä.
Tjoo, mutta kovassa käytössä olleitten vanhojen rakenteiden kuntoa on aina hyvä tarkkailla.
joo'o, jos se todellakin on ammattimaisesti laskettu, suunniteltu ja toteutettu niin pitäisihän sen kestää.
Noiden seikkojen arviointi on vain mielestäni hieman hankalaa jopa luokituslaitoksille (esim. Estonia) puhumattakaan tavallisesta veneilijästä.
Verrattuna kannen läpi menevään mastoon tai putkella tuettuun mastonjalkaan suhtautuisin näihin poikittaistuettuihin mastonjalkoihin (kuten sanoit, terveellä) varauksella.
ottaen toteaisin että kannella seisovia on enemmistö - eli jos haikailee läpi kannen tulevaa mastoa niin venetyyppien lukumäärä vähenee oleellisesti.
Yleensä ottaen asiat on hoidettu kelvollisesti - ja omaperäisiä rikaussääntöjä löytyy, kiristetään vantit niin ettei ovi aukea ja sitten löysätään sen verran että ovi toimii.. oon kuullu!
Useimmilla ei ole ongelmia näissä ratkaisuissa on sitten kyseessä kumpi vain.
Kannella seisova masto on lähes pari metriä lyhempi putki kuljetella esim maantiellä, irtopään tukeminen kuljetuksessa on ongelma - sen juuri ei myöskään vuoda vettä sisään kuten läpimenevät monesti.
No itelläni on nyt läpimenevä, edellinen seisoi kannella - molemmat toimi ok. Tää on hiukan myös iäisyyskysymys ja makuasia!
Läpimenevän rikaaminen olikin itselleni yllättävän helppoa - kerran kun sen saa osumaan reikään niin sinnehän se holahtaa, hiab-nosturia on käytetty - erittäin hyvä metodi eikä turmellu vindexit ja muut vermeet topissa kuten mastokraanassa on vaarana.
Estoniasta - ei kait se luokituslaitos voi huollon laiminlyönneille yhtään mitään tai kipparin vastuuntunnottomuudelle ajaa myrskyssä täyttä vauhtia päin suuria aaltoja epäkuntoisella aluksella??
Estoniassahan nyt ei ollut mitään yksittäistä syytä. Yhtä syyllisiä taitaa olla kaikki. Eniten syytä on siinä, ettei tiedetty. Nii-in, ei tiedetty ei. Vaan olisiko pitänyt tietää? Olisihan sitä pitänyt tietää vaikka minkälaista. Kuten nämä terrori-iskut. Olisi pitänyt varautua.
Vaan kun kaikkea ei voi tehdä ja tietää.
Noh, nykyään tiedämme taas laivan kontruktioista enemmän ja merenkäynnin tilasta enemmän ja tavoista ajaa merenkäynnissä enemmän ja mihin pitäisi kiinnittää luokituksessa enemmän huomioon...