Hei!
Ajattelin kirjoittaa elämäntilanteestani. Olin tässä vielä hetki sitten järjettömän rakastunut erääseen mieheen, minkä johdosta tein kaikkea tyhmää (kuten pyrin muuttamaan itseni, sellaiseksi kuin hän halusi). Hänen kaverinsa nauroivat ja huutelivat minulle kaikkea, mm. että olen hullu ja menivät myös henkilökohtaisiin ominaisuuksiini. Tästä syystä aloin välttelemään sosiaalisia kontakteja(kukapa nyt hullun, läskin ym. kaveri haluaisi olla), ja sitten huomasinkin olevani yksin. Tätä nykyä pelkään lähes kaikkia ihmisiä, heidän motiivejaan tulla juttelemaan jne. Pelkään että koska sama alkaa taas. Mitäpä sanotte, olenko minä oikeasti sekopää.
Ajattelin kirjoittaa elämäntilanteestani. Olin tässä vielä hetki sitten järjettömän rakastunut erääseen mieheen, minkä johdosta tein kaikkea tyhmää (kuten pyrin muuttamaan itseni, sellaiseksi kuin hän halusi). Hänen kaverinsa nauroivat ja huutelivat minulle kaikkea, mm. että olen hullu ja menivät myös henkilökohtaisiin ominaisuuksiini. Tästä syystä aloin välttelemään sosiaalisia kontakteja(kukapa nyt hullun, läskin ym. kaveri haluaisi olla), ja sitten huomasinkin olevani yksin. Tätä nykyä pelkään lähes kaikkia ihmisiä, heidän motiivejaan tulla juttelemaan jne. Pelkään että koska sama alkaa taas. Mitäpä sanotte, olenko minä oikeasti sekopää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pahasti loukattu vain. Eivät kaikki ihmiset halua satuttaa. Ymmärrän että kontaktit muihin ihmisiin pelottavat nyt, mutta sen yli on päästävä jatkaakseen normaalia elämää.
Sanoit että yritit muuttaa itseäsi.. Mitä luulet? Muutuitko vai oletko edelleen sama ihminen? Nyt kannattaisi keskittyä itseensä kun sosiaaliset kontaktit tuottavat ongelmia.. Löytyiskö sulta ketään sukulaisia/ystäviä kehen voisit turvautua? Ettet jäisi ihan yksin.. Viettäsit heidän kanssa aikaasi.
Joka tapauksessa.. Se ei ole sinun vikasi jos muut satuttavat. Nyt jouduit kärsijän rooliin, mutta kyllä sä siitä selviät entistä vahvempana.
...kaikilta ulkonäkö-rasisteilta jätkiltä!
Itse olen kokenut joskus samankaltaista kohtelua. Huvittavaa sinänsä, sillä olen pitkä/hoikka nuori nainen, mutta mulla on vaan silmälasit joissa on aika vahvat linssit, tosin ei mitkään läskilinssin näköiset.
Mutta mä oon saanu kans kuulla nimittelyä ja loukkauksia (pahojakin). Jossain vaiheessa aloin kostamaan joillekin kyseisille miehille sillä tavalla että "hienovaraisesti piikittelemällä" annoin ymmärtää että niiden on pysyttävä aikas kaukana minusta koska ne vaan tuhois mun elämää.
Eli eivät kelpaa mulle, ovat luusereita. Viestit meni perille, ja olen onnistunut aiheuttaan jopa masennusta parille kundille. Olisivatko sittenkin ollet kiinnostuneita minusta? Outo/ naurettava tapa osoittaa asia...Kertoo karun totuuden poikien henkisestä tasosta... En ole kuitenkaan kohdellu kaikkii jätkii aina samalla tavalla (kusipäitä vain), koska olen onnistunut pääsemään jopa naimisiin. Oma mieheni ei ole koskaan loukannut mua millään ala-arvoisella tavalla.
Kiinnostaisi tietää, mitä kommentoitavaa miehillä on tällaiseen käytökseen? Syitä / selityksiä, miksi?