Tänäänkin asuintalossani patterit hohkaa tulikuumina vaikka aurinko paistaa??
Termostaatit ovat niin alhaalla, ettei ne havaitse auringon paistetta ennenkuin ihmiset liikkuu huoneessa ja ilma sekoittuu..
Kuulemma keskustermostaatin antura on varjon puoleisella seinällä, mutta miksi näin? Eikö olisi taloudellisempaa laittaa se aurinkon puoleiselle seinälle jolloin lämmitys pienenisi heti auringon paistaessa?
Termostaatit ovat niin alhaalla, ettei ne havaitse auringon paistetta ennenkuin ihmiset liikkuu huoneessa ja ilma sekoittuu..
Kuulemma keskustermostaatin antura on varjon puoleisella seinällä, mutta miksi näin? Eikö olisi taloudellisempaa laittaa se aurinkon puoleiselle seinälle jolloin lämmitys pienenisi heti auringon paistaessa?
Vastaukset 45
Vanhimmat
Anturi aina varjon puolelle, siellä se mittaa ilman lämpöä eikä pinnan lämpöä.
Patteritermostaattisi ovat vain liian suurella.
Siks ne patterit onki ihan perseestä.
Patteritermostaatti reagoi huoneilman lämpötiaan ja niin sen pitääkin olla ja ihan turha väittää että ilma ei muka sekoitu.
Pistä vaan kiltisti niitä termareita pienemmälle, niiden tarkoitus on leikata ylilämpöä pois. Jos termarit on liian suurella niin lämmöt on sopivia, silloin kun ei häiriötekijöitä kuten auringon paistetta, mutta kun tulee ylimääräistä lämpöä ja termostaatti on liian suurella niin lämpö nousee.
Tavallinen patteritrmostaatti tuntuu vaan olevan liian vaikea laite tavallisille ihmisille.
> Tavallinen patteritrmostaatti tuntuu vaan olevan liian vaikea laite tavallisille ihmisille.
No niin on, kuten kirjoituksestasi hyvin näkee!
Patteritermostaatit eivät ole kovin kaksisia säätölaitteita ... vaikka palstan pellet lujasti niihin uskovatkin. Niin lujasti, että kuvittelevat termostaattien riittävän ainoiksi säätölaitteiksi.
Termostaatit ovat sen verran epätarkkoja, että huonelämpötila pääsee liukumaan 2-3 astetta lämmöntarpeen muuttuessa. Eli niillä ei todellakaan lämpöjä pidetä vakiona, vaan ne ovat vain lisävaruste/hätävara, mikä pistää lämmöt poikki, jos huone alkaa lämmetä reilusti liikaa.
Se todellinen lämmityksen säätö perustuu menoveden lämpötilan säätöön. Tavallisimmin menoveden lämpötilaa säädetään vain ja ainoastaan ulkolämpötilan mukaan. Tällöin tulee ongelmia kevättalvella, kun on vielä pakkasta (=kuuma menovesi) huoneita lämmittävää auringonsäteilyä.
Olen automaatioinsinööri, joten olen ehkä jonkin verran hajulla näistä säätöasioista.
Termostaatti leikkaa ylilämpöä pois siitä huoneesta mihin aurinko paistaa. Mutta termostaatti osaa vain katkaista lämmityksen, se ei jäähdytä huonetta. Jos ulkona on vaikka 15 astetta pakkasta ja huone on lämmitetty 22 asteiseksi, sanotaan että huoneen lämmitystehon tarve on vaikka 500W ja sitten alkaa paistamaan aurinko ikkunasta sisään auringon valon muodossa tulee 1000W lämpötehoa. Vaikka termari sulkee kierron heti kun huonelämpö alkaa nousta, niin ei se riitä, kun auringosta tulee 500W liikaa teho sisälle, lämpö jatkaa nousemista.
Mutta jos patterin termostaatti ei sulje kierota, niin se on rikki tai väärässä asennossa. 80% ihmisistä ei tajua miten termostaatti toimii, vaan vääntelevät sitä fiilisten mukaan eri asentoihin tai antavat olla siinä mihin se josku on sattunu jäämään, yleensä täysille.
Mitä SINUN mielestäsi pitäisi tapahtua kun aurinko alkaa porottamaan kevättalvella ikunasta sisälle?!?
> Olen automaatioinsinööri, joten olen ehkä jonkin verran hajulla näistä säätöasioista.
Et kuitenkaan riittävästi. Seuraavaksi kannattaisi keskittyä vaikka opiskelemaan, mitä haittapuolia on yksinkertaisella P-säätimellä, jollainen patteritermostaattikin on. Eikä se termari ole edes hyvä P-säädin, koska siinä on reilu hystereesi.
Silloin saattaa tavallisellekin huijarille aueta, että sitä patteritermostaatin asetusta PITÄÄKIN muuttaa lämmöntarpeen muuttuessa, jos huonelämpötila halutaan pitää vakiona.
Juuri näiden huonojen säätöominaisuuksien vuoksi lämmön säätö tehdään pääasiassa menoveden lämpötilasäädössä, jossa sentään käytetään aina PI-säädintä. Mutta näissäkin on puutteensa, koska lämmöntarpeessa huomioidaan yleensä pelkkä ulkolämpötila, muttei tuulta (mikä vaikuttaa epätiiviissä rakennuksissa) ja myös sisäiset lämpökuormat ja auringon säteily jäävät huomioimatta.
Eihän asunnon lämmöntarve mihinkään muutu, seon sama 22 astetta kesät ja talvet.
Yritä nyt vaan ymmärtää miten se termostaatti toimii, hae sille oikea asento ja unohda se.
Meillä on kotona ihan tavalliset patteri termostaatit, joissa on huone lämpötila säädetty 20 asteeseen, lämpömittari seinällä, ja kyllä ne pitää huone lämpötilan 20 asteessa, ainakin lämpömittarin mukaan. Joskus kun aurinko paistaa, voi huone lämpötila nousta mutta patterit on kyllä silloin kylmät....
Sähkölämmityksessä termostaatti on joka huoneessa, säätötarkkuus asteen kymmenyksissä ja aina tarvittava teho tarjolla.
Hyvinhän ne toimii, ellei ole peitetty verhoilla tms. syytä.
Yleensä lämpötilan epämielyttävyys johtuu siitä että termostaatteja ei osata käyttää, vaan niitä väännellään ja yleensä vileä aika ronskilla kädellä. Jos on kuuma käydään vääntämässä termostaatti minimiin ja kun tulee kylmä ne se käännetään täysille.
Pitäisi ymmärtää että termostaatti säättää lämpöä, se ei ole pelkkä sulkuventtiili jota pitäisi olla aina käsin ruuvaamassa. Jos on liian kylmää, niin termostaattia voi kääntää pikkusen kerralla lämpimän suuntaan ja kuunnella milloin virtaus alkaa. Sitten jätetään se siihen ja seuraavana päivänä voi toistaa saman tempun jos on vielä kylmää. Samaa voi tietysti tehdä toiseenkin suuntaan eli hakea kohtaa jossa venttiili menee kiinni.
Varsinainen säätöhän tapahtuu patteriverkon kiertoveden lämpötilan säädössä, joka muuttuu ulkolämpötilan mukaan. Tämä tulisi olla säädetty niin että lämpö riittää kylmimmän tilan mukaan, muissa termostaattiventtiili leikkaa lämpöä pois.
> Eihän asunnon lämmöntarve mihinkään muutu, seon sama 22 astetta kesät ja talvet.
Kas, enää et sitten kehdannut mainostaakaan olevcasi automaatioinsinööri. Olisi kyllä kannattanut jättää se edellinenkin kerta väliin ;-D
Lämmöntarve = lämpöhöviöt - lämpökuormat
lämpöhäviöt = ulkovaipan konduktanssi x sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero ilmanvaihto & ilmavuodot kaupan päälle
ilmaislämmöt = ikkunoiden läpi tuleva auringon säteily sähkölaitteista, ihmisistä yms. vapautuva ilmaislämpö
...mut on kai liikaa vaadittu, että automaatioinsinörtti tietäisi, mitä eroa on lämmöntarpeella ja lämpötilan asetusarvolla. Kyllä se kytkentä oikeinpäin menee vahingossa, kun kaikki vaihtoehdot kokeilee ;-D
Termostaatti eli P-säädin ei pysty pitämään huonelämpötilaa täysin vakiona, kun lämmöntarve muuttuu. Se edellyttää I-säätimen - tässä tapauksessa ihmisen - lisäämistä säätöpiiriin. I(hmis)-säätimen tehtävänä on muuttaa termostaatin asetusarvoa hieman, mikäli huonelämpötila poikkeaa tavoitellusta.
No mitä tuolla lämmön tarpeella nyt haluaa ymmärtää, minä tarkoitin sillä haluttua lämpötilaa, sehän on ainoa syy ruuvailla sitä termaria, josta tässä on puhuttu.
Lämmitysenergian tarve tietysti muuttuu lämpöhäviöiden muuttuessa joka taas muuttuu ulkolämpötilan mukaan.
Eihän termostaatti ole edes P säädin, se on päälle/pois säädin.
Termari ainoastaan pienentää vesivirtaa, kun huonelämpötila nousee. Ethän ota sitä pois ja pidä samalla ikkunaa auki. Se on energiantuhlausta.
No kyllä totta vie kannatti yrittää sanoillee painoarvoa hakea väittämällä olevansa säätötekniikan asiantuntija, kun meidän muiden pitäisi ymmärtää, että tarkoitat pihakeinua, kun puhut ompelukoneesta.
Eiköhän ole jo parasta, että lopetat jo itsesi nolaamisen. Ei tarvi huomenna niin paljoa hävetä.
Ei ne yksinkertaisimmat, mekaaniset, sähkölämmitystermostaatit sen kummempia ole. P-säätimiä nekin, tosin se säätö on niissä mallia "pulssinleveys" eli termari pätkii sähkö päälle ja pois sopivassa suhteessa.
Mistä putkasta saa automaatioinsinöörin paperit noin huonoilla tiedoilla?
Tarttis tietää, että osaa saman putkan tuotteita välttää jatkossa...
No onko pakko ottaa jotain halpaa vanhaa paskaa jos haluaa hyvän?
Kyllä se sulkee ja avaa vesivirran tarpeen mukaan eikä ainoastaan pienennä.
Joskus on aika vaikea alentua keskustelukumppanin tasolle...
Patteritermostaattini ovat asentojen 3 ja 4 välissä. Mutta ne pitävät talvella huonelämmön hyvin n. 23 asteessa, mutta auringon paistaessa nousee jonnekin 25 asteeseen. Sitten jos käännän vaikka asentoon 1 tai 2 niin yöllä tulee tosi kylmä.
Mitähän asialle voisi tehdä?
Tuota tilannetta viisaammat osaavat välttää. Lämmitys nimittäin toimii paremmin, kun on tarpeeksi virtausta radiaattoriin. On off säädössä on joko auki tai kiinni. Tässä on tarkoitus säätää ylilämpöä eikä olla ilman lämmitystä. Pahimmassa tapauksessa venttiili on aina kiinni, kun se menee tukkoon liian pienen raon takia.
täältä löytyy eir termostaattien ja venttiilien asentoja vastaavat lämpötilat.
http://www.housetek.fi/l-mmitys/
Patterin pitäisi kuitenkin kylmetä 25 asteessa, jos näin tapahtuu, niin mitään ei ole tehtävissä. Asuntoon on sitoutunut energiaa 23 asteen lämpötilassa ja kun siihen lisätään auringon paiste niin lämpö nousee vaikka patteritermostaatti sulkeutuisi.
Eipä tuolle ole oikein mitään tehtävissä... ehkä voit hakea alinta lämpöä mikä on mielestäsi vielä siedettävä. Lämmityskauden aikana olisi aika hullua jäähdyttää päivällä ja lämmittää yöllä, mutta mikä ettei jos rahaa riittää.
"Lämmöntarve = lämpöhöviöt - lämpökuormat"
Lämpö on asteita ja lämmön tarve on silloin myös asteita. taidat tarkoittaa "lämmitystarvetta".
Siksipä kiertoveden lämpötilan säädöllä ulkolämpötilan ja tai sisälämpötilan mukaan pyritään säätämään huoneläpö aavistuksen yli asetetun ja tuo ylitys leikataan patteritermostaateilla pois.
Ideaalitilanteissa patteritermostaatit on pääsääntöisesti auki ja sulkevat kierron pois patterilta vain silloin kun huoneeseen tulee ylimääräistä lämpöä esimerkiksi mainitun auringonpaisteen muodossa.
Tietysti tuollaisessa järjestelmässä voi tulla asteen ylitys huonelämpöön, mutta onko se ongelma? Lämmitysohjeiden mukaan huonelämmityksen tarkkuus on hyvä jos se pysyy -1,5 asteen tarkkuudella asetetussa ja välttävä jos poikkeama on -2 astetta.
Vaikka termostaatti tekee on/off toiminnon, niin eihän lämmitys toimi silti niin, sillä massan hitaus on mukana ja hidastaa patterin lämmönluovutuksen muutoksia.
Ihmettelempä vaan että mitä haette parannuksena lämmitykseen? Jäähdytystä? Talvellakin pitiäisi alkaa jäähdyttämän kun lämpö nousee 0.001 astetta yli asetusarvon ja sitten taas minuutin päästä uudelleen lämmittämään kun mennään samanverran ali asetusavosta?
vesikiertoinen lämmitys
"Tehdä on/ off" toimintoa pakkasilla. Kesä aikaan se saa mennä kiinni, kun lämmitystä ei tarvita.
joka on näköjään tajunnut asiasta jotakin. Suurelle osalle tai ainakin jollekin tässä ketjussa koko asia näyttää olevan vähän liian vaikea ymmärrettäväksi asti. Mutta älä luule että ne periksi antaa.
Seinät varaavat lämpöenergiaa. Termarit reagoivat hitaasti. Lisäksi ne eivätole on/off tyyppiä vaan sulkeutuvat ja avautuvat hitaasti.
Huoneen lämmittämisessä ja jäähtymisessä aikavakiot on niin pitkiä että se on yks paskan maku että meenekö termarin sulkeutumiseen sekuti vai 30 minuuttia. Käytännössä termari on auki/kiinni ohjain.
Ei kiertovesipatterin termostaatti ole On/Off venttiili. Se säätää kuristamalla patterille menevään virtausta ihan kuten perinteiset termostaatittomat, käsisäätöiset patteriventtiilit.
Löytyykö jotain linkkiä väitteesi tueksi. Kiinnostaisi tietää että mikä tullaisen termarin toimialue on, eli kuinka paljon se kuristaa milläkin lämpötilan poikkeamalla. En löytäny mistään mitään tietoa aiheesta.
Kuvittelisin että tuo auki -> kiinni liike tapahtuu kuitenkin pienellä lämpötilan muutoksella, esimerkiksi yhden asteen erolla.
Fyssan maikalta kysymään. TÄMÄ EI OLE SÄHKÖTEKNIIKKAA; MISSÄ TERMOSTAATTI KATKOO VIRTAA.
Se on nyt epäollista että onko hysterisi 0.4 vai 0.8 astetta...
Danfoss dokumentaatiota löytyy.
http://lampo.danfoss.com/xxTypex/53829_MNU17403862_SIT84.html
vaan säätää. Mikä tässä on niin vaikeaa tajuta?
Sinulla on varmaan vesihanatkin mallia OnOff?
Tuolla on jopa video termareista,mutta senkin voi käsittää väärin.
Ylilämmität vesikiertoisilla radiattoreilla 23...26 asteen lämpötilaan, joka on normaalisti pukeutuneille henkilöille liikaa.
Vesikiertoisen radiaattorin termostaattia on mahdotonta yrittää säätää siten, että vasteaika olisi kohtuullinen. Lämpömittari seinällä näyttää, että muutosta on pieni.
Näinpä sitten lämmitetään ja jäähdytetään samanaikaisesti.
Herkkäsäätöisellä lämmityksellä säästettäisiin, mutta se maksaa enemmän kuin pihtareilla on varaa.
Radiaattori on vain pieni osa järjestelmää. Lämmitystäsi ohjaa hieno säädin, mutta se ei tiedä kuin ulkolämpötilan ja menoveden lämpötilan. Vanha mummokin osaa laittaa huoltomiehen pannuhuoneeseen, mutta automaatiospesialisti ei.
säästää..." Herkkäsäätöisellä lämmityksellä säästettäisiin, mutta se maksaa enemmän kuin pihtareilla on varaa."
mitä säästöä sellainen on joka maksaa enemmän kuin pihtareilla on varaa?
jos 1000€ himmeleillä säästää vaikapa 10€/ vuosi voipi olla tuhlaaminen ihan fiksuakin!
Lämmönsäätöjärjestelmä maksaa muutamasta kympistä sataseen. Tiedän tapauksen, jossa mummo oli pyytänyt Hiacekuskia laittamaan säätimen ja öljylasku putosi n. 3000 eurosta 1500 euroon. Kannattaisi ehkä käyttää mielikuvitusta vähemmän ja laskinta enemmän.
minkä merkkinen laite pudottaa öljylaskua noin roimasti ja viela kympistä sataseen hintaluokassa ?
mulle ei muuta noin hienoa tule mieleen kuin ovensulkija, sitä toki vuokrataloissa käytetään joskus tuuletus ikkunan ohella lämpötilan säätöön.
Jos tarkka säätö pitää lämmön koko ajan tasan 22 asteessa tai epätarkka sahaa edes takaisin 21...23 asteen välillä, niin energiaa noissa kuluu silti tasan tarkkaan saman verran.
Ja sulla sattuisi olemaan edustus jostain tarkasta elktronisesta patteritermostaatista, jonka säätötarkkuus on 0,2 astetta?
http://europe.hbc.honeywell.com/finland/ecatdata/pg_hr40n1.html
Puhutko kiertoveden lämpötilan säädöstä? Sehän nyt alkaa olla jo itsestään selvyys nykypäivänä. Oumanni maksaa jotain 300€ ja sisälämpöanturi noin 50€, jos menee vanhan shunttiventtiilin päälle, niin työtä ei mene kuin tuni, jos ei mene, niin sitten venttiilin vaihto päälle.
Mutta ei tuolla puoliteta öljynkulutusta, ei ainakaan jos on kunnossa olevat termostaatit pattereissa. Tietysti jos vanhassa systeemissä oli 80 asteinen vesi ilman termostaatteja ja kämpästä ikkunat auki.
Puolet tusota säästöstä olisi saanu sillä että olisi käyny kääntämässä shuttia käsin pienemälle.
Käytkö säätämässä käsin. Siis tämä säästö ei tule ainakaan huoneanturin avulla.