Kun Virpi kuitusta haastateltiin 30 km:n hiihdon jälkeen hän kertoi kaatumisestaan sunnilleen näin.
Suksi leikkasi hankeen ja minä lensin lepikkoon.
Ei leppä Vancouverissa kasva, eikä Virpi osaa lentää.
Suksi leikkasi hankeen ja minä lensin lepikkoon.
Ei leppä Vancouverissa kasva, eikä Virpi osaa lentää.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Eilen erehdyin. Kuvakielellä: Lensin ojasta allikkoon.
En osaa lentää, en ole ojissa kulkenut enkä edes tiedä, mikä on allikko. Silti ilmaisen asian noin, ja kaikki yleensä ymmärtävät. Kuvakieltä harrastavat verbaalisesti lahjakkaat. Kuvakieltä ymmärtävät verbaalisesti lahjakkaat.
seuraa mukana, missä kujetkaan ja sen kuvakieli. Ihanaa !
Itse olen varsinainen kuvakieli-intoilija. Tuon viestini kirjoitin vain kokeillakseni muiden kirjoittajien tuntoja.
Kuvakielisillä ilmaisuilla voitaisiin hyvin testata vaikka suomen kielen osaamista.
"Suo siellä, vetelä täällä", tuottaisi monelle ongelmia, jopa suomalaiselle.
Synnyiseutuni murteesta, joka muistuttaa vähän turkua, esitetään kysymys, jota eivät kaikki ymmärtäne.
Saa nähr ny miks kat se naha reppi? Suomeksi; saa nähdä nyt miksi kissa sen nahan repii?
Varmaan tedätte mitä kysymys tarkoittaa.
Arvasin, että Ruuneperin aloituksessa oli koira haudattuna.
vaikken kyllä tiedä miksi kissa nahan repi. Mitä ylemmäksi mennään Satakuntaan, sitä salamyhkäisemmäksi muuttuu "kyläkuntien jutut"tavallaan sisäpiirin salaista tietoa, jota varjellaan, että päästään nauramaan tietämättömille. Sisäänlämpiävää menneisyyttä !
Suo siell jne, aivan selvä käsite.
Saa nähdä mitä tuosta tulee?
Kuvakielellä luodaan kielikuvia, joilla dramatisoidaan, jopa ylidramatisoidaan tilanteita, tapahtumia ja olemisen eri muotoja.
Tunnettuja kielikuvia ovat mm. Paavo Lipposen käyttämät "sokea Reettakin näkee paremmin" ja "nahkurin orsilla tavataan".
Ensin mainitulla kielikuvalla halutaan osoittaa kuulijalle, että hän ei näe asian todellista laitaa.
Jälkimmäisessä kielikuvassa taas Lipponen halusi kertoa poliittisille vastustajilleen, että "kosto elää".
Matti Nykänen tai hänen taustahahmonsa ovat myös kehiteleet Matin suuhun sopivia kielikuvia, joilla Matti briljeeraa julkisuudessa.
Tunnetuimpia ovat mm. "elämä on laiffii" ja "voi olla, mutta voi olla olemattakin".
Tänään Kalevalan päivänä kannattaa tutustua Väinämöisen opetuksiin. Väinämöisen kerrotaan opettaneen sananlaskujen avulla.
Sananlaskut ovat myös kielikuvia, kuten esim. "ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä" tai "parempi pyy pivossa, kuin kymmenen oksalla".
Miten tulikin niin elävästi mieleen taannoinen Lahden kilpailu, missä yksi hiihtäjistä ei päässyt pisteille, kun oli katkaissut suksisauvansa.
Muisti on joskus ilkeä.
Kuvakieli on kaunokirjallisen ilmaisun A ja O. Lähes kaikki suomen kielen opettajani kouluajoilta ansaitsevat kiitoksen, mutta oli yksi, joka ei ainekirjoituksessa hyväksynyt puitten soittoa metsässä. Hän perusteli sitä, eteivät puut osaa soittaa mitään, ne vain humisevat tuulessa.
Se opettaja taisi olla ihan väärällä alalla!
hennot oksat soida kilisevät jäätyneinä kun tuulee, olen kuunnellut ja ihastellut !
Harhauttaa vain häntä, joka ei sitä osaa lukea.
hiuksen halkomista! Nykyaika, uusi kieli= kielen käyttö!!!Parasta vaan opetella meijän vanhojen partojenkin: lennetään, ku sopii tai sitten ei suksita kuuseen...
ihan oikeasti puiden lehdet soivat ja helisivät tuulen heilutellessa oksia. Olin aivan lumoutunut ja silloin ajattelin, että näinköhän se Sibeliuskin kuuli luonnossa kaiken musiikin muodossa?
Mahtaako olla Pekka Tiilikaisen veroista kuvakielen viljelijää urheiluselostajien joukossa. Harva panee paremmaksi kuin Juhani Peltosen Elmossa juontajapari Immo ja Lyly. Elmossa on muutenkin mehevää parodiaa huippu-urheilusta ja isoista kisoista. Sen voi käydä kuuntelemassa Ylen elävässä arkistossa.
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=29&t=396&a=03337
Nyt kun on virallisesti almanakan mukaan kevään ensimmäinen päivä ja lumetkin onnellisesti humahtaneet meidän katolta, aion tämän suomi24:llä puhumisen sijasta keskittyä enemmän kuunteluun, mitä linnut livertävät, puut puhelevat ja kukat kuiskivat. Kohtahan tässä haravan varteenkin pääsee kuopsuttamaan. Tulee se Neiti Kevät pian kaupunkiinkin. Virkistävää, valoisaa kevättä toivottelen kaikillen.
...muuan urheilutoimittaja takavuosina tivasi miksi et nyt voittanut kisaa. Hakulinen siihen että kaaduin kaksi kertaa Kusin kerran.
Hakulinen tarkoitti tietenkin, että kisan voittaja Vladimir Kusin kaatui vain kerran ja Hakulisen toinen kaatuminen vei häneltä kultamitalin sillä kertaa. En tiedä liekö edes totta, mutta hauskuuttavaa kuvakieltä kuitenkin.
kielemme alkuperä lukiessani Eero Kuussaaren kirjoittamaa kirjaa S u o m e n S u v u n tiet 1935. Löydän yhtymäkohtia koko pohjoismaiden mytologiasta,tarustoista---suvuista tulleisiin paikan nimiin, jotka vielä tänään ovat olemassa Suomessa.
Aikanaan ugreista erkaantunut haara käsitti Itämeren suomalaiset, joihin kuuluivat:
Vuonna 1935 tilastoidut:
Suomalaiset 3.110.000 Suomessa
Inkerissä, Itä-Karjalassa, Venäjän alueella 25.000
Ulkosuomalaisia Ameeriikassa ja muualla 417.000
Itäkarjalaisia 120.000
Novgorodin ym karjalaisia 10.000
Tverinkarjalaisia 150.000
Inkerinsuomalaisia 125.000
Länsipohjalaisia 35.000
Keski-Skandinaavian metsäsuomalaisia ?
Ruijalaisia 15.000
Virolaisia: Virossa 1.150.000
Venäjällä 200.000
Vepsäläisiä 50.000
Inkerikkoja 15.000
Vatjalaisia 700
Liiviläisiä 2.300
nämä pelkästään Itämerensuomalaisia, joiden kielisukulaisuus on niin selvä.Kokonaisarvio suomensukuisista kansoista on 18,5 miljoonaa tilaston mukaan 1920.
Kyllä löytyy jo paikan nimistä laajalti ymmärrettävää kieltä koko Skandinaavian alueelta kartoista, ja laajalti myös Venäjällä jokia ja järviä myötä.
Volgansuomalaiset käsittävät noin 2.130.000
Permiläiset 1.085.000
Ugrilaiset 12.031.000
Arktiset sukukansat 20.764.000 joihin kuuluu Lappalaiset ja Samojedit. Laaja,--- laaja on
heimomme, uloittuen Ainukansaan idässä, jonka geeniperimä ei kuulu mongoolirotuun, vaan on osa pohjoismaista geeniperimää.
Saa nähdä sitten--- mikskä se kissan repimä nahka----siitä länsisuomen murteesta aikain saatossa muuttuu ?
Mitenkäs te viisaammat arvelette vivahderikkaalle äidinkielellemme käyvän, kun muunkielisten osuus lisääntyy jatkuvasti. Vaikka välttävästi suomenkielen oppisivatkin, osaaminen jää sellaiseen perussanastoon. Silloin ei kyllä ymmärrä värikästä meikäläistä kuvakieltä. Tämän huomaa, vaikka henkilö olisi ollut Suomessa vuosia. Kuullun ymmärtäminen on varmasti parantunut, ettei niin paljon mene ns.ohi.
Ihan konkreettisesti totesin tämän mamu-bussikuljettajan kanssa bussikorttia ladatessani. Ojensin kortin kaksikymppisen kanssa ja sanoin koko rahalla, koska sen olisi saanut ladata kympilläkin. Hän ymmärsi vasta kun sanoin kaksikymmentä euroa.
Siis meidän on sovitettava sanamme mahdollisimman pelkistetyssä ja yksinkertaisessa muodossa. Alammekohan me ajan kanssa keskenämmekin puhua ilman kielikuvia.
Ei aikuinen voi koskaan sisäistää ja oppia kieltä kuten lapsi oppii äidinkielensä puheen oppimisen herkkyyskautena.
Onkohan englannin kielelle käynyt noin. Minäkin kun matkustan Turkkiin, pärjään siellä hyvin englannillani, kun vastapuoli on samalla tasolla usein.
Tosin ruotsi ei ole niin rikasta kielikuvienkaan osalta kuin suomi, joten ei ole niin paljon hävittävää.
Kun esim. Södertäljessä asuu suurin määrä assyyrialaisia koko maailmassa. Heitä on enemmän kuin Lähi-Idässä.Ruotsiin on vuosien mittaan tullut noin sata uutta kristillistä kirkkokuntaakin.
Arvaahan sen kielen kaavamaisuuden ja kapeuden.
on sanonta: Kauneus on katsojan silmissä, samoin korvissa ja----- tajunnassa. Jokaisessa puhutussa kielessä löytyy kauneuden ja täydellisyyden käsitteet, samoin päinvastaiset! Emme me ihmiset eroa toisistamme niin paljon perusolemukseltamme, kieliryhmistä riippumatta, johan olisi.....jokaisella kielellä on oma rikkautensa:D assyyriaisillakin! Ja yhdistäviä tekijöitä on monia.
siellä olikin joka kiljuu kurkku suorana! Siitä vaan ketä se nyt haittais!
voisitko hiukan hillitä itseäsi / hallita omaa toimintaasi? Pyydän.
Onko nämä ilkeät huomautuksetkin kielikuvia, jos niin kerro lisää!