Miksi korien, joita nykyisin käytetään lähinnä seurakoiriksi luonne pilataan. Koirat on niin pehmeitä, ettei niille voi kunnolla tehdä edes normaaleja hoito toimenpiteitä. Tai ne pelkää lähes kaikkea. Niillä ei ole minkäänlaista toiminta kykyä, jos olosuhteet poikkeavat edes vähän siitä mitä ne normaalisti ovat. Ja jos niitä joutuu komentamaan jostain syystä ne menevät täysin lukkoon tai kusevat allensa.
Ei varmaan vastaa tollainen koira sitä mitä useimmat haluavat koiriltaan. Tietysti voi olla kokemattomille koiran omistajille helpompaa, jos koira on äärimmäisen alistuva ja sellainen, ettei se uskalla edes poistua omistajansa jalan juuresta, mutta loppujen lopuksi tuommoinen koira on todella hankala normaali elämässä. Johonkin kultaiseen keskitiehen tulisi tähdätä, jotta nykyisin seurakoira käytössä olevienkin rotujen kanssa voisi elää normaalia elämää ilman, että koira on jatkuvasti paniikissa.
Nykyisin on ruvennut vaikuttamaan, että kasvattajat pyrkivät täydelliseen ulkomuotoon ja luonne unohdetaan täysin. Tai sitten pyritään vain siihen, ettei vain koiralla olisi oikeastaan minkään laista kovuutta olemassakaan. Colliet tuli jo pilattua lähes täysin. Samaa tuskin kannattaa tehdä muiden rotujen kanssa.
Ei varmaan vastaa tollainen koira sitä mitä useimmat haluavat koiriltaan. Tietysti voi olla kokemattomille koiran omistajille helpompaa, jos koira on äärimmäisen alistuva ja sellainen, ettei se uskalla edes poistua omistajansa jalan juuresta, mutta loppujen lopuksi tuommoinen koira on todella hankala normaali elämässä. Johonkin kultaiseen keskitiehen tulisi tähdätä, jotta nykyisin seurakoira käytössä olevienkin rotujen kanssa voisi elää normaalia elämää ilman, että koira on jatkuvasti paniikissa.
Nykyisin on ruvennut vaikuttamaan, että kasvattajat pyrkivät täydelliseen ulkomuotoon ja luonne unohdetaan täysin. Tai sitten pyritään vain siihen, ettei vain koiralla olisi oikeastaan minkään laista kovuutta olemassakaan. Colliet tuli jo pilattua lähes täysin. Samaa tuskin kannattaa tehdä muiden rotujen kanssa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Liialinen pehmeys on minustakin pahasta..silloin koira ei sopeudu niin hyvin ja muistaa pienetkin ikävät asiat pitkään ja on stressiherkkä tai arka äänille etc...itse olen yrittänyt hakea nyt ns.vahvaa luonnetta mutta koulutettavaa ja pientä rotua ja vaikeata on. Eli ottaisin vinkkiä rodusta jolla on yleisesti vahva hermorakenne ja miellyttämishalua eli ns.helppokoulutteinen ja mieluusti pieni kooltaan.. :)
luonnetestataan turhan vähän..eli mielestäni jalostuskoirat olisi aina testattava. Eli pitkälti samaa mieltä aloittajan kanssa..
toki aran saa kouluttamalla vahvemmaksi mutta hermorakenne ei silti ole suotava jalostukseen.
lisään vielä etten moiti yksittäistä rotua vaan yleisesti..tosin kannattaisin kyllä collielle ja sheltille varsinkin hiukan perään katsomista tuon arkuuden suhteen..mut mut olen nähnyt arkoja myös terriereissä joissa se on ilmennyt puolestaan pelkoaggressiona joka helpolla tuntuu rohkeammalta kuin on sekä paukkuarkuutena ja muissakin roduissa....eli kannatan aina että kiinnitetäisiin huomiota rodun luonteeseen..missään rodussa arkuus ei ole suotavaa ja luonnetestaus hyväksi jopa ns. fifeillä(sana jota inhoan mutta käytän nyt)..joita luonteen osalta aliarvioidaan nekin tarvitsevat hyvät ominaisuudet perhekoiriksi soveltuakseen..
toinen piirre varsinkin esim kääpiöpinserin suhteen ja pikkuvillakoirienkin on ns.adhdtapaukset eli aivan liian energisiä tavallisiksi perhekoiriksi siis jotkut tapaukset eli ei pentuja myöskään ylienergisillä. Ne on todella rasittavia arjessa pieni koko ei ole peruste hyperaktiivisuuteen..
Olen samaa mieltä aloittajan kanssa, tosin löytyy noita poikkeuksiakin, just esmes tosta collie asiasta,
itselläni on collie joka ei vastaa ollenkaan sitä kuvaa minkä niistä olen itse saanut kun olen nähnyt. Tämä ei ole ollenkaan epäileväinen vieraita kohtaan, ei pelkää kovaa pauketta, ei koiria(muutaman kerran on päässyt naapurin koira pihaltaan karkuun ja tullut pahaa jälkeä, mutta silti ei ollenkaan pelkää koiria), ei ala ns. "mököttämään" tai vetäydy omiin oloihinsa jos joskus ärähdän kovempaa, ei ole menettänyt luottamusta ihmisiin vaikka on kerran yks juoppo käynyt päälle yms yms.
Olin ihan ihmeissäni kuinka "normaaliluonteinen" koirani on, olin varautunut siihen, että sitten kun mulla on collie pitää tehdä töitä kunnolla että ei olisi arka, mutta katin kontit, ihan ekasta päivästä lähtien on ollut todella rohkea. Koirasta löytyy myös jonkin verran itsepäisyyttä, ja ei ole liian alistuvainen.
Vastaan ei ole koskaan tullut toista samanlaista collieta, kaikki ne jotka oon tavannut ovat olleet just semmoisia arkoja ja varovaisia. Myös tän koirani emä on sellainen arka ja hiljainen hissukka, isä on melko arka myös muttei liian kuitenkaan
collien tilanne jo olekin parempi sen rodun pilaamisen jälkeen? Taitaa tervueren olla myös pahoin pilattu.
Juuri tätä tarkoitin. Tuo on todella yleinen ongelma, johon tulisi puuttua ennen kuin taas pilataan rotuja. Collie oli vain esimerkkinä. Luonteisiin tulisi kiinnittää huomiota hyvin monien rotujen kasvatuksessa. Onneksi on vielä joukossa hyvä luonteisiakin yksilöitä. Ehkä vielä ei ole liian myöhäistä parantaa jo alkanutta vahinkoa.