Hei!
Olen lukion 2. vuoden oppilas. Olisin kiinnostunut opiskelusta Ruotsissa, ja olen ottanutkin asioista selvää. En kuitenkaan osaa laskea "hakupisteitäni" (en tiedä nimityksen poäng suomenkielistä vastinetta).
Näistä taulukoista voi olla apua, jos joku ymmärtää, miten pisteet lasketaan:
http://www.vhs.se/Global/Syv. Omräkningstabeller/Finland ej Åland.pdf?epslanguage=sv
http://www.vhs.se/sv/Varat-erbjudande/SYV/Nya-regler-for-utlandska-gymnasiebetyg/Meritvardering/
Jos ajatellaan, että keskiarvoni on 8,18, ja kirjoitan E:n paperit, mitkä ovat pisteeni? Entä M:n papereilla?
Entä sitten, kun vaihdan kahden kurssin (kemia, fysiikka) arvosanat suoritusmerkinnäksi (s), tuleenko siitä ongelmaa? Lasketaanko noita S-arvosanaisia kursseja kuuluvaksi Nk B-oppimäärään (4 kurssia luonnontieteitä)? Lasketaanko kuvataiteen, musiikin ja liikunnan arvosanat keskiarvoon?
Toivottavasti joku osaa auttaa!
Olen lukion 2. vuoden oppilas. Olisin kiinnostunut opiskelusta Ruotsissa, ja olen ottanutkin asioista selvää. En kuitenkaan osaa laskea "hakupisteitäni" (en tiedä nimityksen poäng suomenkielistä vastinetta).
Näistä taulukoista voi olla apua, jos joku ymmärtää, miten pisteet lasketaan:
http://www.vhs.se/Global/Syv. Omräkningstabeller/Finland ej Åland.pdf?epslanguage=sv
http://www.vhs.se/sv/Varat-erbjudande/SYV/Nya-regler-for-utlandska-gymnasiebetyg/Meritvardering/
Jos ajatellaan, että keskiarvoni on 8,18, ja kirjoitan E:n paperit, mitkä ovat pisteeni? Entä M:n papereilla?
Entä sitten, kun vaihdan kahden kurssin (kemia, fysiikka) arvosanat suoritusmerkinnäksi (s), tuleenko siitä ongelmaa? Lasketaanko noita S-arvosanaisia kursseja kuuluvaksi Nk B-oppimäärään (4 kurssia luonnontieteitä)? Lasketaanko kuvataiteen, musiikin ja liikunnan arvosanat keskiarvoon?
Toivottavasti joku osaa auttaa!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onpas pisteytystä muutettu aikaisemmasta. Tuo linkkittämäsi ohje on kirjoitettu todella hankalasti! Kääntäisin ohjeen seuraavasti:
"Laske lukion päättötodistuksen keskiarvo. Laske vertailuluku lisäämällä tulokseen pakollisten yo-kirjoitusten tulos (alla olevan pisteytyksen mukaan). Jaa kirjoitettujen aineiden määrällä 1. Lisää pakollisia aineita jos ne nostavat vertailulukua."
Sanoisin, että ohje on todella huonosti kirjoitettu! Mikä tulos pitää jakaa kirjoitettujen aineiden määrällä, päättötodistus yo-arvosanat vai ainoastaan yo-arvosanat? Ja tarkoittaako tuo että tulee jakaa aineiden määrällä plus yhdellä (esim. jos on kirjoittanut neljä ainetta niin jaetaan viidellä) vai että jakamisen jälkeen tulokseen lisätään yksi?
Keskiarvosi vastaa lukua 460. Siihen lisätään yo-tulokset. Minä ymmärrän ohjeen niin että jos esim. olet kirjoittanut E E M M pakollisina aineina, lasket 9 9 8 8 (yht. 34) ja jaat tämän summan kirjoitettujen aineiden määrällä plus yhdellä (4 1 = 5 ) -> 34/5=6,8. Tämä luku lisätään keskiarvosi vertailulukuun, jolloin esimerkin kirjoitustuloksilla vertailuluvuksesi tulisi 466,8. Mutta näin laskettunahan jos keskiarvo on yli 9, tulee vertailuluvuksi yli 500, joka taas on maksimiluku! Keksiikö joku jotakin parempaa tulkintaa tuosta ohjeesta?
Keskiarvoon lasketaan kaikki todistuksessa olevat aineet, myös liikunta ja kuvataide. Luulen, että aineet joista sinulla on vain suoritusmerkintä, jätetään kokonaan huomioimatta keskiarvoa laskettaessa. Ne ovat kuitenkin hyväksyttyjä kursseja, joten ne lasketaan mukaan oppimäärään.
Taisin keksiä paremman tulkinnan, joka muistuttaisi enemmän vanhaa systeemiä. Luulen, että voit unohtaa nuo ylläolevat laskelmat. Eli jos keskiarvoa ei muutakaan saman tien vertailuluvuksi, vaan vasta lopputuloksen muuntaa taulukon mukaisesti, tulee laskutoimituksesta paljon järkeenkäyvämpi.
Eli siis jos keskiarvosi on 8,18 ja olet kirjoittanut E E M M:
8,18 9 9 8 8 = 42,18. Ja tuo luku jaetaan jaetuilla aineilla plus yhdellä eli 42,18/5=8,436. Vasta tämän jälkeen katsotaan taulukosta, mitä vertailulukua keskiarvo vastaa. Tässä tapauksessa vertailuluku olisi 470.
Kiitos paljon ansku :)
Entäs sitten, kun esim. studentum.se-sivuilla lukee pistemäärinä jotain 18,87 tai 19,17 jne.. Mitä ne tarkoittavat, ja ylitänkö pistemäärän 19,17?
Ulkomaalaisten todistusten pisteyttäminen on muutettu, ennen systeemi oli sama kuin ruotsalaisilla eli maksimipistemäärä oli 20. Noissa sisäänpääsytilastoissa lukee luonnollisesti luku ruotsalaisen systeemin mukaan. Uuden systeemin skaala on 300-500. En ainakaan löytänyt mistään taulukkoa, miten nämä kaksi systeemiä vastaavat toisiaan.
Jos muistan oikein niin hakiessani vertailulukuni oli 19,7 ja nyt kirjautuessani studera.nu:n sivuille, lukee vertailulukunani 480. Eli luulisin, että 470 saattaisi juurikin vastata jotakin vajaan 19 pintaan.
Kiitos paljon, olet ollut suuri apu :)
Mitä sitten, kun esimerkiksi logopediaa on hakenut todistuksen perusteella opiskelemaan jotain 400 viime vuonna, ja paikkoja tyyliin 18, ja studentum.se-sivuilla poäng-kohdassa lukee jotain 18,87 tms.. Tarkoittaako se sitä, että kaikki yli 18,87 pisteen yrittäjät on päässyt sisään (ja 380 ihmistä on hakenut "huonolla" todistuksella), vai sitä, että sisälle ei voinut päästä jos pisteitä oli alle 18,87, mutta välttämättä kaikki tuon pistemäärän ylittäjät eivät päässeet sisään?
Onko sitten ulkomaalaisena helpompi päästä sisään, kun ulkomaalaiset hakevat eri ryhmässä kun ruotsalaiset? Miten valinta sitten tapahtuu, kun ulkomaalaiset hakevat eri ryhmässä ruotsalaisten kanssa? Olisi muutenkin kiva kuulla jotain sisäänpääsystä.
Annettu raja, esim. 18,87 on se raja mikä on vaadittu sisäänpääsyyn. Kaikki jotka tuon ovat ylittäneet, ovat päässeet sisään, muutenhan raja olisi korkeampi. Ainoastaan koulutuksissa joissa keskiarvorajana on ollut täydet 20 (esim. lääkis), on jouduttu arpomaan osa täyden keskiarvon omaavista pois paikkojen vähyyden vuoksi. Eli tosiaan nuo muut ovat hakeneet huonolla todistuksella tai vaihtoehtoisesti eivät ole täyttäneet hakuvaatimuksia. Ruotsissa hakeminen on todella helppoa, joten monet hakevat koulutuksiin, joihin heillä ei arvosanat riitä. Ihan vain kokeillakseen, josko kävisi tuuri.
Myös alemmalla keskiarvolla on voinut päästä sisään, mikäli on saanut erittäin hyvän tuloksen nk. "högskoleprovetista". Se on valtakunnallinen koe, jossa testataan ruotsia, englantia ja matematiikkaa, ja joka on vapaaehtoinen kaikille lukiosta valmistuneille. Myös meriittipisteet aikaisemmista korkeakouluopinnoista voivat mahdollistaa sisäänpääsyn alemmalla keskiarvolla.
Tämän vuoden uudistuksen jälkeen ulkomaalaiset todistukset käsitellään omana ryhmänään, joten keskiarvorajat voivat tulevissa hauissa olla joka ryhmällä erilaiset.
Hakemus käsitellään joko todistushakuna tai hakuna högskoleprovetin perusteella. Vhs:n nettisivujen mukaan vähintään 1/3 paikoista täytetään todistushaussa, vähintään 1/3 högskoleprobetin perusteella ja korkeintaan 1/3 yliopiston omien valintakriteerien perusteella (joillakin yliopistoilla on esim. tietty kiintiö ulkomaalaisille). Useimmiten koulutuksessa n. 60% paikoista täytetään todistuksen perusteella. Yleensä valintakiintiöt mainitaan hakuoppaassa.
Alla käännetty teksti VHS:n nettisivuilta:
Todistusvalinta koostuu neljästä ryhmästä. Paikat täytetään kolmessa joukossa, joissa tyhmät 1-2 (ruotsalainen lukiotodistus) on yksi joukko, 3 (ulkomaalainen lukiotodistus) yksi joukko ja 4 (kansanopisto) yksi joukko. Paikat jaetaan suhteutettuna hakuvaatimukset täyttäviin hakijoihin kussakin ryhmässä.
Esimerkki: 100 aloituspaikkaa, 60% todistuksen perusteella 40% högskoleprovetin perusteella. Silloin 40 hakijaa pääsee suoraan sisään högskoleprovetilla eli jäljelle jää 60 paikkaa täytettäväksi.
Hakuryhmässä 1+2 on 100 hakijaa, jotka täyttävät hakuvaatimukset (=50% hakijoista)
Hakuryhmässä 3 on 50 hakijaa, jotka täyttävät hakuvaatimukset (=25% hakijoista)
Hakuryhmässä 4 on 50 hakijaa, jotka täyttävät hakuvaatimukset (=25% hakijoista)
Paikat jaetaan suhteutettuna hakijamäärään eli ryhmästä 1-2 pääsisi sisään 30, ryhmästä 3 15 ja ryhmästä 4 15 opiskelijaa.
On vaikea sanoa, mikä vaikutus tällä uudella systeemillä on ulkomaalaisen sisäänpääsymahdollisuuksiin. Monissa yliopistoissa on ulkomaalaiskiintiöitä (kuten sanottu yliopistolla on mahdollista päättää itse kuinka kolmasosa paikoista täytetään), joka voi helpottaa sisäänpääsyä. Ulkomaalaisia hakijoita on luonnollisesti vähemmän kuin ruotsalaisia, joka tarkoittaa sitä että myös paikkoja on vähemmän. Sitä en sitten tiedä, onko ulkomaalaisilla hakijoilla yleensä keskitasoa korkeampi vai alempi keskiarvo, vai onko jakauma aivan sama kuin ruotsalaistenkin hakijoiden keskuudessa.
Kannattaa varmaan vilkaista syksyllä tämän kevään hakujen statistiikkoja, silloin varmaan pitäisi nähdä hieman, mihin suuntaan tämä uudistus ulkomaalaisen kohdalla vaikuttaa.