Takka ja hehkulamppu yms. ympäristöbusiness direktiivien kanssa samaan kastiin menee myös hallituksen kaavailut kiinteistöveron muuttamiseksi talon energiatehokkuuden mukaiseksi. Matti setä sanoi, että ei siinä mitään muuta kuin lisää eristettä seiniin ja tiiviimmät ikkunat ja ovet. Minulla on vuosimallia 1974 omakotitalo, jossa iso, varaava, uusi leivinuuni öljylämmitys 6 kW sähkövastuksella ja painovoimainen ilmanvaihto.
Öljy kuluu noin 1000 litraa, sähköä noin 5000 kWh ja puuta noin 10-12 pinokuutiota vuodessa. Kunnan terveystarkastaja sanoi, että ikkunoita ja ovia ei kannata tiivistää, koska talo tarvitsee korvausilmaa. Seinien ja katon lämpöeristys paranee huomattavasti kun lumet tulee yleensä joulukuussa, ja laitan sitä kivijalkaan. Lumen vaikutus on niin suuri, että talo vaatii helmikuussa suunnilleen yhtä paljon lämmitystä -15 C pakkasessa, kuin marraskuun nollakelillä. Asun Kainuussa, joten yleensä lunta riittää hyvin läpi talven. Lisäksi olen laittanut kovilla pakkasilla pienet matot/lampaantaljat ulko-ovien eteen ala reunaan talon sisälle. Olen lisännyt toisen pellin ihan katonrajaan. Suihkussa ei lutrata, huoneilmaa on talvella 19 - 21 C ja öljykattilan polttimen olen vaihtanut 4 vuotta sitten. Autotallissa en säilytä autoa, joten voi pitää siellä 5-10 C lämpötilaa. Muutamalla seinällä voi talvisin olla halkopinoja lisäämässä seinän paksuutta ja lämpöeristystä.
Näillä toimenpiteillä taloni energian kulutus on melkein samaa tasoa, kuin "uusilla passiivitaloilla". Mitä hiton järkeä on sitten sakottaa minua korkeammalla kiinteistöverolla. Edellinen omistaja ( eläkeläispari ) kulutti samassa talossa 3000 litraa öljyä vuodessa on samat 5000 kWh sähköä kuin mekin, vaikka meidän 4 henkisessä perheessä käy melkein joka päivä jokainen suihkussa.
Eikö olisi oikein ja kohtuullista, että sähkön, öljyn ja puun hintaa nostetaan ja ihmiset maksavat verot niiden kulutuksen mukaan, eikä minkään typerän rakennusteollisuuden lobbareiden mukaan. Ei se lisäeristys oikein vaan sovi sisälle eikä tiilivuoratun ulkorakakenteenkaan päälle, eikä se minulla säästäisi kuin ehkä 100 litraa öljyä vuodessa tai pari kuutiota puuta vuodessa, joten olisi täysin järjetön investointi. En ole ainoa tässä asiassa, vaan tällaisia taloja on Suomi pullollaan. Tuo on yhtä fiksu ajatus kuin tämä uusi jätevesien puhdistuslainsäädäntö haja-asutusalueilla. Ympäristö on hemmetin hyvä ase taitavien lobbareiden kädessä tyhmien poliitikkojen taivuttelussa. Toinen hyvä ase on turvallisuus. EU:n rekoista piti saada lyhyempiä ja turvallisempia, mutta lopulta sitten päädyttiin pidentämään rekan pituutta, eli käytännössä turvallisuudella ei alunperinkään ollut mitään tekemistä lakiehdotuksen kanssa.
Öljy kuluu noin 1000 litraa, sähköä noin 5000 kWh ja puuta noin 10-12 pinokuutiota vuodessa. Kunnan terveystarkastaja sanoi, että ikkunoita ja ovia ei kannata tiivistää, koska talo tarvitsee korvausilmaa. Seinien ja katon lämpöeristys paranee huomattavasti kun lumet tulee yleensä joulukuussa, ja laitan sitä kivijalkaan. Lumen vaikutus on niin suuri, että talo vaatii helmikuussa suunnilleen yhtä paljon lämmitystä -15 C pakkasessa, kuin marraskuun nollakelillä. Asun Kainuussa, joten yleensä lunta riittää hyvin läpi talven. Lisäksi olen laittanut kovilla pakkasilla pienet matot/lampaantaljat ulko-ovien eteen ala reunaan talon sisälle. Olen lisännyt toisen pellin ihan katonrajaan. Suihkussa ei lutrata, huoneilmaa on talvella 19 - 21 C ja öljykattilan polttimen olen vaihtanut 4 vuotta sitten. Autotallissa en säilytä autoa, joten voi pitää siellä 5-10 C lämpötilaa. Muutamalla seinällä voi talvisin olla halkopinoja lisäämässä seinän paksuutta ja lämpöeristystä.
Näillä toimenpiteillä taloni energian kulutus on melkein samaa tasoa, kuin "uusilla passiivitaloilla". Mitä hiton järkeä on sitten sakottaa minua korkeammalla kiinteistöverolla. Edellinen omistaja ( eläkeläispari ) kulutti samassa talossa 3000 litraa öljyä vuodessa on samat 5000 kWh sähköä kuin mekin, vaikka meidän 4 henkisessä perheessä käy melkein joka päivä jokainen suihkussa.
Eikö olisi oikein ja kohtuullista, että sähkön, öljyn ja puun hintaa nostetaan ja ihmiset maksavat verot niiden kulutuksen mukaan, eikä minkään typerän rakennusteollisuuden lobbareiden mukaan. Ei se lisäeristys oikein vaan sovi sisälle eikä tiilivuoratun ulkorakakenteenkaan päälle, eikä se minulla säästäisi kuin ehkä 100 litraa öljyä vuodessa tai pari kuutiota puuta vuodessa, joten olisi täysin järjetön investointi. En ole ainoa tässä asiassa, vaan tällaisia taloja on Suomi pullollaan. Tuo on yhtä fiksu ajatus kuin tämä uusi jätevesien puhdistuslainsäädäntö haja-asutusalueilla. Ympäristö on hemmetin hyvä ase taitavien lobbareiden kädessä tyhmien poliitikkojen taivuttelussa. Toinen hyvä ase on turvallisuus. EU:n rekoista piti saada lyhyempiä ja turvallisempia, mutta lopulta sitten päädyttiin pidentämään rekan pituutta, eli käytännössä turvallisuudella ei alunperinkään ollut mitään tekemistä lakiehdotuksen kanssa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Eikö olisi oikein ja kohtuullista, että sähkön, öljyn ja puun hintaa nostetaan ja ihmiset maksavat verot niiden kulutuksen mukaan, eikä minkään typerän rakennusteollisuuden lobbareiden mukaan."
Juuri noin. Ongelmana ovat vain ne "ilmaiset"puut jotka harmittavat verottajaa aivan suunnattomasti. EU:n laajeneva byrokraatti- ja virkamieskunta kaipaa laajenevaa veropohjaa jatkuvasti kasvavia palkkamenojaan varten.
Siis tuo toinen pelti tarkoittaa uunin savupiipun peltiä, eikä mitään kattopeltiä. Käytän suihkuhuoneen ja pyykkien kuivaukseen kosteudenpoistajaa, jolloin kosteutta ei pääosin tarvitse puhaltaa lämpimänä höyrynä taivalle, vaan jäähtyvän saunan lämpö pysyy emenpi talon sisällä. Kosteudenpoistaja tuottaa hukkalämpöä, joka niin ikään tuo "ilmaista" lisälämpöä suihkuhuoneeseen, ja vähentää päällä ollessaan lattialämmityksen tarvetta. Sen ottoteho on 350 W.
koska kosteudenpoistaja on päällä? sehän kuluttaa vuodessa 3000 kwh...???? Taidat huijata itseäs eniten noitten kulutustenkanssa, vai miten on
Kosteudenpoistaja on päällä yleensä pyykin pesun jälkeen, joko noin 4 tuntia tai sitten iltamyöhästä aamuun asti. Saunomisen yhteydessä se on päällä pari tuntia. Eli ei prosentuaalisesti montaa tuntia vuodessa. Pidän kyllä tuota katossa olevaa sähköpörpötintä päällä saunomisen ja suihkussa käynnin aikana, jotta suuri kosteus menee pihalle. En minä näissä luvuissa ketään huijaa, koska sähköt näkyy sähkölaskulla, öljyt öljytilauksissa ja polttopuiden kuutiot mittaan mitalla. Uunista on siis suuri hyöty lämmitykseen, koska poltan sitä talvella joka päivä, ja syksylläkin noin joka kolmas päivä. Nyt kovimmilla pakkasilla olen polttanut pesällisen pari kertaa päivässä. Se antaa paremman hyötysuhteen, kuin pari pesällistä kerallaan, mutta ylensä noin 1,5 pesällistä kerrallaan on hyvä. Takka myös vaihtaa tehokkaasti huoneilmaa, joten jos en polttaisi jatkuvasti takkaa, niin ilmanpoistossa ja korvausilmassa pitäisi olla enemmän volumea, eli räppänät enemmän auki.
Ei sen kosteudenpoistajan jatkuvassa päällä pitämisessä olisi mitään järkeä.
Vielä yksi kommentti. Taloni on yhdessä tasossa. Katto on hyvin loivaharjainen peltikatto. Nyt katolla on noin 40 - 50 cm puuterilunta, enkä ole aikeissa siitä vielä luopua. Tuon lumen lämmittävä vaikutus on suunnilleen sama, olisiko se peltikaton päällä tai alla, koska ilmatila välikatossa on kuitenkin varsin matala. Tuon lumen eristysvaikutus on varmaankin todella hyvä. En tiedä kuinka hyvä, mutta paljon se ilmaa sitoo. Sitten kun lumet tippuvat huhtikuussa, niin pitkä päivä alkaa jo ottamaan hyvin peltikattoon, eli keräämään lämpöä. Ainoa aika vuodessa, jolloin katto on varsin huono energiataloudeltaan on loppusyksy, ennen lumien tuloa. Tuolloin ei olisi pahitteeksi, jos katolla olisi paksummat eristeet. Pointtini vaan oli alunperin se, että tällaisilla keinotekoisilla verojen määrittelyperusteilla ei koskaan saada oikeutta, verrattuna siihen, että masettaisiin vaan verot kulutuksen mukaan. Ei näitä lumieristyksiä tai muitakaan toimiani näissä energiatodistuksissa kuitenkaan mitenkään huomioida. Kuten ei huomioida sitäkään hilluuko isänä munasillaan 25 C lämmössä vai elääkö hän kuten me kunnon kylmät miehet.
Meillä on pikemminkin (valtion) yhtiöiden, pankkien ja vakuutusyhtiöiden asioiden ajajia eduskunnassa päättämässä isoista linjoista. Mainituilla firmoilla on RAHAA ja asiantuntemusta vääntämään tilastoja ja tutkimuksia omiin tarkoituksiin sopivan näköisiksi.
Eiköhän näiden OK-talojen - ja muidenkin asukkaiden yhdistyksissäkin ole päällimmäisinä päsmäreinä henkilöitä joiden läheisin intressi on myös jossain muualla kuin keskiverto asukkaan intressien ajamisessa. Ihan samoin kuin Autoliittoakin hallitsee autokauppiaiden Mafia, jonka edut ovat täysin päinvastaiset tavallisen "Toyotakuskin" etuihin nähden. Ei mikään ihme että sekä asuminen kuin myös autoilu ovat suomessa erittäin KALLISTA.
tässä eräs kotimainen:
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ilmastonmuutos/article48409.ece
No puhu pukille.
Jos talos ei ole paljon yli 200 neliöinen, niin se vie energiaan noiden polttamiesi puiden verran liikaa passiivitaloon nähden.
Kulutuksesi on hyävä esimerkki siitä miten paljon 70-luvun talo kuluttaa noinkin nuukalla asumisella.
Mutta olen kyllä samaa mieltä että niin auton kuin asumisenkin kulutusta on parasta hillitä energian hintaa verottamalla.
En osaa varmuudella sanoa, sitä mikä osa tuosta 1000 öljylitrasta menee lämmitykseen, mutta varmaan vain muutama sata litraa. Loput menevät lämpimään veteen. Patterit ovat yleensä täysin kylminä, mutta kovien pakkasten aikaan joissain huoneissa on välillä patterin lämpötila yli 30 C. Eli käytännössä talon lämitys maksaa sen 10 - 12 pinokuutiota ( ilmaisia ) puita ja muutama sata litraa öljyä. Niin kuin tuo ensimmäinen kommentoija sanoi, niin olen samaa mieltä, että poliitikkojen on tehtävä jotain, jotta ilmaisilla puilla lämmittäjät saataisiin verotuksen piiriin, ja se jotain on hyvä naamioida ympäristösyyksi. Toki tiedän, että takan poltossa syntyy paljon hiukkaspäästöjä, joten ainakin siihen saumaan on hyvä hyökätä.
Minun talossani on asuinneliöitä vain 120 m2 ja kokonaisala jotain 180 m2, mutta silti sanon onneksi olkoon sille passiivitalon omistajalle, jolla menee Kainuussa lämmitykseen muutama sata litraa öljyä vuodessa ja lisäksi 5000 kWh kokonais sähkön kulutus, jos siis tässä minun talossani puut ovat ylimääräistä passiivitaloon verrattuna. Tästä voidaan mennä sauraavaan aiheeseen, eli lobbaustermiin numero kolme. Ympäristön ja turvallisuuden lisäksi terveys on hyvä termi. Rakennusteollisuus ja passiivitaloasukkaat voisivat vedota siihen, että he arvostavat puhdasta ja raikasta hengitysilmaa, eivätkä halua asua hometalossa niin kuin minä. Itseni lisäksi altistan tässä 70-luvun talossa koko perheeni, siis myös viattomat lapset suureen terveysvaaraan. Lämmöntalteenotto ja koneellinen ilmastointi pitäisi tehdä lakisääteisiksi, mutta niiden viemää energiankulutusta ei kuitenkaan pitäisi laskea mukaan talon energian kulutukseen.
Hyvä esimerkki terveyskyykytyksestä kaiken possukuumeen lisäksi oli kun kaverini osti uuden auton. Myyjä sanoi kaupan allekirjoituksessa, että kuskin airbag kuuluu hintaan, mutta onko vaimosi henki mielestäsi sinulle tärkeä, eli laitetaanko turvatyyny myös pelkääjän paikalle. Mies suostui siihen, ja seuraavaksi myyjä kysyi, että miten on takapenkin turvatyynyjen laita, onko lastesi henki sinulle mielestäsi tärkeä.
Jos olisin itse ollut tuossa tilanteessa, niin olisin sanonut tuolle myyjälle, että voitasiinko laittaa takapenkille kuskin taakse turvatyyny, jotta lapsi ei niin ikävästi tömähtäisi minun selkääni kolarissa.