Tuossa olen ihmetellyt kun mainostetaan noita ILP laitteita kaiken kattavina umpipakkasessakin niin eikö tuo enervent niminen laite toimi lämmön säästöperiaattella paremmin ainakin kylmään aikaan, eli hyötysuhde päälle 70 % poistuvasta ilmasta. Vai pitääkö ajatella, että "molempi parempi" eli lämmön säästämiseen tuo enervent ja sitten ILP ehkä syksyyn ja kevääseen. Keskitalvella kuitenkin tarvitaan sitä lisälämpöä sähköllä tai jollakin muulla energialla. Tuo lämmön talteenottolaite on mainittu ainakin noissa "passiivitaloissa" yhtenä säästökeinona, mutta kertokaa viisaat paremmin maalaiselle.
Miten "enervent" toiminut.
Maalaismietiskelijä
13617
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tämä nyt ei ole vastaus lainkaan kysymykseesi, mutta jos tarkoitit tuolla Enerventillä ilmanvaihtokonetta eli sitä pyöriväkennoista, niin toimintakokemuksia kaivataan täälläkin. Itse sitä ajattelin, mutta lvi-myyjä myi halvemman ilton, koska enerventiä ei kuulema osaa kukaan korjata. Sitä, mitä en silloin tiennyt, harmittelen vieläkin, eli ilto kuivattaa sisäilmaa talvella, mutta Enervent ei, joten harmittaa, etten sitten sitä Enerventiä laittanut...
He huoltavat itse tai "yhteistyökumppanilla", ei välttämättä jokainen myyjä niitä osaakaan huoltaa koska ne on ns. entalpian talteenottavia ilmanvaihtolaitteita.
1) Huoltokäynti kojeen käyttöönoton yhteydessä
2) Huoltokäynti kojeen kahden vuoden takuun umpeutuessa, takuun valinnainen pidennys 3½ vuoteen
3) Huoltokäynti kojeen 3½ vuoden takuun umpeutuessa, takuun valinnainen pidennys 5 vuoteen
4) Suositeltava määräaikaishuolto kahden vuoden välein viiden vuoden takuun umpeutuessa
Tasosuodattimet vaihdetaan vähintään 4 ja pussisuodattimet vähintään 8 kuukauden välein.
Passiivirakennuksiin on mahdollista laittaa tuollainen integroidulla PILP:llä, mutta tällöinkin pitää se tilojen lämmitysenergian 15 kWh/asuinneliömetri saada jotenkin tuotettua.
P.S. Primäärienergian 120 kWh/asuinneliömetri saadaan ns. primäärienergiakertoimen avulla
- Verkkosähkö 2.5 kWh/kWh
- Maakaasu 1.15 kWh/kWh
- CHP-kaukolämpö 0.7 kWh/kWh
- Puupelletti 0.1 kWh/kWh
- Tuulisähkö 0 kWh/kWh (myös aurinkolämpö ja aurinkosähkö on 0 kWh/kWh)
Esimerkiksi: 15 kWh x 2.5 kWh/kWh = 37.5 kWh primäärienergiaa kuluu, kun tilojen lämmitysenergia hoidetaan tavallisella valtakunnan verkon sähköllä. Lisäksi tulee käyttöveden lämmitysenergia sekä valaistuksen ja laitteiden sähköenergia.
Näin ollen kokonaiskulutus sähkölämmitteisellä (esim. pörssisähkö) passiivirakennuksella voi olla 120 kWh / 2.5 eli enintään noin 48 kWh/asuinneliömetri.
Täällä on Enervent LTR-3 pyörinyt 7 vuotta ongelmitta, sisäilman kosteus pysyy talvellakin ja jäätymistä ei ole ollut koskaan kennossa.
Ongelmat suomi24 foorumeilla vaikkutaisi koskevan Pingvin mallistoa eli sitä ei kannata hankkia, vaan ottaa LTR-3 tai LTR-6 asunnon koosta riippuen.
Suosittelen asennusta lämpimään tekniseen tilaan ennemmin kuin kylmään.
Hyötysuhde pyörii talvellakin parhaimmillaan 80% että tällä laitteella tehdään todellista säästöä.
Kävin tuolla yrityksen nettisivuilla ja "yritin ymmärtää" enerventin filosofiaa ja näköjään tuo lämmön säästö ja jopa jäähdytyskin onnistuu samalla laitteella, tuo integroitu ILP tuntuu ehkä hieman ylimääräiseltä laitteen jo ennestään hyvään hyötysuhteeseen takia. Tuo jäähdytys kesällä lienee paikallaan jos tulee tuollainen "ylieristetty" passiivitalon tekniikka käyttöön, koska ilmaa pitää kuitenkin kierrättää.
Tuossa vielä ihmettelen tuon käyttöveden lämmityksen osuutta, mutta siinä lienee sitten ajattelussa aurinko/sähkö yhdistelmä tai joku muu kuten vesikiertoinen pellettitakka tai vastaava muu, mutta mikä. Talvella pitää kuitenkin olla jotakin muuta teknikkaa kuin pelkkä lämmön säästäminen.
Maalaismietiskelijälle tiedoksi, että kyllähän se tavallinen iltokin hyvähyötysuhteinen on, mutta tuo ilmankosteus on siinä ongelmana talvella. Meillä ainakin iltolla on sisäilmankosteus pakkasilla 20-30% välillä, kun pitäisi olla yli 30%. Maalämpö Lapissa mulla vie 780 kuutioisessa talossa sähköenergiaa 650 euron edestä, joten sille paremmalle hyötysuhteelle itseni kohdalla en laske arvoa, mutta tuo ilmankosteus on sellainen, että jos olisin tiennyt, niin olisin valinnut Enerventin...
Ilman suhteellinen kosteus, talviaikaan (Sisäilmaluokitus 2000 ei sisällä määrittelyä) on < 50 % sisäilmastoluokassa S2. S1 ja S3 ei ole tietoja; S3 olisi energiatehokkain luokka ja S1 energiatehottomin.
Sisäilmastoluokka S2 huonelämpötila talvella on 20 - 22 ja kesällä 23 - 26 astetta Celsiusta. S1 lattian lämpötila on 19 - 29 astetta Celsiusta. Muille ei ole arvoja.
Lämpötilaero pystysuunnassa on < 3 astetta Celsiusta (S2). Ilman nopeus talvella 21 asteen Celsiusta on < 0,17 m/s ja kesällä 24 asteen Celsiusta on < 0,25 m/s (S2).
Ilmanvaihtolämmityslaitteiden A-äänitaso on asuinhuoneissa < 25 dB ja keittiössä < 30 dB (S1).
Säädettävissä oleva ilmanvaihtuvuus on > 1,0 1/h (S1) tai > 0,6 1/h (S2) tai > 0,4 1/h (S3) eli kertaa tunnissa.
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden...
- (TVOC) kokonaispitoisuus < 200 microgrammaa/kuutiometri (S1)
- Hiilidioksidipitoisuus (CO2) < 700 ppm (S1)
- Hiukkaspitoisuus PM10 < 40 microgrammaa/kuutiometri (S2)
- Radonpitoisuus Rn < 100 Becquerelliä/kuutiometri (S1)
Kyllä minä ymmärrän, että mm maalämmöstä saadan energiaa suhteellisen halvalla ja sitten tuo lämmön talteenotto perään, niin ei siinä energia paljon maksa, ja samaa homma suunnilleen kesät talvet. Tietysti tuo homma sitten jonkinverran maksaakin, eli ei mikään köyhän systeemi, mutta kun laskee aluksi tuon 30 vuodelle niin säätöäkin tulee reippaasti. Suurin etu lienee, että käyttövesi sopii tällä tavoin samaan pakettiin, vaikka nyt sitten käyttäisi aurinkoa ja vähän sähköäkin jatkona.
Tuossa nyt hieman vielä ihmettelen, että miksi nuo Ilppi ja Vilppiporukat ovat niin hiljaa kun se näyttäisi olevan toisille niin "taivallinen ratkaisu" vai oliko niin, että se olikin noiden köyhempien innovaatio kun on vanhemmat talot, heikommat eristeet, tai on menty muutoin jotenkin vikaan kokonaisajattelussa. Kylmempään aikaan kun tuo kannattavuus jälkimmäisillä heikkenee ja jyrkkenee varsin reippaasti. Säästöä sekin lienee johonkin, kun verrataan miten paljon sähköä säästyy kun yli -20 celsiusateen pakksesta lämpöä jauhetaan, mutta lienee vielä jatkossa huoltomiehilläkin töitä.
Noitahan on moneen makuun, jos nyt jätetään detaljit hetkeksi sikseen.
Osa perustelee ILP/VILP-laitteen hankintaa sillä että se "parantaa" tulisijan tai keskuslämmityskattilan hyötysuhdetta paloilman puhtauden, suuremman virtauksen tms. ansiosta tai sitten siksi että se myös tuottaa esilämmitettyä käyttövettä ja/tai vesikiertoiseen huoneenlämmitykseen perustehoa kun ei viitsi polttopuita/puupellettejä/turvebrikettejä laittaa pesään.
ILP yms. edullisemmat tuotteet ovatkin lähinnä saneerauskohteiden ja grynderien suosikkeja, kuten sähköpatterit taannoin kun pohjoismainen pörssisähkö oli 10 €/MWh (2000-luvun vaihde) eikä 60 €/MWh (2010-luvun vaihde). 2011 muuten sähköverokin nousee 17 € + ALV 23 % kun se on ollut jotain 8,83 € + 22 %.
Passiivirakennuksissa on aika tavanomainen ottaa ns. kaikki tehot irti ilmanvaihtolaitteesta lisäämällä pyörivä lämmönsiirrin ja integroitu poistoilmalämpöpumppu tasavirtapuhaltimilla jne. Loput voidaan sitten kattaa vaikka varaavan takan viihdekäytöllä tai aurinkoenergialla. Muutamia löytyy varmasti jotka käyttävät myös tuulisähköä ilmanvaihtolaitteen ohella.
Tuossa kyllä selvisi noiden lämmitysvaihtoehtojenkin yhteensopivuus ja Enerventin ja muidenkin lämmön talteenottolaitteiden käyttötapa, eli yhtä totuutta ei ole olemassakaan. Mutta kyllä tuo lämmön talteenottolaite varmasti sopii myös vanhempaankin taloon jos tilaa löytyy sopivasti.
Hieman selvisi nyt tuo ILPPi periaatteet käytännön tasolla kun ei meinaa noissa keskusteluissa löytyä tilaa kunnon keskusteluille kun nuo "kompurat" pääsevät vauhtiin. Yllätys sekin, että kyllä noita Vilppejäkin esitetään uusiin taloihin ns "Hybridi" ratkaisujen jatkeeksi ja silloin lienee kysymys noiden pilvipäivien lämmön tuotosta, eli ei niitäkään täysin voi tyrmätä. En silti luovu periaatteesta, että "tyhmien hommaa kun pakkasesta lämpöä jauhaa" mutta sallitaa toisille sekin.
>Suosittelen asennusta lämpimään tekniseen tilaan ennemmin kuin kylmään.
>Hyötysuhde pyörii talvellakin parhaimmillaan 80% että tällä laitteella tehdään todellista säästöä.
Asennettu kylmälle vintille ja hyötysuhde on 87%
Kylmälle vintille asentaessa kannattaa muistaa että LTR-3:ssa on "kylmä pää" ja "lämmin pää" ja eristä'ä sen mukaan...
Meneeköhän tässä nyt omenat ja appelsiinit sekaisin?
Enervent on lämmöntalteenotolla (LTO) varustettu ilmanvaihtokone (IV-kone), jonka joka tapauksessa nykyaikaiseen omakotitaloon tarvitset. LTO huolehtii siitä, että et IV-koneen poistoilman mukana puhalla kaikkea lämpöä pihalle, vaan saat siitä 70-80% talteen.
Lisäksi tarvitset lämmitysjärjestelmän, jota IV-kone ei siis ole. Yksi vaihtoehto lämmitysjärjestelmäksi on lämpöpumppu. Tässä laitteessa lämpötilaerojen avulla voidaan tuottaa enemmän energiaa kuin sen käyttämä suora sähköenergia. Hyötysuhde voi olla vaikka 3 eli 300%.
http://www.enervent.fi/data/fi/brochures/GREENAIR_HP_A4_esite_FIN_LR.pdf
Kumpiko tämä sitten on,vai kenties päärynä?
Eikö tuo olltkin niin, että kaikkiin uusiin talohin tulee asentaa tuo lämmön talteenottolaite merkistä riippumatta. Ymmärtäisin tuon enerventin olevan juuri taloudellisempaan talteenottoon liittyvä laite jossa noita Coppeja ei tarvitse laskeskella enempää vaan mahdollisimman paljon talteen. Tuo lisälämmön tuottaminen olikin sitten toinen juttunsa, mutta tuohon enerventiin sekin löytyy jatkeeksi, eli lämpöä vaikka varaajaan pumpaamalla. Mitähän tuo nyt sitten osapuilleen pakettina maksaisi n 120 m2 taloon.