Niin, kenelle?
Se tiedetään, että uhri oli meidän synteimme sovitukseksi, mutta kuka vaati Jumalalta uhraamista, ja kenelle Jeesus siis uhrattiin?
Vastatkaapa jos tiedätte...
Se tiedetään, että uhri oli meidän synteimme sovitukseksi, mutta kuka vaati Jumalalta uhraamista, ja kenelle Jeesus siis uhrattiin?
Vastatkaapa jos tiedätte...
Vastaukset 18
Vanhimmat
Aatamin ja Eevan perisynti vaati kristinuskon "kaikkitietävän kaikkikivaltiaan" uhraamaan itsensä. Miehen on tehtävä se mitä on tehtävä. Kohtaloaan ei voi paeta.
Jeesusta ei uhrattu. Jumala haluaa laupeutta eikä uhria.
Uhriajatus on ikivanha ja esiintyy kaikenkarvaisissa pakanauskonnoissakin. Jesajassa puhutaan uhraamisesta ja Paavali joka tunsi nämä Vanhan Testamentin kirjoitukset sotki tarinan Jeesukseen ja Jeesuksen opetuksiin kun hän perusti kristinuskon. Jeesuksella ei ole mitään tekemistä uhrin tai uhraamisen kanssa vaan koko ajatus on hirvittävä väärinkäsitys ja vääristely siitä mitä Jeesus todella opetti.
olemassa jo ennen Paavaliakin...
... Jeesuksen opetukset väärin ymmärtäneitä saattoi kyllä olla ennen kuin Paavali kirjoitteli niitä kirjeitään joita voimme lukea Uudesta Testametista. En lähde väittelemään kanssasi asiasta. Mutta tärkeää on kuitenkin muistaa että JEESUS ei opettanut eikä perustanut kristinuskoa.
Hän uhrasi poikansa ihmisten hyväksi.
niin, sehän tiedetään että Jeesus uhrattiin ihmisten syntien makamiseksi, mutta KUKA vaati Jumalalta tätä uhrausta??
Hänhän joutui siis uhraamaan OMAN POIKANSA, ja hän teki sen rakkaudesta syntisiin ihmisiin, mutta KUKA VAATI häneltä tätä uhria?
..siitä olisi ollut että Jeesus olisi uhrattu ristillä? Ajattele vähän! Mikä siitä käytännössä olisi tullut paremmaksi? Tässäkö todella olisi ilo ja autuus? --> Lätäkkö verta lahoavan ristin juurella ja kuollut ruumis haudattavaksi. Jumalanhan täytyisi olla sadisti jos hän millään tavalla saisi tyydytystä siitä että joku kärsii, olkoonkin hänen oma poikansa.
Jeesuksen ristilläroikkumisasiassa piilee syvempi viisaus kuin se pakanatasoa oleva alkeellinen ja ala-arvoinen ajatus että hänet piti uhrata jotta synnit saataisiin sovitetuksi.
Mukamas. Kukas muu? Mutta tällainen Jumala on yhtä traaginen kuin hämähäkki joka on sotkeutunut omaan verkkoonsa.
Itseasiassa ne olivat ihmiset eikä Jumala joka Jeesuksen halusi ristiinnaulita.
Otapas nyt älli pikku kätöseesi ja ajattele sanaa "uhrata". Se EI edellytä välttämättä jotakuta, jolle uhrataan. Jotakin voidaan uhrata myös jonkin asian tai ihmisen/ihmisten hyväksi.
kyllähän lähtökohta on se, että uhri suoritetaan jollekin taholle, eihän uhraamisessa muuten ole mitään järkeä
eihän "uhria" nyt huvikseen uhrata tuosta vain tyhjän takia
lähtökohta on se että uhrausta vaaditaan, ja alamainen uhrin antaa
ja kysymys on että KENELLE Jumala joutui uhrin (poikansa) antamaan, jotta ihmiset pelastuisivat synneistään
tiedetään uhraaja (=Jumala)
tiedetään uhri (=Jeesus)
tiedetään uhrauksen tarkoitus ja tulos (=syntisen ihmisen syntien sovitus)
mutta ei tiedetä KENELLE uhraaja uhrinsa antoi
ja KUKA sitä häneltä vaati
Uhrasin tuossa vähän aikaa sitten roposiani luonnonsuojelun hyväksi. Kukaan ei vaatinut, enkä ollut uhrin antaessani alamaisuussuhteessa kehenkään. En myöskään antanut uhria kenellekään, vaan tietyn asian hyväksi.
Ei kenellekään.
Roposten lisäksi voi uhrata jonkin asian puolesta vaikkapa aikaansa, ihan vapaaehtoisesti ja hyvän hyvyyttään. Jotkut uhraavat yksityisyyttään. Tai mukavuuttaan. Laittavat itseään likoon tavalla tai toisella. Ilman että kukaan vaatii!
ottaja oli, joku luonnonsuojelujärjestö otti ne sun rahat, ja ne tekee niillä nyt jotain hyvää
on epäloogista uhrata oma rakas poika "ei-kenellekkään"
Niin voi Jeesuksen uhrinkin ottaa vastaan jokainen, joka haluaa. Hengellisesti janoinen voi juoda ja nälkäinen syödä. Ja jakaa saamaansa hyvää eteenpäin.
Esimerkki. Tapahtui entisinä aikoina.
Ihmisillä on elinalueenaan pläntti maata. Heidän elämänsä ja hengissäpysymisensä on siitä riippuvainen. Vihollinen hyökkää ryöstääkseen ja tuhotakseen sen. Vihollinen on niin vahva, ettei sitä pystytä torjumaan ilman verenvuodatusta. Muutamat maapläntin miehet menettävät taistelussa henkensä, mutta vihollinen saadaan ajetuksi pois.
Maapläntin ja sillä elävien puolesta on annettu uhri. Se nostaa heidät ja heidän maansa arvoon arvaamattomaan. Heissä syntyy halu elää itsekin maansa ja omiensa hyväksi. He tuntevat saavansa tehdä sen armosta, koska toisten antaman uhrin ansiosta heillä nyt on tämä maa.
Sorry kun täytyy jättää kesken, tuli vähän kiire, jatkakaa...
Jumalia on ainostaan Yksi. Ei Jumalalla ole poikaa, ainoastaan me elävät olemme Luojamme lapsia