Vieläkö joku nykypäivän nainen (tai mies) tahkoaa kotiaan niinkuin mummot, mammat ja martat ovat neuvoneet eli pitävät jonkin julmetun koko kodin siivouspäivän, esim. sen kuuluisan joulu- ja sitten taas kevätsiivouksen, ja raahaavat kaikki matot tampattavaksi, pyyhkivät pölyt, kaapin päällykset, kaapit, patterin taukset, ovenpielet lattiat, vaihtavat ja puistelevat vuodevaatteet...???
Olen sentään laitoshuoltaja-koulutuksen saanut, enkä ole moisessa koskaan nähnyt mitään mieltä. Selät ja hartiat vain uupuvat ja kipeytyvät, pää punoittaa hiestä ja kiukusta, kun kaikki yritetään laittaa kerralla kuntoon. Äitiäni jo lapsena päivittelin - se oli pelkkää kiukuttelua ja tiuskimista aina, kun siivouspäivä koitti. Olihan äiti silloin lisäksi kotiavustaja ammatiltaan! Mahtoi olla raskasta. Ja hänhän se (kotiavustajana) tietenkin mielestään parhaiten siivosi, joten paljon eivät muut osallistuneet touhuun. Sitten vaihtoi ammattia, rauhoittui ja nykyään saa pölyäkin jo kertyä, eikä siltikään hermot mene.
Joko nykyinen työikäinen sukupolvi on rennompaa ja jakaa työt eri päiville, viikoille tai kuukausille?
Olen sentään laitoshuoltaja-koulutuksen saanut, enkä ole moisessa koskaan nähnyt mitään mieltä. Selät ja hartiat vain uupuvat ja kipeytyvät, pää punoittaa hiestä ja kiukusta, kun kaikki yritetään laittaa kerralla kuntoon. Äitiäni jo lapsena päivittelin - se oli pelkkää kiukuttelua ja tiuskimista aina, kun siivouspäivä koitti. Olihan äiti silloin lisäksi kotiavustaja ammatiltaan! Mahtoi olla raskasta. Ja hänhän se (kotiavustajana) tietenkin mielestään parhaiten siivosi, joten paljon eivät muut osallistuneet touhuun. Sitten vaihtoi ammattia, rauhoittui ja nykyään saa pölyäkin jo kertyä, eikä siltikään hermot mene.
Joko nykyinen työikäinen sukupolvi on rennompaa ja jakaa työt eri päiville, viikoille tai kuukausille?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse kuuluin nuorena, työikäisenä tuohon siivoushullujen porukkaan. Piti tuulettaa komeroissa olevat vaatteet, kaikki muukin irtonainen tavara, hinkata kaappeja ulkoa ja sisältä pestä ja puunata joka ikinen näkyvä ja näkymätön soppi talossa.
Kun selkä sairastui, eivät pölyt enää haitanneet. Tuli tärkeimmäksi ajatukseksi, että pystynköhän huomenna kävelemään, tai vielä ylihuomennakin. Tai kestääkö vatsani lääkkeitä vielä ensi viikollakin vai joudunko lopun ikääni kuuntelemaan kamalia särkyjä yötä päivää.
Joskus olen miettinyt, että kuinka paljon enemmän minulla olisikaan ollut aikaa lapselleni kun olisin jättänyt nuo puunaamiset väliin. Olen vielä niitä ihmisiä, jotka ovat kotosalla omissa oloissaan, eli vieraita käy aniharvoin. Ketä ne pölyt siis kiusasivat. Minua.
Laittakaa hyvät ihmiset asiat oikeaan järjestykseen niin elämä on paljon hauskempaa.
Olen kotisiivooja ja into jynssätä omaa kotia tuntikausia töiden jälkeen on jokseenkin nollissa... :)
Sen takia teen kevyen viikkosiivouksen kerran viikossa: tuuletan pienimmät matot ja sohvatyynyt, järjestelen tavarat, imuroin ja pesen vessan. Tunnin rutistuksen jälkeen omakin koti on jälleen siisti ja raikas. Muut työt teen eri päivinä, huvituksen ja tarpeen mukaan. Kaapit, saunan yms. hoidan harvemmin, pari kertaa vuodessa tai sitten kun jaksan...
Minä (21v) pidän kerran viikossa kunnon siivouspäivän. Sillon imuroidaan, pestään lattiat, vessa, otetaan pölyt, vaihdetaan lakanat (ei joka viikko), pestään pyykkiä jne. Musta on helpompaa tehdä kaikki kerralla. :) Olen myös kevät- ja joulusiivouksen kannattaja. Juuri tällä viikolla kaivoin kaikki pölyttyneet kesä- ja muut vaatteet komerosta, pesin, silitin ja järjestin kaapit uudelleen. Kai se oli jotain kevääseen/kesään valmistautumista. :) Joka päivä tietysti pientä järjestelyä, jotta kämppä pysyisi järjestyksessä. Inhoan jos koti on epäjärjestyksessä kun vieraita tulee.. usein myös siivoan yksin koska koen, että osaan sen parhaiten ja teen sen huolellisimmin. :D
on näemmä saanut kunnon potkaisun takamukselleen jo kotikasvatuksessa, kun noin ahkera on ja noin nuori ihminen vielä. Näitä ahkeraliisoja siis vielä kuitenkin riittää nuoremmissakin, etteivät ihan sukupuuttoon pääse kuolemaan. Jostain kyllä kuulin, että pölypunkitkin olisivat katoamassa mm. sängyistä, koska nykyajan materiaalit ovat niin loistavia, etteivät punkit viihdy niissä. Samansorttinen siivous ei siis välttämättä edes ole enää tarpeen joka asiassa. Hyvän siivouksen keväällä jotenkin paremmin ymmärrän, koska ötökät alkavat heräillä ja aurinko paistaa, mutta joulusiivous on se kaikista hassuin, jota en jaksa ymmärtää. Kukin kuitenkin tyylillään.
Eihän nyt itse tarvitse siivota, kun palkkaa kunnollisen kotisiivoojan tekemään sen perussiivouksen pari kertaa vuodessa. Muuten riittää parin viikon välein ylläpitosiivous.
Näin kaikki voittavat; kotisiivojan ahkerille käsille on työtä ja perheelle toimenntulo sekä kiireiselle uraperheelle tai sairaalle helpotus kotiaskareissa.
No tää onkin hassu juttu, että en oo saanu minkäänlaista potkua perseelleni kotikasvatuksessa. Meillä kotona äitin menehdyttyä elelin isän ja veljieni kanssa, ja siivous jos jokin oli ongelma. Eipä juuri usein siivottu ja pientä sekasortoa oli aina vähän. Monesti oli palkattu siivoja apuna. Mutta muutettuani omaan kotiin huomasin saaneeni kunnon siivouskärpäsen ja se on pysynyt. Että ehkä se onkin sitten päinvastainen juttu mistä se kumpuaa. Tuo oma siivous tapani saattaa kuulostaa aika neuroottiseltakin, mutta ei se sitä kumminkaan ole. Jotkut esimerkiksi vaihtaa lakanat kerran viikossa, mitä en ymmärrä ollenkaan, jollei ole hyvää syytä, esim. allergiat ym.
Mulla on kans kaveri joka on eläny lapsuutensa epäsiistissä kodissa ja nyt omassa kodissaan ei näy ikinä pölyä eikä sielä oo paskasta, tavarat järjestyksessä jne. Kaveri selittäny asiaa sillä, että ku on lapsuutensa kärsiny epäsiisteydestä niin ei halua aikuisuuttaanki sillä pilata. Ei kuulemma lapsena kehannu edes kavereita tuoda kotiin ku oli niin paskasta.
Kaksi suurta siivouspäivää vuodessa jolloin mikään kohta talosta ei jää mylläämättä. Viikkosiivouspäivä torstaisin. Vaihdan petivaatteet kerran viikossa. Enkä kiukuttele yhtään. On se hyvä pari kertaa vuodessa kurkata kaappeihin en ainakaan minä kaipää mitään "syöpäläisiä" kotiini.
Meillä on pärjätty hyvin viikkosiivouksella. Imurointi, pölyjen pyyhintä, WC:n pesu ( lattiakaivo). Joka päivä pyyhitään keittiöntasot ja järjestellään tavaroita oikeilla paikoilleen, jos näyttää siltä, että ne ovat lähteneet vaeltelemaan. Petivaatteet vaihdetaan n. 2 viikon välein.
Matot viedään ulos ja mopataan n. 1-2 kuukauden välein. Seinät ja katto pestään kerran vuodessa, kaapit 1-2 kertaa vuodessa. Jääkaappi pestään tarvittaessa ja pakastin sulatuksen yhteydessä.
Näillä mennään. Niin ja lapsuuteni olen viettänyt siistissä kodissa. Siivoillut olen äitini kaverina lapsesta asti.
siivoamista ^^ tänäänkin siivosin ;) Mulla on semmonen tapana että teen ylläpitosiivousta kokoajan, jos näen jonkun lian ni siivoan sen samantein, ellei vieraita ole kylässä :) Se on vissiin jonkilainen puhdistautumis riitti ainakin itselleni :) nuo suursiivoukset ennen "juhlapyhiä", niin sillon siivoan kyllä joka ikisen pikku lootankin ^^ normaalisti vain nuolen nurkkia myöten :p tosin työttömänä ei mulla oikeen muutakaan tekemistä taida olla :D on ainakin hyödyllinen olo kun saa jotakin aikaseks eikä vaa makaa pyllyllään :) tosin kun töissä olin ei tullu siivottua ku ehkä hyvällä tuurilla joka 3 päivä :) aina on jotakin jota voi siivota :) Olen siis 20v nuori naikkonen ja asun samanikäisen avomieheni kanssa :)
siivoamista.Se on ihan asennekysymys ja piristää mieltä ja tulee sellainen hipheihuraa-olo,kun on siistiä.
Tamppaan matot melkein joka viikonloppu ja imuroin vähintään joka toinen päivä.Lattiat,kylpyhuoneen ja saunan pesen kerran kuussa ja pölyjä pyyhin päivittäin.
Se on niin ihanaa ja nyt varsinkin,kun on pakkasta,kaikki pölypunkit ja ötökät saa kyytiä..tulee niin raikas olokin.
Siivoan myös aina keittiön heti,kun on kokkailtu ja kun on syöty järjestelen astiat huuhtelun jälkeen siististi heti astianpesukoneeseen.
Pyykinpesu ja silittäminen on oikeaa terapiaa.On hienoa katsella lasin läpi pyykin pyörimistä rummussa ja ajatella minne ja miten se viime tiistainen kahvitahrakin nyt sieltä housuista katoaa jne.
Tykkään myös usein järjestellä huonekaluja ja lukea kaikenlaisia alan sisustuslehtiä.Niistä saa todella ihania ideoita.
Joskus kyllä hiukan harmittaa,kun vaimo vain tykkää löhöillä sängyssä ja katsella teeveetä kaiken vapaa-aikansa,mutta ei se niin kauheasti haittaa.Hän ei vain oikein ymmärrä minua.