Milloin peruskorjattu - määrittely?

Ulkomuistista vuoden takaisia asioita pikaisesti kertoen, nimenomaan verottajan näkökulmasta:

On tehtävä ero peruskorjaus / suurehko vuosikorjaus / vuosikorjaus. Peruskorjausmeno lisätään as.oy:llä pääomitettuun hankintamenoon, joka vähennetään poistoina. Osakas voi vähentää vuokratulostaan vain sellaisen vastikkeen, jonka as.oy on tulouttanut tuloslaskelmassa, pääomitettu korjausvastike on hankintamenon lisäyksenä / rahastoituna as.oy:lle veroton ja myös osakkaalle vähennyskelvoton. Suurehkon vuosikorjausmenon voi aktiovida taseeseen eli pääomittaa, vaikka yleensä ne vähennetään verovuoden tilinpäätöksessä. As oy:n varallisuusverotuksessa (suurempi)vuosikorjauskin voi silti nostaa kiinteistön verotusarvoa.

Okt:n vuokraustapauksessa peruskorjausmeno on vain vuotuisina poistoina vähennettävissä tuloksesta, tämä pitäisi vielä varmistaa. Pääomitettu meno vähentää luovutusvoiton määrää. Vuokralaiselle peruskorjaus tosiaan takaa suuremman asuntotuen / m2, koska asunto "nuorenee".

Ja sitten korjaustasoon. Verottaja katsoo peruskorjaukseksi sen, kun asunnon tasoa korotetaan, esim. lattian muovimatto vaihdetaan parkettiin. Myös modernin perustason vaihtaminen entisen perustason sijaan, vaikkapa putkituksissa, voi muodostaa peruskorjauksen. Kriteerinä voidaan käyttää myös korjauskustannuksen merkittävyyttä suhteessa kiinteistön arvoon. Asumistukilain peruskorjauskäsitettä voisi lähteä etsimään ko. lain pohjaksi annetusta hallituksen esityksestä. Laista löytyy, mikä ministeriö tai keskusvirasto voi antaa ohjeita ja määräyksiä, joiden pohjalta viranomaisten päätökset käytännössä hienosäädetään. Lain mukaan valtioneuvosto vahvistaa vuosittain kohtuulliset enimmäisasumismenot / m2. Asiaa voi koskea myös jokin KHO:n ennakkoratkaisu (finlex / hakusanaksi peruskorjaus). Luulenpa, että nopeimmin ongelma selviää ottamalla yhteyttä KELAan, jossa asioita päivittäin käsittelevä virkamies antaa vastauksen ongelmaasi kuin apteekin hyllyltä.