Tästä kirjoitettiin eilen mutta en nyt löydä sitä ketjua.
Tanssimisen on sanottu olevan syntiä sen vuoksi että mies ja nainen voivat kiihottua sitä harrastaessaan mikä ei ole sopivaa muuten kuin jos kyseessä ovat aviopuolisot. Mutta aviopuolisot saanevat tanssia kahdestaan, esim. nuori pari kun lapsia ei vielä ole, illalla juuri ennen vuoteeseen menoa, vai?
Sitten eräs toinen näkökulma. Rytmikäs, iloinen musiikki saa ihmisen helposti tanssahtelemaan, jopa aivan pienet lapset reagoivat sillä tavalla. Siitä voi kokea suurta iloa.
Onko tuo tunne mahdollisesti jotenkin "väärästä hengestä"? Voiko rytmikäs musiikki siepata ihmisen jotenkin mukanaan väärään fiilikseen, sellaiseen sisäiseen tilaan joka ei ole sopivaa uskovaiselle, jonkinlaiseen "epävakavuuteen" ja "suruttomuuteen" Tässä jälkimmäsessä tapauksessa ei ole kysymys seksuaalisesta tunteesta.
Tanssimisen on sanottu olevan syntiä sen vuoksi että mies ja nainen voivat kiihottua sitä harrastaessaan mikä ei ole sopivaa muuten kuin jos kyseessä ovat aviopuolisot. Mutta aviopuolisot saanevat tanssia kahdestaan, esim. nuori pari kun lapsia ei vielä ole, illalla juuri ennen vuoteeseen menoa, vai?
Sitten eräs toinen näkökulma. Rytmikäs, iloinen musiikki saa ihmisen helposti tanssahtelemaan, jopa aivan pienet lapset reagoivat sillä tavalla. Siitä voi kokea suurta iloa.
Onko tuo tunne mahdollisesti jotenkin "väärästä hengestä"? Voiko rytmikäs musiikki siepata ihmisen jotenkin mukanaan väärään fiilikseen, sellaiseen sisäiseen tilaan joka ei ole sopivaa uskovaiselle, jonkinlaiseen "epävakavuuteen" ja "suruttomuuteen" Tässä jälkimmäsessä tapauksessa ei ole kysymys seksuaalisesta tunteesta.
Vastaukset 20
Vanhimmat
ei ole tarpeen tanssahdella ei vuoteeseen mennessä eikä ylösnoustessa, ei siten eikä täten.
Tarpeellista meille on säilyä elävässä uskossa.
Miksi meidän täytyis niihin kiintyä jotka kerran katoavat.
Katoamattomia , ikuisia me etsimme ja niihin me pyrimme kiinnittymään , uskon kuuliaisuudella.
Meissä asuu Pyhä Henki , se johdattaa Kristuksen ylösnousemuksen , tien valmistajan,
esimerkin mukaisesti meidät taivaan kotiin.
Mitä hyötyä minulle ja sinullekaan on niiden
jälkeen maailmassa elää, jotka voivat sinun kuolemattoman sielusi turmella.
Tässä ajassa se kilvoittelu on.
voi bongata jääkiekko-otteluiden katsomoista? Miten jääkiekko-ottelut tukee "elävässä uskossa" pysymistä?
Minä en itse tanssi ollenkaan, enkä tunne mitään vetoa tanssilattialle. Lapseni kuitenkin "joutuvat" peruskoulussa opettelemaan tanssimista. Vanhemmilla on mahdollisuus kieltää lapsiltaan kyseiseen opetukseen osallistuminen eettisen vakaumuksen perusteella. Minulle ei tulisi mieleenikään kieltää sitä lapsiltani.
Sain vastauksestasi käsityksen että tanssi on turhaa (kuitenkaan ei suorastaan syntiä?) koska sitä harrastavat ne jotka voivat kuolemattoman sieluni turmella.
Totesin kuitenkin avauksessani että jopa pienet lapset "tanssivat". Olen sen itse nähnyt.
Eivät tue elävässä uskossa pysymistä millään tavalla... Usein katsomoissa pauhaa korvia ja mieltä turruttava musiikinjytke, eikä kilpaurheilijoiden palvontakaan ainakaan lähemmäksi Jumalaa vie.
En voi pitää mitään liikesarjoja aviomieheni kanssa syntinä. Mutta jos tilalle pyrkii vieras (tai tuttu) mies, niin se on kylmä EI.
Jan Hus (Tsekin uskonpuhdistaja) kehotti tanssijaa muistamaan, että tanssiasento muistuttaa sitä asentoa, joka Kristuksella oli ristillä.
Maallinen Suomen laki on kautta aikain kieltänyt tanssit pitkänäperjantaina. Ei kiellä enää. Tosin Pitkäperjantai määritettiin kirkollisen, juutalaisperäisen ajanlaskun mukaan. Pitkäperjantai alkaa kiirastorstaina klo 18 ja päättyy pitkänäperjantaina klo 18. Sen jälkeen sai ennen ja nytkin saa, pistää jalalla koreasti. Minusta on kammottavaa, että näitten tanssien nimi on "naulatanssit".
ihmisen kehitykseen kuuluu rytmitaju.
Sen aikaansaa sydämen rytmillinen ääni.
Monet muusikot käyttävät tätä hyväkseen musiikin
rytmityksessä. Se on luonnollinen ominaisuus
elävälle ihmiselle.
Pieni lapsi on aikaisen ihmisen ohjauksessa hyvin
nopeasti omaksumassa rytmillisen musiikin.
Jää sinun ja minun tehtäväksi, miten ja mihin lastamme ohjaamme.
Sama asia on luonnostaan ,tarve nauttia ravinnosta, juomasta, mistä vain luonnollisista tarpeista.
Ja taas, mihin me vanhempina ohjaamme lapsemme näiden tarpeiden tyydyttämiseksi, sopivaisuuteen vai sopimattomuuteen.
Erilaiset taustat antavat vielä lapselle
toisistaan poikkeavat tavat ja tottumukset.
..rytmillinen musiikki ITSESSÄÄN olisi väärin. Juuri tätä aspektia hain avausviestini jälkimmäisessä tapauksessa.
Jos näin on osaatko tarkemmin kuvata mikä siinä rytmillisyydessä on vialla tai sopimatonta?
musiikkihan on rytmitettyä.
Perheessämme harrastetaan musiikkia monessa muodossa, siten on mahdottomuus olla rytmistä ulkona. Minä itse ajattelen, että se sopivan ja sopimattoman raja on jokaisen omassatunnossa,
ja vielä siten, etten omalla käytökselläni pahentais sitäkään jolla ehkä jyrkempi kanta on.
Oletetaan että kuuntelet mahdollisimman mukaansatempaavaa ja rytmikästä musiikkia joka sinusta tuntuu mahdollisesti jopa miellyttävältä ja oletetaan myös että kappaleessa ei ole tekstiä jonka perustella luokitella sitä oikeaksi tai vääräksi, tunnetko tekeväsi syntiä jos koko olemuksellasi antaudut nauttimaan siitä? Ja jos tunnet, niin voitko selittää mitä syntiä olet silloin teet?
tekeväni syntiä jos kuuntelen "hyvää" musiikkia.
Jos tämänpäivän Gospel musiikki soi, niin varmasti en ole sen kuuntelija.
...hyvän musiikin? Onko kysymys puhtaasti mausta vai onko perusteenasi toisten perinteiset käsitykset siitä mikä on sopivaa musiikkia?
voisi sanoa , että hyvän ja sopimattoman eroittaminen toisistaan eli se raja on "veteen
piirretty viiva".
En tiedä ymmärrätkö mitä tarkoitan.
Joudumme , siis minä, usein istumaan lastemme
mukana konserteissa ja kuulemaan sitä ja tätä.
Eihän kuitenkaan niin ole, että toisten esittämät
kappaleet koituisivat minun synnikseni.
Jos työpaikallasi joudut kuulemaan pakosta
mitä et tahtoisi kuulla, eikö sinunkin mielestäsi
se ole tärkeintä, ettet samaistu sopimattomaan.
minä haluaisin tietää MIKSI siellä viivan väärällä puolella oleva musiikki ei ole hyväksyttävää.
Käsitätkö näiden eron:
1. Tuo on väärin. Piste.
2. Tuo on väärin KOSKA....
huomasin itsekkin etten vastannut kysymykseesi
ja ehdin jo korjata virheeni. korjausta et vain saanut, koska palvelin katosi koneeltani.
Tuossa kadonneessa vastauksessani pyrin osoittamaan miksi on tarpeetonta olla kaikkiruokainen musiikin suhteen.
Ajallista ruumista ravitaan ruualla, juomalla,
ja nautintoja tyydytetään vaikka musiikilla.
Raamattu opettaa meitä kohtuullisuuteen kaikessa ajallisen ruumiin tarpeissa.
Se mikä ruokkii kuolematonta sielua on järjestyksessä no;1
Mitä pidemmälle antaa vallan oman ruumiin tarpeille , sen hämärämmäksi käy kuoleman
jälkeinen elämä.
Jos viettää aikansa siinä mikä ilon ja riemun,
elämän makeuden antaa, unohtaa totuuden.
Jos joutuisit sairasvuoteen äärellä voimattomana
potilaan tuskia seuraamaan, tietäen mihin on
kuoleva aikansa käyttänyt ,elämän turhuuksiin,
herää omakohtainen kysymys , olenko minä kelvollinen.
Siispä, kun ja jos olemme Jeesusta lähteneet seuraamaan, on omantunnon puhtaus se miten ja mihin aikamme käytämme.
Siksi musiikinkin raja kulkee siinä , mikä ruokkii kuolemattoman sielun elämää, se on sopivaa, muu on tarpeetonta.
Ja tämä kaikki mitä kirjoitin , omalla voimalla
on mahdottomuus täyttää.
Siksi me tahdommekin niitä töitä tehdä jotka
Jumalan edessä on soveliaat, uskolla omistaa Kistuksen sovitusta ja lunastusta.
..pointtisi. Ei muuta tällä kertaa. :)
Tanssiminen ei ole syntiä. En ainakaan itse koe sitä sellaiseksi ja niimpä toisinaan sitä harrastan, tosin harrastan muitakin synniksi luokiteltavia asioita, mutta joita ei ole Raamatussa todettu synniksi. Punctum.
Lestadiolaisen uskon ydin on ihan kunnossa. Siinä ei ole mitään vikaa. Lestadiolaisuuteen sisältyy silti jonkin verran turhaakin. Minä rinnastan tietyt jutut täysin juutalaisten isien perinnäissääntöihin**,joita noudatan, jotta en herättäisi muissa pahennusta, mutta joista luistan silloin kun en koe niitä tarpeellisiksi enkä usko kenenkään loukkaantuvan.
**Juutalaisten perinnäissäännöt olivat melkoisia pykäläviidakkoja ja niitä muistuttaa lestadiolaisuudessa esim säännöt kaunistautumisessa. Eli pitää olla luonnollisen näköinen, toisaalta on sallittua ajaa partaa,käyttää kasvovoiteita, leikata tukkaansa. Kulmakarvojen siistiminen taas ei ole niin hyväksyttyä. Koruja saa käyttää, mutta ei korvakoruja. Meikata ei saa, paitsi jos ne ei näy paitsi naamiaisissa saa meikata tai pääsiäisenä trulliksi. Hiuksia saa kihartaa ja permanentata, mutta ei saa laittaa rastoja, eikä värjätä tukkaa... jne jne.. nämä säännöt toki vaihtelevat hieman paikkakunnittain. Näissä ei ole selkeää logiikkaa, joten nämä oppii vasta ajan kanssa.
ainakin vielä 60-luvulla.
Aika hupaisa tuo sinun vetosi. Kuinkahan pieni prosentti tällä palstalla on 60-luvulla eläneitä. Arvelisin että vähemmistö.
Tähän pikkuisten lasten rytmillisyyteen siiteeraan ihanan edesmenneen isänäitini sanoja: "Se perisynti, se perisynti..."
Tämän hän totesi silmät iloisesti vilkkuen.