Miten arvioida käytetyn veneen purjeiden kunto? Mihin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomio?
Purjeiden kunnon arviointi
Ostanko uudet?
462328
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
tuntuvat riittävän sinulle vielä monta vuotta
menee rikki, jos esim sormella painaa reilulla voimalla kireäksi vedettyä purjekangasta. Jos purje tuon testin kestää, niin se toimii ainakin kevyissä keleissä (< 10 m/s).
Jos isopurjeessa on liikaa pussia sen saa usein pois gunnighamilla. Genoa on hankalampi, jos se on kovin venynyt pussikkaaksi, siksi laminaattipurje keulapurjeena on hyvä, se ei veny, mutta hapertuu ajan mittaan. Toisaalta liian lauta keulapurje on tehoton, mutta silloin se on alunperin leikattu väärin.
Jos pääsee nostamaan purjeet ylös, niin jos purjeisiin saa kohtuullista siipimuotoa, niin hyvät ovat. WB-sailisin sivuilta löytynee kuvia täydellisestä purjeen siipimuodosta.
Jos saat purjeen käsivoimin rikki itkemällä, potkimalla, puremalla tai raastamalla, se ei kelpaa enää kassiksikaan. Ellei käsissä ole jonkun raaserin nollakelien erikoispurje. Jos isopurje on venynyt, se on repulla, veti mistä köydestä hyvänsä. Cunninghamilla voi alaosaa hieman latistaa, mutta pahiten kallistava yläosa jää repulle.
Tosiasiassa purjeista ei maissa näe muuta kuin kuluneisuuden, muotoa ei pysty arvioimaan purjeentekijäkään. Genoan takaliikin venyneisyydestä saattaa aavistusta saada kiristämällä sitä ja katsomalla nouseeko liikkivahvike pystyyn, mutta epävarma on sekin testi. Rypyistä voi olla jäänyt jälkiä lähinnä lian muodossa. Lopulta se, minkä purjehtimatta näkee, on saumojen kunto ja purjehtiessakin täytyy osata katsoa. Paljon repsottavia langanpäitä siellä täällä kertoo paljosta käytöstä. Siinäkin pitää erottaa myötätuulessa rikiä vastaan hieroontuneet ja muut erityisellä kulutuksella olevat kohdat, jotka purjeen eliniän aikana saumataan ainkin kerran uudestaan. Isopurjeen säilytys puomilla tuo siihen omat jälkensä, koska se laskostuu useimmiten samoin ratsastajien muokkaamaan järjestykseen. Jotain nekin jäljet kertovat, eniten ehkä puomilla vietetystä ajasta.
Tosiaan, maissa pystyy tarkistamaan lähinnä ompeleiden kunnon silmämääräisesti. Muodon näkee vesillä jos osaa katsoa. Jos et osaa niin trimmaa vene kryssille (mielellään joku normaali keskituulen keli) ja ota purjeista valokuva alhaalta ylöspäin. Kuvauspaikan pitää olla keskellä purjetta pituussuunnassa ja "syvyyssuunnassa" mahdollisimman lähellä alaliikkiä. Makaat siis käytännössä keulakannella selälläsi tai olet kyykyssä sitlooran pohjalla kuvatessasi. Tällaisen kuvan voit sitten näyttää purjeneulojalle, joka voi kertoa sinulle arvionsa purjeen muodosta.
Nuo olivat pätevät ohjeet. Vain sen voisi lisätä, että niiden kuvien perusteella purjeentekijä osaa ehdottaa mahdollista muotokorjaustakin purjeisiin. Ilman niitä taas pelkkä "purje venynyt - voiko tehdä jotain"-kysely päättyy hartian kohautuksiin. Vielä paljon parempi tilanne on, jos purjeista on uusina otettu vastaavat kuvat vertailtaviksi.
retkipurjeet, jotka kyllä hajoaisi potkimalla ja puremalla, mutta kyllä niillä vaan kummasti purjehtii vuodesta toiseen alle 12 m/s keleissä. Pidemmmillä reisuilla mulla onkin ollut uudempi genoa mukana varapurjeena.
laina joskus vaikka kaveriltasi uudempia purjeita, niin huomaat eron ikäloppujen ja uusien purjeiden välillä. Sillä, että purjeet pysyvät muodossa, pussi oikealla paikalla, on yllättävän iso ero purjehdittaessa 7-8m/s ja kovemmissa tuulissa. Vanha purje ainoastaan kallistaa, uusi purje kuljettaa venettä
vanha laminaattikeulapurje tosiaan ei veny, mutta on aivan paperia. Yks retki-isopurje on dacronia ja purjeenpaikkaaja on n kertaa sanonut, että hommaa uudempi, mutta kyllä se vaan kestää, jos ei turhia läpsytä ja revittele.
Kilpapurjeet tosiaan mulla on erikseen.
Aivan varmaa on, että 12 m/s tuuli kehittää purjeeseen paljon suuremmat voimat kuin käsin tai jaloin aikaan saa. Toinen asia on, että Murphyn lain mukaan, jos jotain voi sattua, se voi sattua pahimmalla mahdollisella hetkellä. Siis purje voi ratketa siinä 12 m/s tuulessa juuri lähellä leen rantaa. Kolmanneksi, kuten alempana jo todettu, reput vain kallistavat. Täysin käsittämätöntä on roikottaa vanhaa kelvotonta purjetta edes kotona, saati veneessä, jos parempikin on olemassa. Käsivoimin rikottava ei todellakaan kelpaa edes kassin raaka-aineeksi. Tulee vähän yksi naapuri mieleen, joka ei halunnut käyttää uutta genuaa sateessa, kun se oli voinut vaikka kastua.
vuoteen purjehtinut dacronisilla keulapurjeilla, joten niiden venymisistä en osaa sanoa mitään. Sen sijaan venynyttä dacron isoa saa litistettyä vetämällä liikit ja cunnigham tiukaksi. Lisäksi vaikka olisi uusi isopurje, niin isopurjetta pitää trimmata levangin avulla, jotta vene ei turhaa kallista. Lisäksi osatakilassa kannattaa tuule yltyesä laittaa perästaakin avulla kiertoa isopurjeen yläosaa, niin ei tarvitse reivata turhan aikaisin.
Tulee vähän yksi naapuri mieleen, joka ei halunnut käyttää vanhaa genuaa keulassa, sitä olisi pitänyt vaihtaa ja trimmatakin. Hommasi stten rullagenoan ja veneen luoviominaisuudet huononivat 50%.
Yksi näkökulma, jota ei ole käsitelty on purjeiden materiaali. Ilmeisesti kaikki vastaajat ovat puhelleet Dacron purjeista.
Laminaattipurjeiden kuntoa pystyy kulumisen osalta arvioimaan kohtuullisen hyvin. Tärkeintä on katsoa löytyykö purjeesta taitoksia, joita pitkin purje on aina viikattu. Jos löytyy niin kannattaa erityisesti katsella missä kunnossa laminaatin säikeet ovat näissä taitoksissa eli on paljon kuluneita / katkenneita säikeitä. Toinen tärkeä alue on katsastaa purjeen takaliikki (koskee sekä fokkaa / genuaa ja isopurjetta). Laminaattipurjeet rispautuvat tältä alueelta aina ensimmäiseksi, koska ne hankaavat vendoissa vantteihin ja / tai peräharukseen.
Laminaattipurjeet säilyttävät käytännössä muotonsa siihen asti kunnes ne hajoavat. Toki laminaattipurjeetkin voivat venyä paneleiden välisistä ompeleista, mutta se on harvinaista.
Voiko tuollaisen laminaatti-genuan kiepauttaa purjehduksen päätteeksi rullalaitteelle vai vaatiko se aina irroituksen ja pussituksen?
niin mikä ettei, laminaatin taipuvuusominaisuuksista moinen on kiinni, laminaatteja on moneen lähtöön ja purjeet yleensä materiaalista riippumatta säilyvät parhaiten rullattuna, ei tule taitoksia.
Rullagenoasta kannattaa tietää, että alaliikki jos ei ole kannessa kiinni, purjeen tehosta luovilla häviää 30-50%. Siksi joissa veneissä rullalaite on keulaboksissa.
Täyttä potaskaa. Nollat pois prosenteista, niin ollaan lähempänä totuutta. Purjeen tekijä ottaa huomioon rullan sijainnin ja leikkaa purjeen alas kantta viistäväksi.
usein näkee vakiopurjeissa kuten tässä, heh:
http://www.beneteau.com/fr/voile/produit.aspx?GAM_CODE=1&PRO_CODE=323
(klikkaa kuvaa, josta tulee video, jossa vene luovii)
Genoa tuossa ja niin monessa kotivesien purressa on tasa rullan korkeuden verran irti kannesta eli useita kymmeniä senttejä.
Yhtä helppoa on nostaa itsensä tukasta kuin leikata purje lähemmäksi kantta kuin rullan korkeus. 50 % on liiottelua aivan siinä kuin nollan pois jättäminen vähättelyä, totuus on jossain siinä välillä, ehkäpä puolivälissä.
Minun kohdalleni ei ole sattunut yhtäkään purjeentekijää, joka tekisi purjeesta muuta kuin valkoisen ja kolmionmuotoisen. Kuten autonrenkaat ovat mustia ja pyöreitä... no ainakin mustia. Purjeneulomoiden räätälöinnit ovat pelkää bullshittiä.
Tuossa kuvassa purje lähtee selvästi rullasta alaspäin. Purjeen takakulma on joka tapauksessa suunnilleen samalla korkeudella riippumatta siitä lähteekö etureuna ylempää vai alempaa. Kannen tasolla on rungosta aiheutuvaa pyörteistä tuulta, joten kannen tasolla oleva purjeesta saatava hyöty on erittäin vähäinen ja sillä on merkitystä vain kilpailtaessa.
http://www.fi.northsails.com/Purjeet/Matkapurjeet/Marathon3DL/tabid/9028/language/en-US/Default.aspx
Ilman lattoja ei purjeeseen voi leikata ahvenselkää, eikä genua alaliikissä lattoja toistaiseksi ole nähty. Purje tietysti on kaarella ja vene kallellaan, joka saa alaliikin näyttämään alaspäin kaartuvalta. Pyörteillä ei ole merkitystä genuan alla, mutta raolla on, josta paine pääsee tasoittumaan purjeen väärälle puolelle. Eli harhaa on paitsi perspektiivissä, myös koko purjeen toiminnan ymmärtämisellä. Vaikutus on aivan sama matkalla ja kilpailussa, nousukulma huononee ja vauhti hidastuu. Eikä se vaikutus mikään merkityksetön ole, mutta merkitys on tietysti suhteellinen käsite.
Etu- ja takapurje muodostavat kokonaisuuden, joka toimii kuten yksi suuri purje. Etupurjeen alaosan vaikutus tähän suureen kokonaisuuteen kiinnostaa vain kilpapurjehtijaa. Rullan sijoitus on otettu huomioon veneen suunnittelussa. Kannen päällä oleva rulla on edempänä, kuin kannen alle tuleva, joten keulakolmio tulee edemmäksi ja ylemmäksi. Cruisereissa ja monissa cruisereissa/racer rulla suunnitellaan ylös esim. Maestro 40. Minulla ei ole tietoa miten paljon kannen tasalla ole etupurje on tehokkaampi kuin hieman yläpuolella oleva, mutta väitän edelleen, että puhutaan täysin marginaalisesta ominaisuudesta, joka ei anna matkapurjehtijalle mitään etua, joka kumoaisi haitat. Jos ahvenselästä alaliikissä olisi hyötyä, se tehtäisiin käyttäen pystylattoja. Kankaan jäykkyyden ja snöppinarujen avulla alaliikkiin saadaan pieni kaarevuus.
"Minulla ei ole tietoa miten paljon kannen tasalla ole etupurje on tehokkaampi kuin hieman yläpuolella oleva, mutta väitän edelleen..." Eiköhän tuossa takapurjeineen ollut koko juttu.
Kannen alla olevaa rullaa ei enää muutamaan vuoteen ole tarvinnut sijoittaa taaemmaksi. Ylemmäksi sijoittuva keulakolmio taas vain korostaa rullan haittoja suuremmalla kallistavalla momentilla. Se momentti on rullapurjeella vielä kannen väliin jäävää rakoa suurempi haitta, kun purjetta joudutaan ottamaan vähän rullalle.
Kilpapurjehtijalla ei tietenkään ole varaa antaa toisille niin oleellista tasoitusta, jos haluaa pitää kilpailun jotenkin mielekkäänä. Matkapurjehtijalla pitäisi olla realistinen käsitys eduista ja haitoista ja tehdä valintansa niiden mukaan, ei olettamusten.
”Kannen alla olevaa rullaa ei enää muutamaan vuoteen ole tarvinnut sijoittaa taaemmaksi.”
Jos tuohon veneeseen sijoitetaan rulla kannen alle, se menee taemmaksi, vaikka olisi halkaisijaltaan miten tahansa olematon.
http://www.maestroboats.fi/Picgallery/Helipics/Maestro_40_Helipcs_08.JPG
”Kilpapurjehtijalla ei tietenkään ole varaa antaa toisille niin oleellista tasoitusta, jos haluaa pitää kilpailun jotenkin mielekkäänä.”
Jos kilpapurjehtija on sekunnin ennen maalissa kuin vastustaja, siitä kannattaa maksaa.
”Matkapurjehtijalla pitäisi olla realistinen käsitys eduista ja haitoista ja tehdä valintansa niiden mukaan, ei olettamusten.”
Olen täysin samaa mieltä. Löytyykö sinulta faktoja numeroiden muodossa, niin voimme lopettaa spekuloinnin?
Tuollaisilla numeroilla ei ole oikein painoarvoa, kun ei ole tietoa, mistä ne on laskettu ja millä todisteilla. 50% mistä lukemasta? Veneen nopeudesta? En usko.
Katsopa sinä tuota rullaa. Ei se mistään rullan halkaisijasta ole kiinni. Edelleen on rako kannen alta suljettu ja pinta-alan painopiste pidetty alempana.
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.finnyachts.fi/images/562fb31a8d3aa4780e5992cef0ba2e9e58550067&imgrefurl=http://...
Muutamaa harvaa tosissaan ottavaa kilpapurjehtijaa lukuunottamatta eivät kilpailevatkaan maksa sekunneista, eikä omaisuuksia minuuteistakaan. Faktat eivät mahdu pariin lukuun eri tuulikulmilla, tuulennopeuksilla ja veneillä. Muutamista tuulitunnelikokeista saa numeroitakin, mutta spekulaatiosta ei helpolla pääse eroon. Kohtalaisen selvästi dokumentoidut muutoin samanlaisten veneiden kilpailutuloksetkin ovat spekuloitavissa. Spekulointikin on silti vähän vaikeaa, jos eivät perusteet ole hanskassa.
Ei toimi linkki, joten paha kommentoida.
Mahtaako sinulla olla perusteet hallinnassa? Painopisteen saaminen alas on luonnollisesti tärkeää, mutta kannen tasalla olevan turbulentin ilman valjastaminen hyötykäyttöön, ei kovin merkittävästi asiaa auta. Numeroilla esitettävää faktaa ei sinulta siis löydy. Onko etu 1, 2, 5, 10, 15, 50 % ja mihin verrattuna, vai jääkö kirkkaasti alle yhden?
unohtunut alaliikin lisäksi rullatun purjeen surkea muoto. Yhdessä kannella oleva rulla ja rullattu purje, niin varmasti on tehoja vekka useita kymmeniä prosentteja verrattuna rullattomaan alaliikki kannessa olevaan purjeeseen.
Jos alaliikki on irti kannesta, paine-ero purjeen eri puolilla on pienempi ja sitä kautta tehoja merkittävästi vekka, kokeilkaa vaikka purjelaudalla minkalainen turboefekti on salaliikin ollessa kannessa kiinni vs irti.
Katso sitten tästä: http://www.finnyachts.fi/en/products/finnflyer36 Tuollainen rulla minullakin voisi veneessä olla, jos sellaisen saisin asennettua ankkuriboksiin.
Kahteen kertaan on jo sanottu, ettei kyse ole siitä turbulenttisesta tuulesta lähellä kantta. Kyse on raosta, josta ylipaine pääsee pyörähtämään purjeen toiselle puolelle aiheuttaen vortex-pyörrettä, eli vastusta. Pienen pieni plussa saadaan sitten päälle siitä merenpinnan ja rungon sotkemasta tuulestakin. Sieltä saadaan ne pari prosenttia, pyörteen välttämisestä parikymmentä.
Olen keskustelun perusteella täysin vakuuttunut siitä, että paremmin minulla on perusteet hallussa. Enkä siis ehkä aivan hukkaan ole kuluttanut aikaa teoriaa opiskellessa.
Finnflyer 36:n keulastaagi olisi vähintään 10 cm edempänä, jos rulla olisi yläpuolella. Keulakolmio kasvaisi tällöin eteenpäin vapaaseen tuuleen. Finnflyer on luonnollisesti suunniteltu alun alkaen kannen alle tulevalle rullalle, joten koko keulan suunnittelu on lähtenyt siitä. Mm. keulakajuutan katto on matala ja pyöreä. Kokonaisuus on epäilemättä tehokas, enkä ole missään vaiheessa väittänyt, että kannen alle tuleva rulla olisi tehottomampi, olen edelleen siinä uskomuksessa, että ero sen hyväksi on minimaalinen matkapurjehtijalle ja varsinkin, jos vene ei ole suunniteltu sitä käyttäväksi. X-yachts:n Xc-sarjassa rullat ovat ylhäällä, mikä saa minut vakuuttumaan sen ratkaisun hyvistä puolista. Tuskin X-yachts käyttäisi tällaista ratkaisua, jos siinä menetettäisiin oleellisesti purjeiden tehosta. Tuossa joku otti esimerkiksi lainelaudan. Lainelauta ei kallistu, kuten kölivene, joten sen runko ei häiritse samalla tavalla ilmavirtauksia.
Flyeriä ei ole mitenkään erityisesti suunniteltu tuolle rullalle, se on asiakkaan valitsema optio. Eikä ruffin katolla ole senkään vertaa tekemistä asian kanssa. Kun olen itse läheltä nähnyt Flyerin rullan, niin ehkä sen 5 cm edemmäksi olisi voinut saada. Vastaavasti rikin sivusuhde olisi kärsinyt sen verran, eli niiden vapaiden tuulienkin kanssa olet vailla niitä perusasioiden ymmärrystä. Xc-sarjassa on tehty monta muutakin kompromissia verrattuna muihin X:iin, tuo rulla muun muassa. Kannen päällä olevalla rullalla ei ole mitään etua kannen alla olevaan, eli ei ole niitä hyviäkään puolia. Etkä sitten edes rautalangasta vääntämällä ymmärrä niitä rungon pyörteitä, joihin edelleen takerrut. Miettisit edes suhteellisen tuulen suuntaa kryssillä runkoon nähden vielä niidenkin kanssa. Koita muistaa virtauksen tulevan varsin tarkkaan yhdensuuntaisena etuliikin kanssa ja vertaa sitä runkolinjoihin. Sivutuulessa ja avotuulessa ei rullan kanssa menetä kuin niitä muutamia prosenteja pienemmän pinta-alan takia. Aerodynamiikassa et mutuna pääse kuin vääriin päätelmiin, edes ne alkeet pitäisi hallita. Ei sitä suotta myös aeromystiikaksi nimitellä, niin usein asiat ovat toisin kuin luulisi. Minä törmään niin usein omaan tietämättömyyteeni sillä alalla, että olen oppinut olemaan esittämättä väitteitä, joihin en ole saanut varmennusta asiantuntevammilta tahoilta.
Tiedän, että useimmat matkapurjehtijat valitsevat rullan helppouden suorituskyvyn kustannuksella ja olen itse se poikkeus joukossa. Tekeehän rulla purjeen säilyttämisen niin paljon helpommaksi. Minun valintani on toinen niin kauan kuin jaksan purjeita viikkailla ja vaihdella. Se taas tekee purjehtimisen niin paljon mukavammaksi. Pääsenpä usein omakohtaisesti havaitsemaankin ne erot tehossa.
Flyerin keula näyttää olevan yläosasta leveämpi kuin esim. First 36.7:ssä. Oliko rullan sijoitusoptio suunnittelijan mielessä? Firstistä saa muuten rullan pois esim. kilpailun ajaksi, jolloin keulapurje voidaan kiinnittää alemmaksi.
Ilman ja veden välillä on kitkaa, samoin ilman ja veneen välillä on kitkaa. Pyörteisiä virtauksia syntyy varmasti.
Ihan mielenkiinnolla odotan tuloksiasi uuden rullasi tehokkuudesta verrattuna samanlaisen veneen kannen yläpuolella olevaan versioon.
Jos rulla on sitä tyyppiä kuin Flyerissä, ei rullaakaan poisteta, vain purje vaihdetaan. Runkolinjoihin ei tarvita mitään erityistä ja keulan yläosan muotoilu on lähinnä esteettinen kysymys suunnittelijalle. Rullan taas saa melkein kaikista rullalaitteista pois, jolloin haitaksi jää vain paksumpi profiili. Omaani ei rullaa, edes sitä kannen alapuolista tule rakenteellisten seikkojen takia.
Tietenkin pinnassa on enemmän pyörteitä kuin ylempänä, mutta paine-erot purjeen eri puolilla pysyvät ja ne ovat edelleen pääosassa. Tehoerot kannenpäällisellä rullalla varustettuun sisarveneeseen on todettu ja kellotettu kattavasti. Muuttujia vain on kahden samanlaisenkin veneen välillä niin paljon, ettei kannata kaikkea laittaa sen rullankaan piikkiin.
on kiinnostanut minua myös kovasti. Alla on monta mutu-tuntuman vastausta. Voisiko joku ammattilainen kertoa minkä kokoluokan hävikistä on kysymys, jos purjeen alaliesma on irti esim. noin 45 cm kuten minulla. Vene on 35 jalkaa, facnorin rulla, joka on jostain käsittämättömästä syystä laitettu jatkopalalla (20cm) kanteen. Välillä tämä tuntuu vain esteettiseltä haitalta, välillä kryssiessä mietityttää montako astetta nousukulma heikkenee ja montako kymmenystä vauhti on pienempi. Onko Facnorin rulla vaikea purkaa, jos laittaisi uuden pidemmän keulastaagin/foilin? Avomerellä tuo hävikki ei ole kylläkään oleellinen, kun ei yleensä nousukulmasta kaikkea revitä irti.
Minusta purjeen ikä on veneenostajan kannalta ainoa peruste arvioida purjeen kuntoa. Purjeita maassa levittelemällä kukaan ei pysty sanomaan purjeesta yhtään mitään relevanttia kuntoarviota. Ja käytetyn veneen ostajalla varmaan on tärkeämpiäkin tutkimuskohteita kuin purjeet. Vähän kärjistettynä: sama kuin jos käytetyn auton ostaja haluaisi saada varmuuden siitä kuinka paljon tankissa todella on polttoainetta vaikka mittari näyttää puolta. Eli 10 vuotta tai vanhempi -> arvoton purje, varaudu uusimaan, vaikka kiva yllätys voi ollakin että purje kelpaa vielä toisetkin 10 vuotta.
Kyllä asia on niin, että jos haluaa veneen kulkevan hyvin, niin yli 10 vuotta vanhoilla purjeilla ei se onnistu. Isopurjeeseen tulee pussi jopa alle 5 vuodessa. Oma kokemukseni on, että purjeet toimivat huippuhyvin korkeintaan 5 vuotta. Sen jälkeen tarvitaan huoltoa. Eri asia tietenkin on, jos ajaa lähes pelkästään koneella. Aika moni näyttää tekevän näin. Itse voin olla merellä jopa 2 päivää käyttämättä dieseliä kertaakaan. Alkukesällä pääsee vierassatamiinkin hyvin purjeilla. Jos uskaltaa ja osaa. Useimmat eivät enää uskalla. Tai osaa. Tällaisille "purjehtijoille" varmaan kelpaa ikivanhat rätit.
Purjehditaan joskus myötäiseen. Silloin vanhatkin purjeet käyvät. Tiukalla kryssillä asia on aivan toinen.
Ahavoitunut kilpamerimiespurjehtija muistelee: "Itse voin olla merellä jopa 2 päivää käyttämättä dieseliä kertaakaan."
>"Itse voin olla merellä jopa 2 päivää käyttämättä dieseliä kertaakaan. "
Nyt kyllä puijaat, ei kukaan voi olla ilman dieseliä kahta päivää!!! Jo kylmäboksi vaatii senverran virtaa, että konetta on käytettävä päivittäin. Tietäisit kyllä tämän, jos olisit joskus oikeasti purjehtunut!! Ärsyttää tommoset tyypit jotka leikkii asiantuntijaa vaikka eivät tiedä asioista tuon taivaallista.
kylmäboksia ja muuta turhaa voi aivan hyvin purjehtia vaikka vuosikausia. Muunmuassa Magellanin joukkue 1500-luvulla purjehti maailman ympäri.
http://transportationhistory.suite101.com/article.cfm/magellan_s_voyage
Mikä kylmäboxi? Minulla on maasähkö ja jääkaappi joka ei ole merellä tietenkään päällä vaan vasta maissa. Dieseliä en todellakaan tarvitse joka päivä. Akut lataan maissa, en ikinä merellä. Jos dieselin käyttöä puolustetaan vain sähkön saamisella ollan kyllä ihan pihalla oikeasta purjehtimisesta.
Diesel on pujeveneen "APUMOOTTORI" jota käytetään vain joskus satamasta ulos pääsemiseen ja ahtaaseen vierassatamaan pääsemiseen. Tyynellä kelillä tietenkin odotetaan tuulta ja lähdetään merelle sitten vasta. Jos käyttää luonnonsatamia ja uskaltaa liikkua purjeilla koneella ei tee mitään. Luonnonsatamissa tietenkin on luotettava pelkkään kylmäkassiin!
Nimimerkki meri-pena näköjään purjehtii kylmäboxilla? Kumpi meistä mahtaa olla OIKEA purjehtija?
luuletko että pelkkä vuosiluku merkitsee? Entäpä mailien määrä?
Mulla on 10 vuotta vanha kovan tuulen fokka veneessä, tämä purje on lähes käyttämätön ja erinomaisessa kunnossa ja muodossa. Yhtä vanha 1 ja 2 genoa pussittavat pahasti ja ompeleetkin heikossa hapessa. Lisäksi on myrskyfokka, täysin käyttämätön. Onko se jo pilalla koska on yli 10 vuotta vanha?
Myönnettäköön että materiaali voi vaikuttaa, Aramid (Kevlar jne) purjeet ilmeisesti happanevat itsestään vaikka makaavat käyttämättöminä pimeässä ja kuivassa varastossa. Dacron purjeet eivät.
Käyttökelpoisia ja tarpeellisia purjeita käytetään, jolloin ne kuluvat. Omassa tapauksessasi siis 10 vuodessa loppuuun. Purjeet joita ei käytetä,eivät kulu, mutta ne ovat arvottomia siksi etteivät ne ole tarpeellisia tai käyttökelpoisia.
kuulleeni sellaisen lausuman, että matkaveneilyssä purjekerta kestäisi n. 35 000 mpk (en ole ihan varma lukemasta, mutta ainakin se osui haarukkaan 30 000 - 39 000). Kyseessä oli dacronista tehdyt purjeet.
Suhteellisen harva matkaveneilijäkään Suomessa kerää 3500 mpk kaudessa. Normaalilla työssäkäyvällä perheellä on aikaa n. 50 veneilypäivään (kesäloma viikonloput ja joskus tehdään jotain muutakin kuin veneillään) eli päivää kohti tulisi n. 70 mpk. Mutta se normaali veneilijäperhe viettää kuitenkin useimmat yöt satamassa eikä kerää hulluna maileja, joten keskimääräiseen päivään harvoin tulee yli 50 mpk. Toisin sanoen, purjeiden voi aika huoletta olettaa kestävän 15-20 vuotta. Toisaalta sitten on pallonkiertäjiä ja muita pitkään reissaavia, joilla kymmenenkin vuotta on jo pitkä aika purjeiden iäksi.
Summa summarum: ikä ei riitä purjeiden kunnon mittariksi.
Mitä tarkoittaa kestää? Pysyy yhtenä palana (korjattuna)? Pysyy muodossaan? Pysyy muodossaan myös kovemmassa tuulessa?
Vastauksia lienee yhtä paljon kuin kysyjiä. Edellisessä veneessäni oli alkuperäiset purjeet vuodelta 85 ja nykyinen omistaja käyttää niitä edelleen. Ehjät ovat (korjaamatta!), mutta muoto ei ehkä enää kovinkaan hyvä. Ko. veneellä tosin tuskin on purjehdittu edes 1000 mpk/kausi.
Todella vakavasti kilpailevan mielestä Dacron-purje on pilalla yhden kovatuulisen kisan jälkeen.
Kangasspeksien mukaan Dacronkin menettää 6 kk UV-säteilyssä 50% lujuudestaan: http://www.ukhalsey.com/LearningCenter/encyclopedia/encyclopedia2.asp#fiber
6 kk on pitkä aika, jos purje on UV-alttiina vain purjehdittaessa. 6 kk = 6*30*24 h = 17 000 mpk 4 kn keskinopeudella. Tuosta voisi sitten ehkä saada sen ~35 000 mpk, jos olettaa puolet matkassa pimeässä. Tietysti 50% menetys ei vielä ole jonkun mielestä lopullista.
Käytännössä hyvälaatuinen Dacron säylyy purjehduskelpoisena "ikuisesti". Paljon kauemmin kuin sillä viitsii purjehtia muotonsa ja mahdollisesti ulkoisen olemuksensa puolesta.
Siitä siis, miten se "kestäminen" oli määritelty. Ikäänkuin kontekstin perusteella veikkaisin, että se on jotain tämän tapaista: "kelpaa useimmille matkapurjehtijoille". Se sisältää ihan varmasti jonkin verran venyneisyyttä ja jonkin verran lujuudenmenetystäkin.
Suomalaisen ja sen puoleen lähes minkämaalaisen tahansa purjeveneilijän perustyyppi on matkapurjehtija, ei kilpapurjehtija.
Mutta alkuperäinen kysymyshän oli: "Miten arvioida käytetyn veneen purjeiden kunto? Mihin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomio? "
Eli ehkä ollaan nyt tekemässä venekauppaa ja koepurjehdus ei onnistu, joten purjeen muodosta ei voi sanoa käytännössä mitään, mutta purjeiden ikä tiedetään myyjän kertoman perusteella. Olen edelleen sitä mieltä, että veneenostajan kannattaa tukeutua tähän ainoaa faktaan ja pitää 10 vuotta vanhaa tai jopa vanhempaa purjetta arvottomana, joskin hänelle ainakin ensimmäisen purjehduskauden ajan käyttökelpoisena.
Mikä sinun neuvosi on? Selvittää purjeella todellisuudessa purjehdittu matka sekä sen saama UV-säteilykertymä ja verrata sitä ko. purjekankaalle tyypillisiin kestoikää kuvaaviin raja-arvoihin, ottaen myös huomioon kankaan vahvuus veneen painoon nähden sekä purjeen valmistustapa ja laatu?
tuolle yhdelle kirjoittajalle, en alkuperäiseen kysymykseen (johon hänkään ei vastannut). Keskusteluilla on katsos taipumus rönsyillä löyhästi aiheen ympärillä.
Minä en oikeastaan näe alkuperäistä kysymystä kovin relevanttina. Sillä ei pitäisi olla suurta merkitystä veneen hinnan kannalta, koska kyseessä ovat joka tapauksessa jo käytetyt eikä enää aivan uudet varusteet. Mutta mailimäärää kannattaa joka tapauksessa kysyä; jos purjeiden ikä on enintään 15 vuotta ja 20 000 mpk, niin mielestäni voi pitää kohtalaisen todennäköisenä, että ainakin pari vuotta niillä pärjää. Tällä on merkitystä lähinnä omaan budjetointiin, sillä kyllä se tahtoo yleensä niin olla, että muutama tuhat ekstraeuroa pyrkii kaikennäköisiin hankintoihin ensimmäisenä kesänä menemään kuitenkin. Puhun nyt matkaveneestä eli kokoluokasta 10 m ja ylös. En muista, mainitsiko aloittaja, millaisesta veneestä oli kyse.
Homma riippuu erittäin paljon materiaalista ja vaatimustasosta. Dacroniakin on varsin montaa laatua ja tietysti paksuutta. Lisäksi purjeen leikkaustapoja on monia ja muotoa ei purjehtimatta näe eikä se purjehtienkaan ole helppoa tottumattomalle ja muoto riippuu paljon myös maston trimmistä jne.
Hyvälaatuinen Dacron on jäykkää. Jos purje tuntuu "mukavan pehmeältä" se on joko alunperin huonolaatuista tai menettänyt hartsinsa. Molemmissa tapauksissa purje ei pidä muotoaan (kokeile vetää lakanaa nurkista). Jos purje on "rapea" ja/tai "peltinen", se lienee edelleen hyvä.
Purjeen käytön ja huollon määrästä/laadusta kielii mahdolliset rispaantumiset (erityisesti lattataskut, saumat ja takaliikki), viillot/reiät, likaisuus ja ryppyisyys/taitokset. Yksittäisi vikoja voi tietysti korjauttaa, usein aivan kohtuuhinnallakin.
Ikä tietysti kertoo jotain, mutta 10 vuotias purje voi olla lähes uuden veroinen tai sitten aivan viimeisillään riippuen käytön määrästä ja laadusta. Aika moni (yli 50% ??) purjehtii selvästi alle 1000 mpk vuodessa, josta siitäkin osa koneella. Jos pitää hyvää huolta purjeistaan, ei 10 vuotta ole purjeille pahaksi. Jos sitten taas ajelee vastatuuleen purjeet lepattaen, antaa niiden homehtua jne. voi purjeet olla jo paljon aiemmin pilalla.