Tiehallinnon mukaan Tammisaaresta Pohjaan menevällä reitillä olevaa siltaa (Hangon-Helsingin tie) ei avata huviveneille. Onko tietoa miten usein siitä menee läpi laivoja, joille siltaa avataan? Onko niistä tieto reilusti etukäteen?
Miksi sinne sitten pitäisi ylipäänsä mennä: Faces-festarit ovat muuttamassa Billnäsistä Pohjaan rantaan ja olisi kiinnostavaa päästä sinne purjeveneellä.
Pohjan silta Tammisaaressa
FE-Sillanpää
19
6088
Vastaukset
- båtbryggan-1
itse ajelen aika ajoin sillan ali ja kyllä sitä mielestäni avattiin kaikille jotka sillankupeessa olevaan numeroon soittivat viime kesänä???? Ihmettelinkin kovin miksi jotkut pienet moottoripurjehtijat ajelevat siltaa nostattaen masto ylhäällä vaikka eivät sitä mastoa käytä koko kesänä, pröystäilyäkö lienee?
Olisiko sitten käytäntö muuttunut viime kesältä ja siltaa ei enää avata, en tiedä....mutta mutta aiemmin oli noin.- FE-Sillanpää
Sorry, näinhän se onkin kun lukee tekstin uudelleen, eli sitä ei avata ruuhka-aikoina huviveneille, mutta muulloin kyllä.
http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/vaylat_kanavat/kanavat/aukioloajat#pohja
Pohjan silta
Puh. 0204 44 3017
Käytettävissä ympäri vuoden, jos jääolosuhteet sallivat.
Silta avataan vain tilauksesta,
käytettävissä vuorokauden ympäri.
Siltaa ei avata pelkästään vapaa-ajan liikenteelle
ma - pe klo 6.30 - 8.00 ja 16.00 - 18.00 välisinä aikoina. - 18+9
FE-Sillanpää kirjoitti:
Sorry, näinhän se onkin kun lukee tekstin uudelleen, eli sitä ei avata ruuhka-aikoina huviveneille, mutta muulloin kyllä.
http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/vaylat_kanavat/kanavat/aukioloajat#pohja
Pohjan silta
Puh. 0204 44 3017
Käytettävissä ympäri vuoden, jos jääolosuhteet sallivat.
Silta avataan vain tilauksesta,
käytettävissä vuorokauden ympäri.
Siltaa ei avata pelkästään vapaa-ajan liikenteelle
ma - pe klo 6.30 - 8.00 ja 16.00 - 18.00 välisinä aikoina.Tuleeko sinne joku paikalle avaamaan ympäri vuorokauden?
- Terveksi
Pohjan silta avataan 8-16 ja 18-22 huviveneilijöille muina aikoina pelkästään työveneille (rahtilaivat taxiveneet jne). En tiiä jos on muuttunut mutta viime kesänä ainakin toimittiin näin.
- Skloddis
Pitäisikö puhua monikossa silloista! Kaksi eri siltaa joudutaan avaamaan. Toinen on rautatiesilta. Joskus siltojen avaus kestää pitempään koska jos juna on matkalla Hangosta tai Karjaalta siltoja ei avata. Taitaa olla n. 15 minuutin sääntö junien suhteen.
- Terveksi
Rautatiesilta kestää suunnilleen 10min avauksesta kunnes se on kiinni taas, ja silta ei yleensa avata jos juna on lähtenyt hangosta tai karjaalta, ja silta saa avata sit kun juna on menny ohi ja on joko draksvikissä tai lappohjassa. Maantiesilta taas paljon helpompi ku sen pystyy melkein aina avata.
- Skloddis
Joopajoo mutta maantiesillan avaaminen ei auta ketään jos ei rautatiesiltaa avata yhtäaikaa.
- rataliikenne
Viime kesänä siinä radalla meni varmaan puolen tunnin välein kovaa kyytiä suuntaan ja toiseen sellainen juna joka oli oikeastaan vain yksi moottoroitu vaunu , niin ehtiikö ne siltaa paljon availemaan?
- Skloddis
Niin ja siinä välissä menee kilometrin pituisia rahtijuns letkoja mennen tullen Hangon satamaan!
- Anonyymi
Skloddis kirjoitti:
Joopajoo mutta maantiesillan avaaminen ei auta ketään jos ei rautatiesiltaa avata yhtäaikaa.
Itse asiassa voi auttaakin, monta kertaa on avattu niin et veneilijät saa odottaa siltojen välissä jos on tullut juna ja kello on lähestynyt 16. Niin silloinhan ne on säästäny 2 tuntii ku ei oo tarvinnu odottaa 18 asti kunnes ne on päässy läpi ku rautatiesilta saa avata 16-18 välissä mutta ei maantiesilta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse asiassa voi auttaakin, monta kertaa on avattu niin et veneilijät saa odottaa siltojen välissä jos on tullut juna ja kello on lähestynyt 16. Niin silloinhan ne on säästäny 2 tuntii ku ei oo tarvinnu odottaa 18 asti kunnes ne on päässy läpi ku rautatiesilta saa avata 16-18 välissä mutta ei maantiesilta.
Höpö höpö ei siihen väliin voi eikä saa jäädä sillä se juna silta aukeaa sivuun ja rekyylipää tarvitset tuon 5 metrin varoalueen kääntymiselle. Teoriassa tämä toimisi vain pohjasta Tammisaareen päin mutta sekin on toiveajattelua sillä vahti nostaa molemmat sillat aina yhtä aikaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö ei siihen väliin voi eikä saa jäädä sillä se juna silta aukeaa sivuun ja rekyylipää tarvitset tuon 5 metrin varoalueen kääntymiselle. Teoriassa tämä toimisi vain pohjasta Tammisaareen päin mutta sekin on toiveajattelua sillä vahti nostaa molemmat sillat aina yhtä aikaa.
Nå hyvä kun tiedät näköjään paljon tästä asiasta, silta kääntyy siihen suuntaan että vene pystyy odottaa siinä välissä. Just saying
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö ei siihen väliin voi eikä saa jäädä sillä se juna silta aukeaa sivuun ja rekyylipää tarvitset tuon 5 metrin varoalueen kääntymiselle. Teoriassa tämä toimisi vain pohjasta Tammisaareen päin mutta sekin on toiveajattelua sillä vahti nostaa molemmat sillat aina yhtä aikaa.
Ja pelkästään maantiesilta nostetaan, rautatiesilta kääntyy ;)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja pelkästään maantiesilta nostetaan, rautatiesilta kääntyy ;)
Niinhän tuossa kirjoitettinkin että rautatiesilta kääntyy. 40 vuotta sillan alta säännöllisesti ajaneena voi vakuuttaa että siltojen väliin ei voi jäädä eikä saa. Sillat nostetaan aina yhtä aikaa se on ihan satavarma. Molemmin puolin siltoja on myös liikennevalot laivoille/veneille. Jos änget siltojen väliin punaisilla valoilla saat siltavahdilta semmoisen töräyksen että ikkunat tärisee. Harva turisti tietää että avattava silta oli ennen vanhaan toisella puolella, eli Tammisaaren sataman puolella. Se oli aikaa ennenkuin Hanko - Karjaa tietä nro 25 oli nykymuodossa olemassa. Kaikki tieliikenne meni Kråkholmenin läpi yksikaistaisella sillalla missä oli liikennevalot. Siihen vanhaan kääntösiltaan jäi aikoinaan eräs Esson bunkkerilaiva kiinni kun kapteeni ei tuntenut laivansa leveyttä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinhän tuossa kirjoitettinkin että rautatiesilta kääntyy. 40 vuotta sillan alta säännöllisesti ajaneena voi vakuuttaa että siltojen väliin ei voi jäädä eikä saa. Sillat nostetaan aina yhtä aikaa se on ihan satavarma. Molemmin puolin siltoja on myös liikennevalot laivoille/veneille. Jos änget siltojen väliin punaisilla valoilla saat siltavahdilta semmoisen töräyksen että ikkunat tärisee. Harva turisti tietää että avattava silta oli ennen vanhaan toisella puolella, eli Tammisaaren sataman puolella. Se oli aikaa ennenkuin Hanko - Karjaa tietä nro 25 oli nykymuodossa olemassa. Kaikki tieliikenne meni Kråkholmenin läpi yksikaistaisella sillalla missä oli liikennevalot. Siihen vanhaan kääntösiltaan jäi aikoinaan eräs Esson bunkkerilaiva kiinni kun kapteeni ei tuntenut laivansa leveyttä.
Ok mennään sillä kun olet niin kaikentietävä jumala 🙌
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinhän tuossa kirjoitettinkin että rautatiesilta kääntyy. 40 vuotta sillan alta säännöllisesti ajaneena voi vakuuttaa että siltojen väliin ei voi jäädä eikä saa. Sillat nostetaan aina yhtä aikaa se on ihan satavarma. Molemmin puolin siltoja on myös liikennevalot laivoille/veneille. Jos änget siltojen väliin punaisilla valoilla saat siltavahdilta semmoisen töräyksen että ikkunat tärisee. Harva turisti tietää että avattava silta oli ennen vanhaan toisella puolella, eli Tammisaaren sataman puolella. Se oli aikaa ennenkuin Hanko - Karjaa tietä nro 25 oli nykymuodossa olemassa. Kaikki tieliikenne meni Kråkholmenin läpi yksikaistaisella sillalla missä oli liikennevalot. Siihen vanhaan kääntösiltaan jäi aikoinaan eräs Esson bunkkerilaiva kiinni kun kapteeni ei tuntenut laivansa leveyttä.
Olen ollut sillalla töissä ja ollaan kyllä avattu siltaa joskus niin että pelkästään maantiesilta ylös niin että yksittäinen purjevene on saanut odottaa siltojen välissä jos ei oltu saatu lupaa avata rautatiesillan. Koska muuten ne olisi joutunut odottaa 2h kello 18 asti.
- Anonyymi
Tää ei taas kuulu tähän eikä mihinkään, mutta taannoin intissä mentiin H2:lla Pohjanlahdelle ja kyllä silta avautui. En muista miten korkea paatti oli, mutta tarpeeksi korkea ettei mahtunut muuten. Onko ketään lukemassa, joka muistaa H-veneet ? Olimme varmaan kutakuinkin viimeisiä Öbiksen lisäksi jotka käyttivät niitä, eli siis meillä oli Hästiksessä H-2. Ajettiin sillä myöhään syksyllä Hästisestä Kotkaan, ja siinähän on "flaikkari", eli ulkoa ajettiin. Oli se säätämistä... Mä olin kokki, enkä ole koskaan ruokaa tehnyt, niin silloin tarvitsi noin 12:lle hengelle tehdä sapuskaa 2-liekkisellä kaasukeittimellä. No,eihän siitä hyvä seurannut, vaan aivan paskaa sapuskaa. Jouduin vielä nukkumaan takatilassa, joka oli kylmä tila ja sinne oli vielä matkaa varten tungettu about 1000 l:n vesitankki, ja lämmittiminä toimivat auton sisätilanlämmittimet. Ei ollut lämmintä ei... No joo, se siitä, takaisin tultiin ja vieläkin olen siitä kirjoittamassa. Valitettavasti, voisi joku todeta.
- Anonyymi
Pohjan kunnassa on ihan hyvin toimivia venepaikkoja, edullisia verrattuna Inkooseen ja puhdas vesi, koska Mustio-oja laskee viereen.
Vesi on vapaata myös sinilevästä vuoden ympäri. Uida voi suoraan veneestä aina.
Inkoolaisten kannattaa harkita veneen siirtoa Pohjaankin. Myös Tammifaanista löytyy kunnollisia venepaikkoja.- Anonyymi
Eikös nuo vanhat äkenäsbot sano Tammefan, kun antavat sanoilleen painoa? Vastaa jotain suhnankeelen "jumal auta" huudahdusta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2444288Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1202744Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412502Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?851529Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1161476- 481199
- 781117
- 45986
- 59983
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En173965