sain tietää odottavani esikoista noi 4vuotta sitten..olimme puolisoni kanssa onnellisia.
Neuvolassa käytiin ja sydän äänet oli vahvat vauvalla..mutta seuraavalla kerralla niitä ääniä ei oikein löytynyt (rv 11 5.
Meillä oli seuraavana päivänä aika niskapoimu ultraan ja neuolasta ei oltu huolissaan joten odoteltiin seuraavaa päivää...
Oltiin niin onnellisia että odotettiin vain vauvan näkemistä ultralta.(rv11 6)
Kaikki oli ultrassa hyvin, vauva oli kasvanu normaalisti ja mitään poikkeavaa ei löytynyt.. kunnes etsittiin sydämen lyöntejä..siinä vaiheessa hoitaja hälytti kätilon ultraamaan uudelleen..Minulle ja puolisolleni ei puhuttu enään mitään mistään..käskettiin vain kävellä perässä osastolle..samantien alettiin toimen piteisiin...jouduin suoraan asiasta puhumatta lääkkeillä käynnistäen synnyttämään kuolleen vauvani..
Puolisolleni sanottiin että voi läheä kotiin..Kokemus oli hirveä..Olin yksin, eikä kukaan puhunut minulle mitään.
Seuraavan keskenmenon sain vuotta myöhemmin (rv6) Josta en osannut edes odottaa että raskaus kestäisi.
Vaikka tästä on aikaa..mietin silti tapahtunutta viikottain ja pientä menetettyä vauvaani.
Tällä hetkellä olen 1v11kk pojan onnellinen äiti.
Neuvolassa käytiin ja sydän äänet oli vahvat vauvalla..mutta seuraavalla kerralla niitä ääniä ei oikein löytynyt (rv 11 5.
Meillä oli seuraavana päivänä aika niskapoimu ultraan ja neuolasta ei oltu huolissaan joten odoteltiin seuraavaa päivää...
Oltiin niin onnellisia että odotettiin vain vauvan näkemistä ultralta.(rv11 6)
Kaikki oli ultrassa hyvin, vauva oli kasvanu normaalisti ja mitään poikkeavaa ei löytynyt.. kunnes etsittiin sydämen lyöntejä..siinä vaiheessa hoitaja hälytti kätilon ultraamaan uudelleen..Minulle ja puolisolleni ei puhuttu enään mitään mistään..käskettiin vain kävellä perässä osastolle..samantien alettiin toimen piteisiin...jouduin suoraan asiasta puhumatta lääkkeillä käynnistäen synnyttämään kuolleen vauvani..
Puolisolleni sanottiin että voi läheä kotiin..Kokemus oli hirveä..Olin yksin, eikä kukaan puhunut minulle mitään.
Seuraavan keskenmenon sain vuotta myöhemmin (rv6) Josta en osannut edes odottaa että raskaus kestäisi.
Vaikka tästä on aikaa..mietin silti tapahtunutta viikottain ja pientä menetettyä vauvaani.
Tällä hetkellä olen 1v11kk pojan onnellinen äiti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen pahoillani kokemastasi menetyksestä. Olipa käsittämätöntä kohtelua sairaalassa. Ihanaa, että sinulla on nyt pieni poika kotona. Itsekin parhaillaan mietin, että onko raskauteni mennyt/menossa kesken verenvuodon ja tiputtelun tähden. Etukäteen oli vaikea kuvitellakaan miten pahalta jo pelkkä asian pelko tuntuu, saati sitten, että km oikeasti tapahtuu ja vielä mielestäni melko myöhäisessä vaiheessa kuten sinulla viikolla 11. Minua lohdutti miehen toteamus, että näkisimme pienen vauvanalkumme joka tapauksessa taivaassa... Siitä käsin ajateltuna tämä suru ei ole ollut turhaa minun kohdallani.
Toivon sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää! :)