Niin, minulla diagnosoitiin viime loka marraskuun vaihteessa herpeskeratiitti oksamaisen haavauman vuoksi, oettivat kuitenkin vanupuikola pintanäytteet haavaumasta. Tulokset tuli bakteerista ja herpeksestä negatiivisena seuraavalla kontrollikerralla mutta siihen mennessä tulehdus oli parantunut. Oli mennyt suun kautta zoviraxia maksimina, voiteena zoviraxia, oftaquixia antibioottina jne. Vaikka tulehdus talttui sarveiskalvo oli samentunut ja se saatiin dexa-chloralla kirkastettua. Vuoden vaihteessa sain kuitenkin iriitin joita olen lapsuudessa sairastanut aktiivisesti (mutta en aikuisiällä). Iriitin perään ilmaantui taas paha keratiitti joka diagnosoitiin herpeksen aiheuttamaksi vaikka ei ollut sarveiskalvonhaavaumaa mutta oli sangen pahan näköinen ja möyheän näköinen. Sarveiskalvon syvemmissä kerroksissa jotain.
Sekin saatiin hoidettua ja tobrexilla ja predfortella on saatu silmä rauhoittumaan. Ne kun yritetään lopettaa tilanne palaa pahemmaksi kuin se on koskaan ollut. Zoviraxia mennyt läpi talven useiden viikkojen kuureina vaikkakin se on todettu "luultavasti turhaksi". Mutta sitä olen syönyt estona koska suun kautta on mennyt myös prednisolonia joka saattaisi villiinnyttää herpeksen.
Nyt tilannetta pidetään rauhallisena tobrexilla ja predfortella. Yhdessä vaiheessa kun lääkitykset yritettiin lopettaa ja tilanne paheni ottivat koepalat sarveiskalvosta leikkurissa. Negaa tuli herpeksestä, bakteereista ja sienistä. Mutta silti simää selkeästi vaivaa jokin. Luokittelivat autoimmuunitulehduksiksi. Nyt sanovat että sarveiskalvoa ei enää mikään kirkasta, jossain vaiheessa vaihdettaisiin uuteen sarveiskalvoon.
Onko muita kohtalotovereita? En näe toisella silmällä mitään. Lisäksi se että tulehdus välillä uusiutuu tai tuleekin iriitti on sotkenut kaiken. Olen ollut läpi talven sairaslomalla. Väsyttävää ja stressaavaa. Koska ne yleensä laittaa sinne leikkausjonoon. MOntako kuukautta pitää olla puolisokea että pistävät sarveiskalvonsiirtoleikkausjonoon? Nyt ne vaan hokee että lähitulevaisuudessa pitää vaihtaa uuteen sarveiskalvo ja sitten vaan toivoo parasta ettei sekin sumene. Huoh... Väsyttävä tilanne. Kohtalotovereiden tarinoita kaipailisin :o)
Sekin saatiin hoidettua ja tobrexilla ja predfortella on saatu silmä rauhoittumaan. Ne kun yritetään lopettaa tilanne palaa pahemmaksi kuin se on koskaan ollut. Zoviraxia mennyt läpi talven useiden viikkojen kuureina vaikkakin se on todettu "luultavasti turhaksi". Mutta sitä olen syönyt estona koska suun kautta on mennyt myös prednisolonia joka saattaisi villiinnyttää herpeksen.
Nyt tilannetta pidetään rauhallisena tobrexilla ja predfortella. Yhdessä vaiheessa kun lääkitykset yritettiin lopettaa ja tilanne paheni ottivat koepalat sarveiskalvosta leikkurissa. Negaa tuli herpeksestä, bakteereista ja sienistä. Mutta silti simää selkeästi vaivaa jokin. Luokittelivat autoimmuunitulehduksiksi. Nyt sanovat että sarveiskalvoa ei enää mikään kirkasta, jossain vaiheessa vaihdettaisiin uuteen sarveiskalvoon.
Onko muita kohtalotovereita? En näe toisella silmällä mitään. Lisäksi se että tulehdus välillä uusiutuu tai tuleekin iriitti on sotkenut kaiken. Olen ollut läpi talven sairaslomalla. Väsyttävää ja stressaavaa. Koska ne yleensä laittaa sinne leikkausjonoon. MOntako kuukautta pitää olla puolisokea että pistävät sarveiskalvonsiirtoleikkausjonoon? Nyt ne vaan hokee että lähitulevaisuudessa pitää vaihtaa uuteen sarveiskalvo ja sitten vaan toivoo parasta ettei sekin sumene. Huoh... Väsyttävä tilanne. Kohtalotovereiden tarinoita kaipailisin :o)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tietääkö kukaan missä palstalla olisi sitten kohtalotovereita kun täällä ei selvästikään ole.