eli missä vaiheessa olette siirtäneet vauvan pinnasängyn eri huoneeseen? Meillä 11kk vauva ja pikkuhiljaa voisi alkaa nukuttaan vauvaa omaan huoneeseen, kun yöheräilyt on nyt selkeästi vähentyneet. Yleensä pitää vain kerran tai pari kertaa laittaa tutti suuhun tai laskea pystössä oleva vauva makuuasentoon.
Entä käytättekö itkuhälytintä vauvan ja oman makkarin välillä? Vai luotattako siihen että isomman huudon ja hädän kyllä kuulee huoneesta toiseen?
Ja tottuiko teillä vauva heti muutokseen vai menikö useampia öitä, ennenkuin rauhoittui yksin nukkumaan?
Vauva tuntuu nykyään heräävän helposti ääniin, vaikka kuinka hiljaa koettaa itse mennä nukkumaan. Tämänkin kannalta olisi parempi totutella jo omaan huoneeseen.
Entä käytättekö itkuhälytintä vauvan ja oman makkarin välillä? Vai luotattako siihen että isomman huudon ja hädän kyllä kuulee huoneesta toiseen?
Ja tottuiko teillä vauva heti muutokseen vai menikö useampia öitä, ennenkuin rauhoittui yksin nukkumaan?
Vauva tuntuu nykyään heräävän helposti ääniin, vaikka kuinka hiljaa koettaa itse mennä nukkumaan. Tämänkin kannalta olisi parempi totutella jo omaan huoneeseen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Meillä 6kk kun muutettiin pojan huoneesta pois, juuri siksi että alkoi heräillä isin kuorsaukseen, 2kuisesta on nukkunut yöt heräämättä, ja meidän pois muuton jälkeen taas alkoi heti nukkumaan hyvin. Itkuhälytin kameralla on kyllä minulla yöpöydällä edelleen, poika kohta 10kk.
meillä nukkunu jo 1kk iästä asti juuri tuon herkän heräämisen takia, syö vieläkin tiuhaa yöllä 4kk iässä mutta eipä sille mitään voi :) parempi niin, itkuhälytin on käytössä, eihän siitä mitään haittaakaan ole..
meillä 4kk iässä siirrettiin omaan houneeseen ja yhtä hyvin maittoi uni sielläkin ;)
tässä viikko sitten kun tuli 11kk täyteen. Olisi mennyt jo aiemmin jos ei ois pitkään sairastellut. Oli siihen asti kova yöheräilijä joten ihan omaa laiskuuttani pidin samassa huoneessa kun en jaksanut itse hivuttautua toiseen huoneeseen paijaamaan öisin. Kun oli viikon verran nukkunut hyvin samassa huoneessa (vihdoinkin oppi!) niin sitten heti omaan huoneeseen. Ja hyvin jäi omaan huoneeseen nukkumaan.
Joka ilta on nukahtanut itsekseen omiin jutteluihinsa kuten meidänkin huoneessa teki. Kahtena ekana yönä kuului natinaa että hei olen noussut seisomaan tule kaatamaan minut takaisin petiin. Sen jälkeen on kuulunut vain jotain jupinaa kerran pari öisin mutta ei missään vaiheessa paniikki-itkua tai edes huutelua että äiti tai isi tulisi. Nukahti itse nopeasti uudelleen. Viikossa oppi olemaan yöt omillaan. Aamullakin kun herää saattaa melkein tunninkin leikkiä uninallensa kanssa ja jutustella ja pomppia itsekseen hyvän tuulisena jos äiti taasen on laiska nousemaan sängystä. Ja huutaa kyllä sitten kun haluaa pois.
En käytä hälytintä, kyllä sen kuulee jos se malttinsa menettää, matkaa meidän huoneesta on sellaset 7 metriä joten ihan ei nukkumistuhinat puolin ja toisin kuulu. Saapi molemmat makkarit nukkua rauhassa. Ehkä jopa nukkuu paremmin itsekseen kun ei oo se äiti niin heti vieressä herätettävissä pienimpäänkin valveilla oloon. Ja kuulen kyllä ne sen pienemmätkin öiset jupinat, ei se äidin herkkä kuuloastivaisto oo hävinnyt vaikka lapsi muuttikin toiseen huoneeseen. Herään edelleen pieneenkin ääneen.
Meni siis huomattavasti helpommin kun olin kuvitellut. Olin jo varautunut muuttamaan sen takaisin omaan huoneeseemme jos hankalaksi menee, toisaalta olin varapatjankin jo kantanut lapsen huoneeseen että menen itse sinne jos yöseuraa/turvaa kaipaa. Sitä ei oo kuitenkaan tarvittu.
Korkeintaan vuoden ikäisenä. Kamalaa lukea miten jotkut laittavat jopa 1kk ikäisen eri huoneeseen :(
meillä meni tänään ekaa kertaa vauva omaan huoneeseen nukkumaan..paremmin nukahti sinne yksin kun omassa rauhassa sai olla..ja vauva 2,5kk
jos vaikka nukkuis paremmin kun ei muuta melua ole..leffaa katsotaan aika myöhään makkarissa, niin välillä heräili kaikkiin ääniin.
ja miksi vuoden ikään asti pitäisi olla samassa huoneessa????
kyllä meille ainakin oma rauha on tärkeä välillä olla..tietysti kaikki ei sitä niin paljoa tarvitse.
ja en haluaisi ainakaan että vuoden ikäinen lapsi pomppaa sangystä katselemaan jos sielä tehtäis muutakin kun nukuttaisi...
Poika pääsi omaan huoneeseen 10 kk iässä, kun selkeästi alkoi nukkumaan levottomammin ja heräilemään meidän ääniin (kuorsaus, maiskutus, narskutus, yskiminen, sängyn natina kääntyillessä..) ja hyvin meni siirto. Heti ensimmäinen yö sujui taas ilman heräilyjä.
Poika oli jo useita kuukausia nukkunut ilman minkäänlaista heräilyä, edes tutin takia, ja selkeästi huomasi, että alkoi meidän takia taas heräilemään ja monesti meinasi haluta keskellä yötä alkaa leikkimään kanssamme.
Emme ole itkuhälytintä tarvineet yöunien aikana. Yllättävän hyvin olen aina herännyt pieniinkin ääniin. Joskus liiankin herkästi reagoin pienimpäänkin uni-ininään. Isäntä sen sijaan herää, vaikka taivas putoaisi niskaan, mutta minä se olen aina (jo pari vuotta) herännyt öisin ja aamuisin. Meillä on vielä aikamoinen matka meidän huoneesta lapsen huoneeseen, mutta kyllä niihin ääniin tottuneempi vanhempi aina herää.